PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6742/YLE/18

Vastaaja: Yle

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Ratkaistu: 16.5.2018

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Kantelu 3.1.2018

Kantelu kohdistuu Yle Uutisten verkkosivuilla 10.10.2017 julkaistuun toimittajan kolumniin ”Vastaus Imagen blogissa esitettyihin väitteisiin”.

https://yle.fi/uutiset/3-9874725

Kantelija on kolumnissa mainittu aktiivinen verkkokirjoittaja. Kantelun mukaan kolumnissa on rikottu Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 11, 15, 20 ja 21. 

Kantelun mukaan tekstissä keskeisin asiavirhe on kantelijan esittäminen häirikkönä. ”Netissä
tapahtuvasta häiriköinnistä puhuttaessa tavallisesti tarkoitetaan ns. nettihäirintää, joka on rikoslaissa nimikkeellä Viestintärauhan rikkominen ja vainoaminen. Vaikka toimittaja tekstissään toteaakin, ettei kyseessä ollut poliisiasia, siitä saa kuitenkin sellaisen vaikutelman, että olen häiriköinyt häntä. Hänen tekstiin kuvailemansa asia yhteys on nimenomaan häirintä ja hän kontekstoi tätä samaan yhteyteen vihapostin ja jopa tappouhkausten kanssa. Häirintää ei kuitenkaan jutussa näytetä toteen, eikä voidakaan näyttää, koska väite on virheellinen.”

Kantelun mukaan toimittaja kertoi jutussaan alun perin, että otti yhteyttä kantelijan työnantajaan, koska ”Mies esiintyy Facebookissa työpaikkansa edustajana.” Kantelun mukaan väite ei pitänyt paikkaansa ja se on kymmenen päivää myöhemmin 20.10.2017 oikaistu muotoon: ”Miehen Facebook-profiilissa oli mainittu myös hänen työnantajansa.” Kantelun mukaan myöskään tämä väite ei pidä paikkaansa. Kantelun mukaan kantelijan työnantajatiedot näkyivät tuolloin ainoastaan hänen Facebook-kavereilleen eikä kyseinen toimittaja ole koskaan ollut hänen Facebook-kaverinsa. Hänelle ei siis tuollaista tietoa ole voinut näkyä. Tämän tiedon on jo ennen Ylen oikaisua tarkistanut kantelun mukaan myös toimittaja Suvi Auvinen ja julkaissut Imagen blogissaan (http://blogit.image._/paivystavaanarkisti/kuka-on-tarinan-sinnikas-hairikko/).

Kantelun mukaan teksti on julkaistu Ylen uutissivulla eikä siitä käy ilmi, että toimittajan väitteet häirinnästä perustuvat sille, että hän on kokenut hänestä julkaistut mielipiteet häiritsevinä, vaan niistä saa sellaisen käsityksen, että olen kirjoitellut suoraan hänelle häiritseviä viestejä.

Jutun ingressi on seuraava: ”Julkisessa ammatissa saa tottua kaikenlaiseen palautteeseen, nettikirjoitteluun, vihapostiin, häiriköintiin ja jopa tappouhkauksiin, kirjoittaa toimittajan nimi.” Kantelun mukaan vihapostin, häiriköinnin tai tappouhkausten osalta jutun sisällöstä ei kuitenkaan löydy katetta ingressille.

Kantelun mukaan asiavirheitä häirinnän ja Facebook-tietojen osalta ei ole korjattu lainkaan.
Kantelun mukaan kantelijan pystyy henkilönä tunnistamaan tekstistä erittäin helposti, sillä siinä viitataan suurta huomiota sosiaalisessa mediassa ja Imagen blogissa saaneeseen tapaukseen. Lisäksi tekstissä on linkkejä kantelijan Twitter-profiiliin, josta käy ilmi kantelijan nimi. ”Jutussa kirjoittaja esittää minut häirikkönä ja vieläpä luonnehtien näin: Selvästi tavanomaista sitkeämpi, pitkään viestejä eri puolille somea minusta kirjoitellut mies. Lisäksi jutussa viitataan häirintään, vihapostiin ja tappouhkauksiin samassa yhteydessä minun kanssani ja syytetään suoraan häirinnästä, mikä asettaa minut erittäin kielteiseen julkisuuteen. Väitteiden tueksi on esitetty kaksi ilmeisen satiirista Twitter-viestiä, jotka on julkaistu alle kahden viikon sisällä toisistaan. Minulle ei varattu tilaisuutta esittää omaa näkemystäni samassa yhteydessä, vaan vasta myöhemmin saman päivän iltana, mitä aikaisemmin kyseisen toimittajan esimies oli ehtinyt julkaista Ylen sivuilla kannanoton, jossa väitteet häirinnästä toistettiin minut nimeltä mainiten (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/10/yle-vastaa-tuemme-toimittajiamme-heihin-kohdistuvissa-hairintatapauksissa).”

