Kantelu 8.4.2018
Kantelu kohdistuu Savon Sanomien 28.3.2018 printtiversiossaan julkaisemaan juttuun ”Hyödyistä ei ole näyttöä” sekä jutusta tehtyyn kansiuutiseen ”Leikkauksista nousi kohu”.
Kantelija on asianomistaja.
Kantelun mukaan Savon Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa, kun se on asettanut kantelijan erittäin kielteiseen julkisuuteen julkaisemalla jutussaan virheellisen tiedon, että kantelijan toiminta neurokirurgina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on Valviran tutkittavana.
Kantelun mukaan myös Savon Sanomien 29.3.2018 julkaisema oikaisu Oikaisu: Leinoseen liittyvästä tutkinnasta ei varmistusta jättää edelleen epäilyksen, että Valvira tutkisi kantelijan toimintaa. Kantelun mukaan sekä alkuperäinen artikkeli että sen oikaisu ovat edustaneet asenteellista ja tarkoituksellista kantelijan mustamaalaamista ja ammatillisen asiantuntemuksen kyseenalaistamista.
Kantelun mukaan jutussa rikotaan seuraavia Journalistin ohjeiden kohtia:
JO 8: Kantelun mukaan Savon Sanomien artikkeli on totuuden vastainen ja se perustuu selkeään asiavirheeseen, kun siinä väitetään, että Valvira tutkisi kantelijan ammatillista toimintaa.
JO 10: Kantelun mukaan artikkelin keskeisintä sisältöä eli, että Valvira tutkisi kantelijan ammatillista toimintaa, ei ole asianmukaisesti tarkastettu vaan se on perustunut Helsingin Sanomien otsikointiin ja ns. kuulopuheisiin ja toimittajan omaan tulkintaan.
JO 20: Kantelun mukaan oikaisussa, joka on julkaistu verkkolehdessä 28.03.2018 kello 20.59 ja painetussa lehdessä 29.3.2018 Savon Sanomat selittää, että Valviran tutkinnalle ei ole ollut vahvistusta ja siten kantelijan mukaan myöntää toimineensa kohdan 10 vastaisesti. Kuitenkaan oikaisu ei kantelijan mukaan korjaa varsinaista alkuperäisessä artikkelissa olevaa asiavirhettä vaan sillä selitellään lehden omaa huolimatonta toimintaa ja toistetaan kantelijan ammatillinen asiantuntemus kyseenalaistavalla ”höynäyttämisväitteellä”.
JO 17: Kantelun mukaan kantelijalle ei ole tuotu sähköpostihaastattelussa 27.3.2018 esille, että seuraavan päivän artikkelissa hänen toimintaansa esitettäisiin kielteisessä valossa.
JO 21: Kantelijan mukaan hänen haastattelussa antamiaan kommentteja on tarkoitushakuisesti karsittu sillä verukkeella, että lehdessä ei olisi tilaa. Artikkelissa on kantelijan mukaan kuitenkin kookas, itse artikkelin sisältöön liittymätön kuva. Kantelijan mukaan myös hänen vastauksensa kysymykseen Valviran tutkinnasta on jätetty huomiotta.
JO 22: Kantelun mukaan kantelijan omasta kannanotosta ei ole oltu kiinnostuneita. Savon Sanomat ei ole haastatellut kantelijaa oikaisua varten eikä ole esittänyt kiinnostusta tehdä korjaavaa artikkelia.
JO 23: Kantelun mukaan Savon Sanomat ei ole osoittanut kiinnostusta kantelijan kannanotosta artikkeliin. Kantelun mukaan oikaisussa toistetaan kantelijasta asiaton höynäytys-kommentti.
Kantelija toteaa kertoneensa tietonsa mahdollisesta Valviran tutkinnan kohteena olemisesta sähköpostivastauksessaan jutun kirjoittaneen toimittajan kysymyksiin jutun julkaisemista edeltävänä päivänä 27.3.2018. Kantelija toteaa, että Valviran käytäntö on informoida tutkimuksensa kohteita tutkinnasta ja jos tutkinta olisi käynnissä hän olisi siitä saanut tiedon. Kantelijan käymä kirjeenvaihto Savon Sanomien kanssa ennen jutun julkaisemista ja julkaisemisen jälkeen on liitetty kanteluun.
Kantelun mukaan juttu on myös otsikoitu tarkoitushakuisesti ”hyödyistä ei ole näyttöä” vaikka kantelija on viestissään jutun kirjoittaneelle toimittajalle tuonut esille ruotsalaisen julkaisun, jonka perusteella leikkaushoidon hyödystä on näyttöä. Kantelun mukaan juttu on lisäksi alaotsikoitu ”Leikattujen potilaiden kivut palasivat” vaikka kivut palasivat vain osalle potilaista ja heillekin yleensä aiempaa lievempinä.”
