Kantelu 12.4.2018
Kantelu kohdistuu Aamulehden printtilehdessään 28.3.2018 julkaisemaan juttuun ”Pirkanmaalla lähes puolet aktivoitunut” sekä samana päivänä julkaistuun jutun verkkoversioon ”Kelan ennakkotiedot paljastavat aktiivimallin todelliset vaikutukset – Korvauksia leikataan yli puolelta työttömistä”.
Kantelun mukaan jutussa väitetään toistuvasti, että työttömyysturvan aktiivimalli on aktivoinut lähes puolet, eli 46 prosenttia, työttömistä. Kantelun mukaan Aamulehti on jättänyt huomiotta, että jo viime vuoden lopussa ennen aktiivimallin voimaan tulemista reilut 40 prosenttia työttömistä täytti kyseisen aktiivisuusehdon. Tämä selviää kantelun mukaan muun muassa Kelan 7.3.2018 päivätystä tiedotteesta. Kun puhutaan mallin vaikutuksesta, aktiivisuuslukuja pitäisi kantelun mukaan verrata edelliseen vuoteen. Oikea tulkinta aktiivimallin aktivoivasta vaikutuksesta on kantelun mukaan huomattavasti pienempi. Kantelun mukaan muun muassa Yle ja STT uutisoivat samana päivänä Kelan tiedoista oikein.
Kantelija on lähettänyt Aamulehdelle oikaisupyynnön ja lisäksi verkkojutun kommenteissa on huomautettu asiasta. Aamulehti ei ole oikaissut juttua. Se on julkaissut 31.3.2018 aiheesta jatkojutun, jossa kirjoitetaan: ”On mahdotonta sanoa, kuinka moni heistä olisi työllistynyt tai osallistunut työllistymispalveluihin joka tapauksessa – ilman tukien leikkauksen uhkaakin. Kela on arvioinut, että jo joulukuussa ennen aktiivimallin voimaantuloa 42 prosenttia työttömyysetuutta saaneista täytti aktiivisuusehdot.” Kantelun mukaan jatkojuttu ei kuitenkaan riitä aiemmassa jutussa olleen virheen oikaisemiseksi.
Kantelun mukaan asia on erityisen merkittävä, koska aktiivimalli ja sen vaikutukset koskevat satoja tuhansia ihmisiä ja aihe on ollut vuoden kiistellyimpiä. Aamulehden jutun perusteella lukijat voivat kantelun mukaan tehdä sen virheellisen ja leimaavan johtopäätöksen, että työttömät ovat laiskoja eivätkä olisi halunneet aktivoitua ilman aktiivimallia.
Päätoimittajan vastaus 13.6.2018
Aamulehden vastaavan päätoimittajan Jussi Tuulensuun mukaan kantelija on ilmeisesti eri mieltä siitä, mitä otsikossa ja jutussa käytetty termi ”aktivoitua” tarkoittaa. Aamulehden näissä jutuissa aktivoituminen tarkoittaa hallinnon aktiivisuusehdon täyttämistä, mikä juttujen ingresseissä, teksteissä ja grafiikoissa useaan otteeseen kerrotaan tavalla, joka ei jätä mitään tulkinnanvaraa. Päätoimittaja viittaa esimerkiksi jutun otsikkoon: ”Pirkanmaalla lähes puolet aktivoitunut” ja ingressiin: ”Pirkanmaalla 48 prosenttia työttömistä on täyttänyt työssäoloehdon ensimmäisellä tarkastelujaksolla”.
Päätoimittajan mukaan kantelija on pyytänyt oikaisua mutta ei ole osoittanut artikkeleista olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Aamulehti julkaisi printtilehdessään ja verkkosivuillaan työttömyysturvan aktiivimallia käsittelevän jutun.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että työttömien aktiivisuutta kuvaavat ilmaisut olivat epätarkkoja ja saattoivat antaa lukijalle harhaanjohtavan kuvan käsitellystä asiasta. Neuvosto kuitenkin toteaa, että ilmaisujen sisältö kävi jutusta ilmi eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Anna Anttila, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma ja Sinikka Tuomi.
Langettavaa äänestivät:
Lauri Haapanen ja Tapio Nykänen.
Heidän eriävä mielipiteensä:
Jutun otsikossa ja ensimmäisessä virkkeessä annetaan lukijalle virheellisesti käsitys, jonka mukaan aktiivimallin myötä lähes puolet työttömistä on muuttanut toimintaansa. Tämä on olennainen asiavirhe.