Kantelija on pyytänyt Yleä korjaamaan virheellisenä pitämänsä kohdat ja liittänyt Ylen kanssa käydyn kirjeenvaihdon kanteluun.

 

Päätoimittajan vastaus 6.3.2018

Tapahtumien aikaan Ylen vastaavana päätoimittajana toimineen Marit af Björkestenin mukaan kantelijan esille tuoma tapahtumasarja on tulkittavissa julkiseksi keskusteluksi kiistanalaisesta aihepiiristä.
 
Päätoimittajan mukaan viestejä lähettänyttä henkilöä ei voinut pitää tämän aihepiirin osalta yksityishenkilönä ennen tapahtumasarjan alkua, eikä varsinkaan vyyhden alkamisen jälkeen. Ottamalla kantaa johonkin aihepiiriin julkisesti yksityishenkilö kaventaa väistämättä yksityisyyttään tältä osin. Käymällä julkista, loukkaavaksi tarkoitettua sekä ivallista keskustelua Twitterissä kantelijan oli myös varauduttava julkiseen keskusteluun omasta toiminnastaan ja myös mahdolliseen kritiikkiin siitä. Toinen puoli tätä keskustelua on tietenkin keskustelun kohteena olleen Yleisradion toimittajan käyttäytymisen arviointi.

Kantelijan mukaan Ylen verkkosivuilla julkaistussa toimittajan blogissa on kaksi asiavirhettä, joista toinen koskee kantelijan käytöksen kuvailua häirinnäksi ja toinen kantelijan Facebook-profiilia.
 
Kantelijan mukaan jutun keskeisin asiavirhe on hänen esittämisensä häirikkönä, vaikka “häirintää ei jutussa näytetä toteen”.
 
Päätoimittajan mukaan toimittajan teksti on blogi, ja sen esille tuomaa aihetta on pidettävä yleisesti merkittävänä. Kirjoituksen kärki kohdistui toisen median toimintaan asiassa sekä julkisessa ammatissa saatuun palautteeseen. Esimerkkinä kirjoituksessa käytettiin kantelijan käytöstä Twitterissä.
 
Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva kirjoitus on mielipiteellinen, ja toimittaja kertoo siinä oman henkilökohtaisen näkemyksensä siitä, miten hän on kokenut itseensä kohdistuvan toiminnan häiriköinniksi ja kantelijan tviitit sopivaisuuden rajat ylittäneiksi.
 
Twitterissä on useita kymmeniä kantelijan tviittejä, jotka koskevat kyseistä toimittajaa. Näistä useissa kantelija on kommentoinut toimittajan persoonaa, ei vain hänen julkista työtään. Kantelija itse on luonnehtinut kirjoittamiaan toimittajaan liittyviä tviittejään loukkaaviksi ja hän on kirjoittanut, että tarkoituksena on ollut “ivata julkista työtä tekevää hyväosaista”, jo ennen tapahtumasarjan alkua. Niiden viestien keskustelukumppanilla, joissa kantelija myöntää loukkaamistarkoituksen ja ivan, on esimerkiksi selvästi yli 10 000 seuraajaa (@AliJahangiriFI).
 
Twitter on verkottunut väline, jossa jonkin keskustelun aloittaminen ja osallistuminen siihen saattaa levitä hetkessä tuhansille, jopa kymmenille tuhansille potentiaalisille seuraajille. Päätoimittajan mukaan kantelijan esiintyminen Twitterissä tässä aihepiirissä olikin jo ennen tapahtumasarjaa verrattavissa julkisuusasteeltaan kymmenien tuhansien levikin omaavan lehden mielipidepalstalle kirjoittamiseen.
 
Päätoimittajan mukaan asianomaisen kokemus on olennainen osa häirinnän tai kiusaamisen todentamisessa, aivan kuten kunnianloukkauskin on Suomessa asianomistaja-asia. Kokemusta ei voi vähätellä. Julkisuuden henkilöiden on kestettävä enemmän kritiikkiä, pilkkaa ja ivaakin kuin muiden. 
 