Savon Sanomien vastaus 9.5.2018
Savon Sanomien päätoimittaja vastaa kanteluun seuraavasti:
”Savon Sanomat haastatteli juttuun kantelijan lisäksi KYSin neurokeskuksen johtajaa ja KYSin johtajaylilääkäriä. Toimittajalle syntyi HS:n jutun ja tehtyjen haastattelujen perusteella käsitys, että Valviran tutkimus koskee myös kantelijan toimintaa KYSissä. Valvira oli ollut yhteydessä KYSiin kyseisten leikkausten takia.
Toimittaja ymmärsi seuraavana päivänä, että kantelijaan mahdollisesti kohdistuvaa tutkintaa ei ole riittävästi varmistettu. Asiaa varmistettiin vielä Valvirasta, minkä jälkeen päätettiin tehdä oikaisu, jossa Savon Sanomat kertoi uutisoineensa asiasta virheellisesti ja, että sillä ei ole varmistettua tietoa Valviran kantelijaan kohdistamasta tutkinnasta. Seuraavaan päivän lehteen oikaisu sijoitettiin kaksipalstaisena uutisena pääuutissivulle, jolla myös oikaistava juttu oli julkaistu.
Journalistin ohjeiden mukaisesti Savon Sanomat seuraa tapauksen käsittelyn loppuun saakka ja kertoo Valviran tutkinnan tulokset, kun ne ovat julkisia.
Vastauksena kanteluun toteamme seuraavaa:
Savon Sanomat myöntää tiedon tarkistamisen puutteellisuuden. Jutussa oli asiavirhe, joka kuitenkin oikaistiin viipymättä. Kantelijan mukaan sisäsivun jutun otsikko ”Hyödyistä ei ole näyttöä” on tarkoitushakuinen. Kyseessä on kuitenkin sitaattiotsikko, joka perustuu neurokeskuksen johtajan kommenttiin.
1) Savon Sanomat korjasi olennaisen asiavirheensä viipymättä sekä verkkosivuilla että printtilehdessä. Korjauksen huomioarvo suhteutettiin virheen vakavuuteen ja se sijoitettiin pääuutisaukeamalle riittävän näyttävästi.
2) Toisin kuin kantelija väittää, hän ei tehnyt Savon Sanomille oikaisupyyntöä. Savon Sanomat teki oikaisun oma-aloitteisesti omaan harkintaan perustuen. Kantelija kiitti sähköpostiviestissään toimitusta oikaisun tekemisestä mutta olisi halunnut vielä julkisen anteeksipyynnön.
3) Kantelijan on täytynyt jo aiemman uutisoinnin perusteella olla tietoinen siitä, että kyseenalaiseksi arvioitua leikkaustoimintaa tarkastellaan myös Savon Sanomien jutussa kriittisesti ja hän voi joutua kielteisen julkisuuden kohteeksi. Valtaosa neurokirurgeista pitää leikkauksia haitallisina. Kantelija sai haastattelussa mahdollisuuden esittää omia näkemyksiään, ja ne myös päätyivät juttuun suurelta osin.
4) Kantelijaa on kuultu samanaikaisesti 28.3. julkaistussa jutussa. Oikaisussa on mukana myös kantelijan kommentti siitä, ettei Valvira ole ollut häneen yhteydessä leikkauksista. Kantelija ei ole tarjonnut omaa kannanottoaan julkaistavaksi missään vaiheessa.
5) Savon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.”
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.
Savon Sanomat kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lääkäriä kuultiin samassa yhteydessä laajasti, mutta lehti ei julkaissut lääkärin haastattelussaan antamaa kommenttia, jonka mukaan hän ei ollut omien tietojensa mukaan Valviran tutkinnan kohteena.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että terveydenhuollon ammattilaisen joutuminen Valviran tutkinnan kohteeksi on vakava asia, josta ei pitäisi julkaista tietoa varmistamatta sen todenperäisyyttä.
Kantelumateriaalista käy ilmi, että väite perustui toisen lehden jutusta tehtyyn virheelliseen tulkintaan. Päätoimittaja myöntää vastauksessaan, ettei tietoa ollut tarkistettu riittävästi. Neuvosto toteaa, että kyseessä oli olennainen asiavirhe, joka lehden olisi pitänyt korjata saatuaan siitä tiedon kantelijalta. Lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asiaa ei korjattu, vaan se jäi edelleen epäselväksi.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Savon Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 10 ja 20 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Taina Tukia ja Nina Stenros.