PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6899/YLE/18

Vastaaja: YLE

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Ratkaistu: 19.12.2018

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin järjestön rahoittavan tapahtumaa, jonka oli edellisvuonna epäilty olleen osa Venäjän propagandaa. Järjestö joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta Yle ei kuullut sitä samanaikaisesti eikä jälkikäteen.

Kantelu 7.6.2018

Kantelu kohdistuu Ylen verkkosivuillaan 23.5.2018 julkaisemaan juttuun "Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto on myöntänyt avustuksia rauhanaktivistien leirille – viime vuonna leirin epäiltiin olevan osa Venäjän propagandaa".

https://yle.fi/uutiset/3-10218447 

Kantelun mukaan Aseistakieltäytyjäliitto joutuu jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, koska jutusta syntyy mielikuva, että se rahoittaisi tapahtumaa, jonka epäillään olevan Venäjän hallituksen propagandaa. Kantelun mukaan Aseistakieltäytyjäliitolle olisi pitänyt varata mahdollisuus esittää oma käsityksensä tapahtuman epäillyistä yhteyksistä Venäjän propagandaan. Kantelun mukaan jutun otsikossa ja tekstissä kerrotaan yhteensä kolme kertaa, että edellisvuoden tapahtuman epäiltiin olevan yhteydessä Venäjän propagandaan. Kantelun mukaan juttu luo mielikuvaa, jonka mukaan vuoden 2018, myös Aseistakieltäytyjäliiton sponsoroima, tapahtuma toteutetaan samassa tarkoituksessa kuin vuotta aikaisemminkin järjestetty.

Kantelun mukaan jutussa käytetään lähteinä vain haastatteluja, joissa tapahtuma leimataan Venäjän propagandaksi tuomatta esille muita perusteluja kuin tätä mieltä olevien mielipide. Kantelun mukaan Yle ei ole suhtautunut tietolähteisiinsä kriittisesti lainatessaan jutussaan diplomaatin edelliskesän tapahtumasta esittämiä näkemyksiä, koska jutussa ei kyseenalaisteta mitenkään näkemyksiä, eikä niiden rinnalle nosteta toisenlaisen kuvan tapahtumasta antavia näkemyksiä. Kantelun mukaan toisenlaisen kuvan antava materiaali on jätetty huomiotta, vaikka sellaista on julkaistu jutun lähteinä käytettyjen tiedotusvälineiden verkkosivuilla. Myös Yle on julkaissut 9.9.2017 jutun otsikolla Ahvenanmaan rauhanleirin järjestäjä: "Miksi Venäjän viranomaiset tukisivat rauhanaktivisteja?".

Kantelija on lähettänyt Ylelle kaksi viestiä, joissa se kertoo näkemyksensä asiasta. Viestit on otsikoitu oikaisuvaatimukseksi ja oikaisuksi. Yle on korjannut jutusta kaksi virhettä.


Päätoimittajan vastaus 8.10.2018

Vastaava päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan kantelija ei ole ilmaissut sähköposteissaan tai käydyissä puhelinkeskusteluissa, että haluaisi käyttää vastineoikeuttaan. Ensimmäinen sähköposti on lähetetty otsikolla “oikaisu”. Kun kantelijaa on pyydetty täsmentämään, mitkä asiavirheet hänen mielestään vaativat oikaisua, hän on toimittanut uuden viestin, jossa asiavirheet on eritelty. Nämä asiavirheet Yle on korjannut ja vastannut oikaisupyyntöön. Tämän jälkeen kantelija ei ole enää palannut asiaan.

Päätoimittajan mukaan jutussa on pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Jutussa kerrotaan toiseen mediaan viitaten, että suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto on tehnyt rahoituspäätöksen, jota kulttuurirahaston puheenjohtaja pitää virheenä. Päätöksen tehnyt Ruotsin osaston johtaja ei kuitenkaan vahvista, että rahoituspäätös olisi hänen mielestään virhe.