Henkilöön menevää, loukkaavaksi tarkoitettua arvostelua ei kuitenkaan tarvitse sietää samalla tavalla kuin julkiseen työrooliin ja työtehtävien suorittamiseen kohdistuvaa kritiikkiä. Myös julkisuuden henkilöllä on oltava oikeus puolustautua häneen kohdistuvaa, julkisesti levitettyä kritiikkiä vastaan.
 
Päätoimittajan mukaan toimittaja on kantelijan pyynnöstä korjannut juttuun muotoilun hänen työnantajastaan. Tieto korjauksesta on merkitty jutun loppuun. Päätoimittajan mukaan toisin kuin kantelija väittää, tieto hänen työnantajastaan näkyi ja selvisi toimittajalle kantelijan Facebook-tililtä. Päätoimittaja on liittänyt vastaukseensa kuvakaappauksen asiasta.
 
Näin ollen päätoimittaja katsoo, että Yle ei ole rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8 ja 10.
 
Päätoimittajan mukaan teksti on minä-muotoon kirjoitettu blogi, jossa toimittaja kertoo hyvin henkilökohtaisesti kokemuksistaan. Lukijalle käy jutun tyylilaji hyvin selville jutun otsikosta, minä-muodosta ja jutun pääkuvana toimivasta toimittajan kasvokuvasta. 
 
Kyse ei ole perinteisestä uutisjutusta, minkä vuoksi jutussa ei myöskään ole haastateltavia, eikä siinä kuulu muiden ääni kuin blogistin itsensä. Toisin kuin kantelija väittää, kirjoituksessa sanotaan selvästi, että kyse on kantelijan sosiaalisessa mediassa julkaisemista viesteistä.
 
Päätoimittajan mukaan Yle ei ole siis rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 11.
 
Päätoimittajan mukaan kantelija paheksuu myös toimittajan jutun ingressiä. Ingressi kuuluu ”Julkisessa ammatissa saa tottua kaikenlaiseen palautteeseen, nettikirjoitteluun, vihapostiin, häiriköintiin ja jopa tappouhkauksiin, kirjoittaa toimittajan nimi.” Päätoimittajan mukaan ingressi ei millään muotoa väitä, että kantelija olisi syyllistynyt lueteltuihin asioihin. Ingressi korostaa yleisellä tasolla, millaisessa ympäristössä julkista työtä tekevä toimii. 
 
Jutun ns. leipätekstissä toimittaja avaa kyseistä muotoilua vielä laajemmin. Kirjoittaja kertoo, miten hän on saanut vihapostia yli kymmenen vuoden ajan ja kohtaa nettihäirikönitiä lähes päivittäin. Toimittajalla on ollut oikeus käsitellä aihetta tavalla, jonka hän on tehnyt, ja kirjoituksen sisällöstä löytyy kate otsikolle sekä jutun ingressille.
 
Näin ollen päätoimittaja katsoo, että Yle ei ole rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 15.
 
Päätoimittajan mukaan Yle on korjannut jutun muotoilua kantelijan työnantajaan liittyen. Päätoimittajan mukaan hänen vastauksensa liitteenä oleva kuvakaappaus kertoo, että tieto työnantajasta selvisi toimittajalle kantelijan Facebook-tililtä. Näin ollen olisi väärin korjata juttu kantelijan pyytämällä tavalla.
 
Päätoimittajan mukaan toimittajalla on oikeus kertoa oma kokemuksena häirinnästä, eikä sitä voi tulkita asiavirheeksi.  
 
Näin ollen päätoimittaja katsoo, että Yle ei ole rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20.
 
Päätoimittajan mukaan toimittaja ei itse ollut aloitteellinen kyseisen häirintäkokemuksen tuomisessa julkisuuteen.
 
Kantelija on aktiivinen tviittaaja. Toimittajaan liittyviä kaikille julkisia tviittejä kantelija on kirjoittanut päätoimittajan mukaan kymmeniä ja kuten aiemmin on todettu, hänen toimintansa oli tässä asiassa tulkittavissa julkiseksi.  Toimittajan blogissaan esille tuoma oma kokemus Twitter-viestien lähettäjän toiminnan laadusta on henkilökohtainen, eikä sitä voi määritellä vääräksi hänen henkilökohtaisella tasollaan. Yleisestikin kantelijan Twitter-viestit voi tulkita myös loukkaaviksi sekä ivaaviksi ja hän on siis itsekin tunnustanut tämän.

