PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7418/IL/20
Nyhetsbyrån SPT

Lainaaminen

Uutistoimisto lähetti asiakkailleen jutun, jossa lukiot asetettiin paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkintotulosten perusteella. Juttu perustui kokonaisuudessaan toisen tiedotusvälineen työhön, minkä olisi pitänyt käydä jutusta yksiselitteisesti ilmi. Lähde olisi pitänyt mainita jo otsikossa tai selvästi heti jutun alussa.

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7391/YLE/20
Svenska Yle

Yksityisyyden suoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Svenska Yle kertoi erään yrityksen henkilökunnan jäsenellä todetusta koronavirustartunnasta. Tartunnasta ja sen vuoksi tehdyistä toimenpiteistä kertomisella oli paikallisesti poikkeuksellista merkitystä. Tartunnan saanut henkilö oli jutusta tunnistettavissa korkeintaan niiden ihmisten piirissä, jotka tiesivät hänen sairauslomastaan.

Langettava 7389/SL/20
Helsingin Sanomat

Tosiasiat ja mielipiteet, olennainen asiavirhe

Lehti esitti tulkintansa sitaattina oikeudenkäyntiuutisessaan. Tulkinnasta sai harhaanjohtavan käsityksen tuomitun esittämästä väitteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 8 – 1.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Langettava 7354/YLE/20
Yle

Samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Ylen nettiuutinen käsitteli koronapandemian aikaista rajavalvontaa. Kantelija joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai hänen tunnistetietojensa julkaisemisesta olisi pitänyt pidättäytyä.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6899/YLE/18

Vastaaja: YLE

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Ratkaistu: 19.12.2018

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin järjestön rahoittavan tapahtumaa, jonka oli edellisvuonna epäilty olleen osa Venäjän propagandaa. Järjestö joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta Yle ei kuullut sitä samanaikaisesti eikä jälkikäteen.

Kantelu 7.6.2018

Kantelu kohdistuu Ylen verkkosivuillaan 23.5.2018 julkaisemaan juttuun "Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto on myöntänyt avustuksia rauhanaktivistien leirille – viime vuonna leirin epäiltiin olevan osa Venäjän propagandaa".

https://yle.fi/uutiset/3-10218447 

Kantelun mukaan Aseistakieltäytyjäliitto joutuu jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, koska jutusta syntyy mielikuva, että se rahoittaisi tapahtumaa, jonka epäillään olevan Venäjän hallituksen propagandaa. Kantelun mukaan Aseistakieltäytyjäliitolle olisi pitänyt varata mahdollisuus esittää oma käsityksensä tapahtuman epäillyistä yhteyksistä Venäjän propagandaan. Kantelun mukaan jutun otsikossa ja tekstissä kerrotaan yhteensä kolme kertaa, että edellisvuoden tapahtuman epäiltiin olevan yhteydessä Venäjän propagandaan. Kantelun mukaan juttu luo mielikuvaa, jonka mukaan vuoden 2018, myös Aseistakieltäytyjäliiton sponsoroima, tapahtuma toteutetaan samassa tarkoituksessa kuin vuotta aikaisemminkin järjestetty.

Kantelun mukaan jutussa käytetään lähteinä vain haastatteluja, joissa tapahtuma leimataan Venäjän propagandaksi tuomatta esille muita perusteluja kuin tätä mieltä olevien mielipide. Kantelun mukaan Yle ei ole suhtautunut tietolähteisiinsä kriittisesti lainatessaan jutussaan diplomaatin edelliskesän tapahtumasta esittämiä näkemyksiä, koska jutussa ei kyseenalaisteta mitenkään näkemyksiä, eikä niiden rinnalle nosteta toisenlaisen kuvan tapahtumasta antavia näkemyksiä. Kantelun mukaan toisenlaisen kuvan antava materiaali on jätetty huomiotta, vaikka sellaista on julkaistu jutun lähteinä käytettyjen tiedotusvälineiden verkkosivuilla. Myös Yle on julkaissut 9.9.2017 jutun otsikolla Ahvenanmaan rauhanleirin järjestäjä: "Miksi Venäjän viranomaiset tukisivat rauhanaktivisteja?".

Kantelija on lähettänyt Ylelle kaksi viestiä, joissa se kertoo näkemyksensä asiasta. Viestit on otsikoitu oikaisuvaatimukseksi ja oikaisuksi. Yle on korjannut jutusta kaksi virhettä.