Päätoimittajan mukaan jutussa on avattu sitä, minkälaisia lausuntoja edelliskesän leiristä julkisuudessa esitettiin. Tämä on päätoimittajan mukaan olennaista, jotta lukija ymmärtää, mihin kulttuurirahaston puheenjohtaja perustaa oman näkemyksensä siitä, että rahoituspäätös oli virhe. Päätoimittajan mukaan on fakta, että tällaisia lausuntoja vuosi sitten leiristä esitettiin ja vuodentakainen kuohunta oli saanut kulttuurirahaston puheenjohtajan takajaloilleen. Päätoimittajan mukaan juttu ei ota kantaa siihen, oliko julkisuudessa olleissa epäilyissä perää.

Edellisvuoden leirin sisältöä käsitellään jutussa lyhyesti leirin johtajan kommentissa. Samassa yhteydessä on linkki Svenska Ylen tekemään juttuun edelliskesän leiristä. Päätoimittajan mukaan jutussa ei ole kritisoitu tämän vuoden leiriä eikä sitä rahoittavaa Aseistakieltäytyjäliittoa. Jutussa keskitytään siihen, että toisen rahoittajan yksi edustaja ei olisi halunnut myöntää leirille rahoitusta edellisvuoden kohun takia. Päätoimittaja kuitenkin myöntää, ettei juttu avaa syvällisesti edellisvuoden, saati tämän kesän leirin, sisältöä tai osallistujien motiiveja. 

Päätoimittajan mukaan jutun painopiste on kulttuurirahaston, ei Aseistakieltäytyjäliiton toiminnassa, eikä liitto täten joudu jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että sille olisi pitänyt antaa oikeus samanaikaiseen kuulemiseen, eikä sitä ole myöskään tarvinnut kuulla jutussa jälkeenpäin. Tällaista pyyntöä kantelija ei ole myöskään toimitukselle päätoimittajan mukaan osoittanut.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin kantelun tehneen järjestön rahoittavan rauhanaktivistien kesäleiriä. Jutun näkökulmana on keskustelu siitä, oliko tapahtuman rahoittaminen virhe, koska vastaavaa tapahtumaa oli edellisvuonna epäilty Venäjän propagandaksi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa. Juttu oli kuitenkin yksipuolinen ja se saattoi olla harhaanjohtava yhdistäessään rauhanaktivistien toiminnan ja kantelijan rahoituspäätöksen Venäjän propagandatoimintaan. Neuvosto kuitenkin toteaa, että jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, jota Yle ei olisi pyynnöstä huolimatta korjannut. Neuvosto myös katsoo, että Yle suhtautui lähteisiinsä kriittisesti, sillä se oli kerännyt tietoa useista eri lähteistä. Jutussa esitetty diplomaatin arvio oli hänen näkemyksensä asiaan.

Neuvosto toteaa, että kantelija joutui jutussa esitettyjen arvioiden perusteella erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa esitettiin näkemyksiä, joiden mukaan kantelija tukee epäilyttävää toimintaa, jossa saattaa olla kyse vieraan maan propagandasta. Julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Neuvosto toteaa, että viimeistään saatuaan kantelijalta oikaisuvaatimukseksi otsikoidun viestin, jossa kantelija esitti oman näkemyksensä jutussa esitettyihin arvioihin, Ylen olisi pitänyt huomata, että kyseessä oli tilanne, joka edellytti jälkikäteistä kuulemista. Neuvosto korostaa, että tiedotusvälineen tulee huolehtia, että erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvat tahot tulevat asianmukaisesti kuulluiksi. Vaikka kantelija ei tarjonnut Ylelle vastineeksi otsikoitua tekstiä, Ylen olisi ollut Journalistin ohjeiden kohdan 25 mukaisesti syytä neuvotella tekstin julkaisemisesta omana kannanottona tai julkaista asiasta jatkojuttu, jossa kantelija olisi tullut kuulluksi.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 21 ja 22 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia ja Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 2663 kertaa