6858/YLE/18

Vapauttava

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 23.4.2018

Kantelu kohdistuu Ylen 4.4.2018 verkkosivuillaan julkaisemaan juttuun Peruskoululle moite uskonnollisista aamunavauksista – Rehtori: ”Hyvin paljon ihmetellään, eikö meillä ole tässä maassa suurempia asioita huolehdittavana”.

 https://yle.fi/uutiset/3-10144902 

Kantelun mukaan jutussa rikotaan Journalistin ohjeiden kohtia 8, 12 ja 20.

Kantelija on henkilö, joka on tehnyt jutun aiheena olevan viranomaiskantelun koulun toiminnasta yhdistyksensä nimissä.

Kantelun mukaan Ylen jutussa ei pyritty totuudenmukaisuuteen, sillä rehtorin annettiin pitkästi puolustella toimintaansa ilman että vastapuolelle oli annettu mahdollisuus selostaa tapahtunutta. Kantelun mukaan Ylen juttua kirjoitettaessa oltiin yhteydessä ainoastaan kantelutapauksen toiseen osapuoleen, rehtoriin ja kaupungin sivistysjohtajaan, vaikka toimittajien on täytynyt tietää, että kantelun viranomaiselle oli tehnyt Uskonnottomat Suomessa ry.

Kantelun mukaan jutussa haastateltuun rehtoriin ei ole suhtauduttu kriittisesti juttua kirjoitettaessa. Kantelija kertoo kirjoittaneensa jutun nähtyään sen tekijöille, että jutusta sai virheellisen käsityksen tapahtumista. ”Ennen kantelun tekemistä olin keskustellut rehtorin ja tämän esimiehen kanssa ja kertonut heille, että koulu toimi lainvastaisesti. Kantelu tehtiin siksi, ettei rehtori tai esimies luvannut korjata toimintaa jatkossa.”

Kantelun mukaan yksi jutun kirjoittajista pyysi häneltä asiasta lisätietoja, jotka kantelija tälle lähetti. Tämän jälkeen jutun kirjoittaja ei ollut enää yhteydessä kantelijaan, mutta Yle julkaisi vielä toisen jutun, jossa kirjoitettiin: ”Ylen aiemmassa jutussa koulun rehtori sanoi, että koulussa ei ymmärretty, että toiminnassa oli jotain väärää. Rehtori kummasteli päätöstä.” Kantelun mukaan Yle siis vahvisti kuvaa siitä, että rehtori olisi viaton. Tämän jälkeen kantelija pyysi Yleltä vielä jutun tietojen korjaamista, mutta Yle ei reagoinut viestiin.

Kantelun mukaan rehtori varmaankin puolusteli toimintaansa sillä, ettei kukaan huoltaja ollut ollut yhteydessä häneen asiaan liittyen, mutta Ylen jutussa kirjoitettiin kantelijan mukaan, ettei kukaan olisi ollut yhteydessä rehtoriin, eikä tietoa korjattu, vaikka kantelija oli kertonut Ylelle keskustelleensa asiasta rehtorin kanssa ennen kantelun tekemistä.

Päätoimittajan vastaus 11.6.2018

Ylen vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan kantelijan väitteet siitä, että jutussa ei olisi pyritty totuudenmukaisuuteen tai ettei rehtoriin olisi suhtauduttu kriittisesti, eivät pidä paikkaansa.

Päätoimittajan mukaan juttua varten on tehty huolellista uutishankintaa ja sekä moitteen antajaa että saajaa on kuultu. Yle on tutustunut tarkkaan oikeusasiamiehen päätökseen ja haastatellut päätöksen esittelijää. Asiamiehen päätös ja sen perusteet tuodaan jutussa monipuolisesti esiin jutun otsikosta sekä ingressistä lähtien.

Päätöksen perusteita avataan myös jutun faktaboksissa ja jälleen jutun viimeisessä osassa, joka on otsikoitu “Selvityspyyntöön ei vastattu kunnolla”. Siinä apulaisoikeusasiamies kuvailee rehtorin vastausta muun muassa ylimalkaiseksi. Koko juttu päättyy lauseeseen, jossa vielä todetaan, että “perustuslakivaliokunta on jo vuodesta 1982 todennut, että kenenkään ei tarvitse osallistua vieraan uskonnon harjoittamiseen”.

Juttua varten on kuultu vastapuolta eli huomautuksen saaneen koulun rehtoria sekä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtajaa. Päätoimittajan mukaan molemmat kommentoivat päätöstä ja sen perusteita omalta kannaltaan. Sivistys- ja kulttuurijohtaja mm. hyväksyy kommentissaan oikeusasiamiehen huomautuksen ja perusteet.