Päätoimittajan vastaus 8.10.2018

Vastaava päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan kantelija ei ole ilmaissut sähköposteissaan tai käydyissä puhelinkeskusteluissa, että haluaisi käyttää vastineoikeuttaan. Ensimmäinen sähköposti on lähetetty otsikolla “oikaisu”. Kun kantelijaa on pyydetty täsmentämään, mitkä asiavirheet hänen mielestään vaativat oikaisua, hän on toimittanut uuden viestin, jossa asiavirheet on eritelty. Nämä asiavirheet Yle on korjannut ja vastannut oikaisupyyntöön. Tämän jälkeen kantelija ei ole enää palannut asiaan.

Päätoimittajan mukaan jutussa on pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Jutussa kerrotaan toiseen mediaan viitaten, että suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto on tehnyt rahoituspäätöksen, jota kulttuurirahaston puheenjohtaja pitää virheenä. Päätöksen tehnyt Ruotsin osaston johtaja ei kuitenkaan vahvista, että rahoituspäätös olisi hänen mielestään virhe.

Päätoimittajan mukaan jutussa on avattu sitä, minkälaisia lausuntoja edelliskesän leiristä julkisuudessa esitettiin. Tämä on päätoimittajan mukaan olennaista, jotta lukija ymmärtää, mihin kulttuurirahaston puheenjohtaja perustaa oman näkemyksensä siitä, että rahoituspäätös oli virhe. Päätoimittajan mukaan on fakta, että tällaisia lausuntoja vuosi sitten leiristä esitettiin ja vuodentakainen kuohunta oli saanut kulttuurirahaston puheenjohtajan takajaloilleen. Päätoimittajan mukaan juttu ei ota kantaa siihen, oliko julkisuudessa olleissa epäilyissä perää.

Edellisvuoden leirin sisältöä käsitellään jutussa lyhyesti leirin johtajan kommentissa. Samassa yhteydessä on linkki Svenska Ylen tekemään juttuun edelliskesän leiristä. Päätoimittajan mukaan jutussa ei ole kritisoitu tämän vuoden leiriä eikä sitä rahoittavaa Aseistakieltäytyjäliittoa. Jutussa keskitytään siihen, että toisen rahoittajan yksi edustaja ei olisi halunnut myöntää leirille rahoitusta edellisvuoden kohun takia. Päätoimittaja kuitenkin myöntää, ettei juttu avaa syvällisesti edellisvuoden, saati tämän kesän leirin, sisältöä tai osallistujien motiiveja. 

Päätoimittajan mukaan jutun painopiste on kulttuurirahaston, ei Aseistakieltäytyjäliiton toiminnassa, eikä liitto täten joudu jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että sille olisi pitänyt antaa oikeus samanaikaiseen kuulemiseen, eikä sitä ole myöskään tarvinnut kuulla jutussa jälkeenpäin. Tällaista pyyntöä kantelija ei ole myöskään toimitukselle päätoimittajan mukaan osoittanut.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin kantelun tehneen järjestön rahoittavan rauhanaktivistien kesäleiriä. Jutun näkökulmana on keskustelu siitä, oliko tapahtuman rahoittaminen virhe, koska vastaavaa tapahtumaa oli edellisvuonna epäilty Venäjän propagandaksi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa. Juttu oli kuitenkin yksipuolinen ja se saattoi olla harhaanjohtava yhdistäessään rauhanaktivistien toiminnan ja kantelijan rahoituspäätöksen Venäjän propagandatoimintaan. Neuvosto kuitenkin toteaa, että jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, jota Yle ei olisi pyynnöstä huolimatta korjannut. Neuvosto myös katsoo, että Yle suhtautui lähteisiinsä kriittisesti, sillä se oli kerännyt tietoa useista eri lähteistä. Jutussa esitetty diplomaatin arvio oli hänen näkemyksensä asiaan.

Neuvosto toteaa, että kantelija joutui jutussa esitettyjen arvioiden perusteella erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa esitettiin näkemyksiä, joiden mukaan kantelija tukee epäilyttävää toimintaa, jossa saattaa olla kyse vieraan maan propagandasta. Julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Neuvosto toteaa, että viimeistään saatuaan kantelijalta oikaisuvaatimukseksi otsikoidun viestin, jossa kantelija esitti oman näkemyksensä jutussa esitettyihin arvioihin, Ylen olisi pitänyt huomata, että kyseessä oli tilanne, joka edellytti jälkikäteistä kuulemista. Neuvosto korostaa, että tiedotusvälineen tulee huolehtia, että erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvat tahot tulevat asianmukaisesti kuulluiksi. Vaikka kantelija ei tarjonnut Ylelle vastineeksi otsikoitua tekstiä, Ylen olisi ollut Journalistin ohjeiden kohdan 25 mukaisesti syytä neuvotella tekstin julkaisemisesta omana kannanottona tai julkaista asiasta jatkojuttu, jossa kantelija olisi tullut kuulluksi.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 21 ja 22 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia ja Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 4405 kertaa