PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6811/SL/18

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 22.8.2018

Lehti julkaisi ulkomaalaiseen lähteeseen perustuvan jutun, jossa esitetyt lääketieteelliset tiedot eivät olleet uskottavia. Lehti ei ollut tarkistanut tietoja riittävästi eikä se pystynyt perustelemaan juttunsa tietojen oikeellisuutta. Jutussa oli olennainen asiavirhe, jota ei ollut pyynnöistä huolimatta korjattu.

Kantelu 16.3.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 8.3.2018 julkaisemaan juttuun "Muistinsa menettänyt nuori nainen itkee joka kerta, kun hänelle kerrotaan miehen ottaneen avioeron".

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201803082200797861_ul.shtml

Kantelun mukaan juttu on erittäin todennäköisesti valheellinen. Kuvien, ja ilmeisesti koko jutun lähteenä on Central European News, joka julkaisee valheellisia ”viraaliuutisia”. Kantelun mukaan tietolähteeseen ei ole suhtauduttu kriittisesti. Kantelun mukaan myöskään jutun tarinassa ei ole loogisuutta: ”esimerkiksi miksi äiti olisi niin sadisti, että joka päivä itkettäisi lastaan, eikä naisen sairauden oireet täsmää tarinaan. Noin vakavia vaikutuksia muistiin sairaudella ei ole eikä varsinkaan useita kuukausia kestäviä.”

Kantelun mukaan jutussa on käytetty lähteitä mainitsematta niitä. Jutun lähteenä on todennäköisesti CEN, tai asiasta kirjoittaneet The Sun tai Daily Mail. Mitään lähteitä ei ole kuitenkaan mainittu. Iltalehti myös kirjoittaa "Paikallisten lehtien mukaan Veronika itkee joka ilta menetettyä rakkauttaan. Lehtien kommenttipalstoilla Veronika on saanut paljon sympatiaa." Lehti ei kuitenkaan kerro, mistä lehdistä kommentit ovat. Kantelun mukaan näitä lehtiä ei luultavasti joko ole tai sitten Iltalehti ei tiedä lähteitä, koska se kopioi juttunsa muualta.

Kantelija kertoo lähettäneensä Iltalehdelle kaksi korjauspyyntöä, mutta ei ole saanut kumpaankaan vastausta.


Päätoimittajan vastaus 3.5.2018

Iltalehden vt. päätoimittaja Tuukka Matilaisen mukaan Iltalehden lähteenä on uutistoimisto Central European Newsin (CEN) tuottama juttu ja kuvat, jotka on välitetty Iltalehdelle MV-photosin kautta ja käännetty toimituksessa omaksi jutuksi myös omaa sisällönhankintaa apuna käyttäen. Kantelija esittää vahvan oletuksen, ettei kyseinen tarina pitäisi paikkaansa. Hänellä ei kuitenkaan ole minkäänlaista näyttöä väitteensä tueksi. Myös tarinan loogisuuden kyseenalaistaminen nojaa puhtaasti oletuksiin. Päätoimittajan mukaan Iltalehdellä ei ole nojaten toimittajansa tiedonhankintaan sairaudesta mitään syytä olettaa, että alkuperäinen juttu ei pitäisi paikkaansa. Toimittaja on perehtynyt jutussa käsiteltyyn sairauteen ja peilannut jutun tietoja omiinsa. Päätoimittajan mukaan CEN:in välittämä juttu on julkaistu kymmenissä muissa tiedotusvälineissä ympäri maailmaa, myös Suomessa, eikä korjaavia tai vastakkaisia tietoja ole ilmaantunut juttujen julkaisun jälkeen.

Kantelija viittaa Iltalehden rikkoneen journalistin ohjeiden kohtia 7, 8, 10 ja 12. Mitä tulee lähdeviittauksiin, kyseessä on päätoimittajan mukaan virhe, joka on sittemmin korjattu. Kuvat on Iltalehden jutussa normaalin käytännön mukaisesti kreditoitu kyseiselle uutistoimistolle, jota Suomessa edustaa MV-photos. Lukijan palaute tekstin huonosta lähdekreditoinnista ei ole saavuttanut Iltalehden toimituksessa oikeaa tahoa, minkä vuoksi viittaus alkuperäislähteeseen on lisätty vasta asian tultua lehden tietoon kantelun myötä. Päätoimittajan mukaan Iltalehden toimituksessa ei siis ole tehty erillistä päätöstä siitä, ettei lähde olisi näkyvissä.

Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, tietojen mahdollisimman hyvään tarkastamiseen ja tietolähdettä koskevaan kriittiseen suhtautumiseen täyttyvät päätoimittajan mukaan Iltalehden uutisoinnissa. Juttua ei ole julkaistu ilman toimittajan omaa perehtymistä asiaan. Taustaselvitysten pohjalta hänellä ei ole ollut mitään syytä epäillä jutun paikkansapitävyyttä. Asiaa on tarkasteltu päätoimittajan mukaan myös julkaisun jälkeen, eikä tämäkään prosessi ole muuttanut käsitystä jutun oikeellisuudesta.


Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin Venäjän Tatarstanissa asuvan naisen menettäneen muistinsa akuutin porfyrian seurauksena.

Jutussa ei mainittu sen lähdettä muutoin kuin kuvien osalta. Neuvosto toteaa, että toisen työn käyttämisen näkökulmasta puute oli vähäinen, koska lähde oli uutispalvelu ja se oli merkitty kuviin. Iltalehti myös lisäsi lähteen tekstiin saatuaan vastauspyynnön kanteluun. Vaikka ratkaisu on toisen työn käyttämisen osalta vapauttava, neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden olisi hyvä merkitä viihdeuutispalveluista tai verkosta poimimiensa kertomusten lähteet selkeästi, jotta yleisö voi arvioida juttujen alkuperää.

Neuvosto ei voi ottaa kantaa Iltalehden käyttämän uutispalvelun luotettavuuteen. Neuvosto kuitenkin korostaa, että tiedotusväline on itse vastuussa julkaisemiensa tietojen oikeellisuudesta.
Mikäli tiedotusväline saa korjauspyynnön, sen tulee kyetä varmistamaan tietojen oikeellisuus. Jos jutun uskottavuus ja lähteet on perustellusti kyseenalaistettu, tiedotusväline ei voi jäädä odottamaan, että joku muu todistaa jutun vääräksi.

Neuvoston asiantuntijalta saaman selvityksen mukaan akuutti porfyria ei aiheuta jutussa kuvatun kaltaista muistin menetystä. Myös venäläisissä verkkolähteissä tarinasta kerrotaan versiota, jonka mukaan muistiongelmat eivät johdu tästä sairaudesta vaan erillisestä aivovauriosta. Jutun tietoja ei ollut tarkistettu riittävän hyvin eikä tietolähteisiin ollut suhtauduttu riittävän kriittisesti. Neuvosto toteaa, että jutussa oli olennainen asiavirhe, joka Iltalehden olisi pitänyt korjata saatuaan korjauspyyntöjä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeita 8, 10, 12 ja 20 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Johanna Vehkoo.
 

Tämä päätös on avattu 5175 kertaa