6896/SL/18

Vapauttava

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Kantelu 4.6.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 30.5.2018 julkaisemaan juttuun Kuluttajaviranomainen varoittaa: Tyrkyttävistä remonttimyyjistä sataa valituksia, kohteina erityisesti ikäihmiset – Nämä 6 firmaa suurennuslasin alla. 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805292200977356_u0.shtml 

Kantelu on tehty jutussa mainitun RestaKoti Oy:n nimissä. Yhtiön toimitusjohtaja on ilmoittanut neuvostolle suostumuksensa kantelulle. 

Kantelijan mukaan alkuperäisessä jutussa oli seuraava virheellinen kappale: ”Nyt tarkastelussa olevista yrityksistä Restakoti Oy ja Indone Tähtiremontit Oy ovat olleet kuluttaja-asiamiehen syynin kohteena aiemminkin ja saaneet huomautuksia painostavasta myynnistä, epäselvästä hintojen kertomisesta sekä muun muassa asiakkaille annetuista vajavaisista tiedoista. Kuluttaja-asiamies on antanut yrityksille päätöksensä vuonna 2016.”

Kantelijan mukaan selvityspyyntö koski ainoastaan sopimusehtoja. Lehti oikaisi virheen kolme päivää jutun julkaisemisen jälkeen. Kantelijan mukaan oikaisu ei saanut samanlaista uutisarvoa kuin alkuperäinen artikkeli eikä kantelija huomannut, että oikaisu olisi ollut Iltalehden verkkosivujen etusivuilla.

Kantelijan mukaan juttu leimasi yrityksen toiminnan pakkomyynniksi, väsytystaisteluksi ja ikäihmisten huijaamiseksi. Kantelijan mukaan yrityksen kohderyhmänä eivät ole ikäihmiset vaan omakotitaloasujat ja sen toiminta on eettistä. Kantelun mukaan jutusta on aiheutunut yritykselle suurta haittaa.

Kantelijan mukaan Iltalehti ei ole noudattanut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 20 ja 21. 

Päätoimittajan vastaus 2.10.2018

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Iltalehti lähti uutisoimaan remonttipalveluiden kotimyynnin ongelmista toimitukseen tulleiden lukuisten vinkkien jälkeen. Iltalehti pyysi KKV:ltä tutkittavana olevat tapaukset ja haastatteli KKV:n asiantuntijaa yleisimmistä ongelmista.

Päätoimittajan mukaan remonttien kotimyynnin ongelmat ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka kohdistuu erityisesti yhteiskunnan heikompiin. Esimerkiksi aggressiiviseen myyntiin ja puutteellisiin ja hankaliin sopimusehtoihin huomion kiinnittäminen on tärkeää yhteiskunnallista journalismia. Iltalehti on nojannut jutussaan luotettaviin viranomaislähteisiin.

Päätoimittajan mukaan jutussa nostetaan esille erityisesti kuuden KKV:n tutkinnan alla olevan yrityksen toiminta. Jutun otsikkoon on nostettu kuluttajaviranomaisten näkökulma siitä, että juuri ikäihmiset ovat ongelmallisen kotimyynnin kohteina. Päätoimittajan mukaan otsikko ei sinällään viittaa minkään nimetyn yrityksen toimintaan.

Päätoimittajan mukaan ensimmäisen oikaisupyynnön jälkeen Iltalehti pyysi täsmennystä siihen, oliko uutisessa oleellista asiavirhettä. Täsmennyksen jälkeen Iltalehti selvitti KKV:ltä, pitikö oikaisupyyntö paikkansa. Päätoimittajan mukaan jutussa annettiin ymmärtää, että kantelija olisi saanut huomautuksen muun muassa painostavasta myyntitavasta. KKV:n mukaan huomautus oli annettu vain sopimusehdoista, vaikka käsiteltävänä oli nyt tapaus, jossa kyseessä oli aggressiivinen menettely, totuuden vastaisen tiedon antaminen myyntitilanteessa ja iäkkäiden asiakkaiden huomioiminen myyntitilanteessa. 

Päätoimittajan mukaan Iltalehti korjasi tiedon saatuaan alkuperäisen uutisen kantelijan toivomalla tavalla 1. kesäkuuta ja julkaisi aiheesta oikaisun, joka nostettiin palvelun etusivulle ja linkitettiin alkuperäiseen uutiseen JSN:n ohjeiden ja Iltalehden käytäntöjen mukaisesti. 

Päätoimittajan mukaan sähköpostien lisäksi Iltalehti ja kantelija keskustelivat aiheesta puhelimessa. Kantelijalle tarjottiin mahdollisuutta uuteen juttuun, jossa kantelija olisi kertonut oman näkökulmansa kotimyyntiin. Kantelija kieltäytyi tällaisesta haastattelusta.

Lisäksi päätoimittaja kertoo, että jutun julkaisemisen jälkeen KKV on käsitellyt kantelijaa koskevan uuden tapauksen. Kantelija sai KKV:lta uuden huomautuksen kotimyynnin ongelmista.

Päätoimittajan katsoo Iltalehden toimineen hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kantelua aiheettomana.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Iltalehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa nimettiin kuusi yritystä, joista oli tehty valitus Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Juttu perustui viranomaiselta saatuihin tietoihin. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Iltalehden alkuperäisessä jutussa oli kantelijayritystä koskeva olennainen asiavirhe. Iltalehti kuitenkin korjasi virheen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian.

Neuvoston mukaan kantelun tehnyt yritys joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen eikä yrityksen edustajaa kuultu samassa yhteydessä. Neuvosto kuitenkin toteaa, että julkisuus ei ollut niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. Lisäksi Iltalehti tarjosi yritykselle mahdollisuutta jatkojuttuun, mutta yritys ei halunnut käyttää sitä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Juha Honkonen.