Päätoimittajan mukaan Yle on noudattanut Journalistin ohjeita samanaikaisesta kuulemisesta ja antanut myös rehtorin perustella toimintaansa. Päätoimittajan mukaan rehtori myöntää, että toiminnassa on ollut moitittavaa ja kertoo, miten jatkossa aiotaan toimia. Jutusta käy ilmi, että rehtori on kantelusta harmistunut ja olettaa, että sen takana on jonkun oppilaan huoltaja:

“Joku huoltaja on ilmeisesti ollut tekemisissä valituksen kanssa, mutta meihin kukaan ei ole ollut yhteydessä. Se aiheuttaakin eniten ihmetystä, kun on lähdetty niin sanotusti isolla vaihteella liikkeelle, ilman koulun kanssa keskustelua.” 

Päätoimittajan mukaan rehtorin ihmetys on looginen, sillä hän olettaa, että kantelun on tehnyt huoltaja – ei Uskonnottomat Suomessa ry. Päätoimittajan mukaan kommentista saa siis käsityksen, että rehtori tarkoittaa yhteydessä olemisella huoltajaa, ei muuta tahoa. Tämä rehtorin sitaatti ei siis ole päätoimittajan mukaan ristiriidassa sen tiedon kanssa, että varsinainen kantelun tekijä oli ollut rehtoriin ennalta yhteydessä. 

Kantelija väittää, että kirjoitti välittömästi jutun nähtyään sen tekijöille ja kertoi, että jutusta sai virheellisen käsityksen tapahtumista. Päätoimittajan mukaan väite ei pidä paikkaansa, sillä kantelija laittoi jutun kirjoittajille viestin, josta ei mitenkään käynyt ilmi, että jutussa olisi kantelijan mukaan virhettä tai siitä saisi virheellisen tiedon. 

Päätoimittajan mukaan kantelija ei kertonut, että jutussa olisi mitään korjattavaa. Viesti tulkittiin toimituksessa lisätiedoksi aiheeseen. Toimitus harkitsi päätoimittajan mukaan lisätietojen jälkeen olisiko aihetta syytä vielä jatkaa ja pyysi kantelijan yhteystiedot varmuuden vuoksi. Haastattelulle ei kuitenkaan tullut päätoimittajan mukaan tarvetta, koska jutun jatkokulmaksi valikoitui uutinen siitä, että kaupunki muuttaa käytäntöjään. 

Päätoimittaja toteaa, että toimituksella on oikeus valita haastateltavat ja näkökulmat juttuihinsa, kunhan käsittelyssä ei ole asiavirheitä. 

Päätoimittajan mukaan tästä kokonaisuudesta tehdyissä jutuissa ei ollut virheitä. Haastateltavien ja näkökulman valinta oli perusteltua: kaksi jutun kohteen osapuolta, asiasta päätöksen tehnyt viranomainen sekä päätöksen kohteeksi joutunut taho.

Päätoimittajan mukaan ensimmäinen viesti, jossa kantelija ilmaisee tyytymättömyyttään juttuun on osoitettu toimituksen päällikölle ja lähetetty vasta jatkojutun julkaisun jälkeen. Kantelijan 16.4.2018 lähettämä viesti on päätoimittajan mukaan jäänyt valitettavasti toimitukselta havaitsematta ja siten vastaamatta inhimillisistä syistä johtuen. Jutussa ei kuitenkaan ollut virhettä, jolloin tältä osin vastaamattomuudella ei ole merkitystä itse asiassa, päätoimittaja kirjoittaa.

Näillä perustein päätoimittaja katsoo, että Yle Oulu on pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, tiedot on tarkistettu mahdollisimman hyvin eikä niissä ole ollut virheitä. Yle ei siis ole rikkonut kantelussa mainittuja Journalistin ohjeita.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden saaneen apulaisoikeusasiamieheltä huomautuksen, koska oululainen koulu lähetti uskonnollisia aamunavauksia ilman vaihtoehtoista tekemistä. Jutussa koulun rehtori kommentoi huomautusta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että juttu oli epätarkka siltä osin, että siitä saattoi saada käsityksen, jonka mukaan kukaan ei olisi huomauttanut rehtorille koulun käytännöstä ennen viranomaiselle kantelemista. Tämä ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe, koska jutusta kävi riittävän hyvin ilmi, että kyse oli siitä, että rehtori painotti, ettei kukaan huoltaja ollut yhteydessä kouluun ennen kantelun tekemistä.

Neuvosto toteaa, että Yle on käyttänyt jutussaan monipuolisesti eri lähteitä, eikä se ole suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Antti Kokkonen (1. vpj.), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia, Juha Honkonen.