Toimittajan kirjoitus julkaistiin Ylen verkkosivuilla vasta sen jälkeen, kun kantelija itse oli tuonut asian julkisuuteen tviittaamalla toimittajan toiminnasta. Kantelijan julkitulon perusteella Suvi Auvinen kirjoitti asiasta Image-lehteen blogin, joka levisi laajalle. Kantelija mainittiin nimellä kyseisessä kirjoituksessa, ja kantelija itsekin jakoi tuon blogikirjoituksen Twitterissä.
 
Kyseisessä kirjoituksessa arvioitiin, että toimittajan motiivina ottaa yhteyttä kantelijan työnantajaan oli “saattaa kantelija ongelmiin työpaikallaan”. Päätoimittajan mukaan tuo ei ollut toimittajan motiivi. Toimittaja lähetti Imageen oikaisupyynnön, yritti saada oman näkemyksensä esiin, mutta lehti ei suostunut jatkamaan keskustelua.
 
Kantelija oli Imagen blogin julkaisun jälkeen myös radiohaastattelussa Radio Rockissa. Tuonkin keskustelun lähtökohta oli ajatus, että Ylen toimittaja olisi vaatinut kantelijan irtisanomista. Näin ei ollut. Toimittaja oli toivonut, että hänen ikäväksi kokemansa viestintä loppuisi. 
 
Koska toimittajan toiminnan motiiveja julkisesti arvailtiin ja kantelija oli halunnut saattaa asian julkiseen keskusteluun, oli päätoimittajan mukaan perusteltua, että toimittaja kertoi omat motiivinsa ja näkemyksensä blogikirjoituksessaan. 
 
Koska kantelija oli itse tuonut asian ja persoonansa julkisuuteen, ei ollut tarvetta käsitellä häntä Ylelläkään anonyymisti. Myöhemmin samalla viikolla kantelija esiintyi MTV:n katsotussa viihdeohjelmassa. Hän on siis toimillaan itse pyrkinyt tuomaan asiaa julkisuuteen, kaventaen vapaaehtoisesti omaa yksityisyyttään. 
 
Yleisesti sananvapaus edellyttää myös sosiaalisessa mediassa aktiivisesti ja julkisesti toimivilta yksittäisiltä kansalaisilta vastuuta sanomisistaan. Vaikka julkisessa ammatissa toimivien toimittajien tulee sietää työhönsä kohdistuvaa kritiikkiä, myös toimittajien on voitava puolustautua ja mediatalon työnantajana voitava julkisesti tukea työntekijöitään, jos heihin kohdistuu henkilökohtaisuuksiin menevää loukkaavaa käytöstä tai vihapuhetta.
 
Päätoimittajan mukaan mielipiteelliseen blogikirjoitukseen ei yleensä kuulu haastattelumuoto. Ei ole journalistisesti perusteltua vaatia, että kantelijaa olisi pitänyt kuulla toimittajan blogikirjoituksessa. Yle haastatteli kantelijaa heti samana päivänä uutisjuttuun, jossa hän pääsi kertomaan oman näkemyksensä asiasta. Jutussa tuli selvästi esiin, että kantelija kiisti syyllistyneensä nettikiusaamiseen tai häirintään. 
 
Ottaen huomioon kantelijan omien viestien sävy sekä oma tietoinen tulo julkisuuteen, on Ylen toimittajalla ollut oikeus käsitellä asiaa myös osana omaa kirjoitustaan. Kantelijaa on kuultu samanaikaisesti toisessa jutussa ja näin kiistanalainen keskustelu jatkui Ylen toimesta.  
 
Päätoimittajan mukaan Yle ei ole rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 21.
 
Aihepiiri on ollut kokonaisuudessa julkista keskustelua kiistanalaisesta aiheesta. Sellaisen keskustelun esille tuonti on myös tiedotusvälineen tehtävä. Jokainen keskusteluun osallistunut on voinut olla Yleisradion toimittajan tai kantelijan toiminnasta sitä mieltä kuin on. Keskustelu on ollut jokaisen siihen osallistuneen sananvapauden toteuttamista. Julkisesti esiintyvän Yleisradion toimittajan on kestettävä kritiikkiä toiminnastaan, mutta niin sitä on myös kestettävä julkisesti Twitterissä tavallisuudesta poikkeavasti esiintyvän henkilön tämän toiminnan osalta. 
 
Näin Yle on näkemyksensä mukaan noudattanut tässä kokonaisuudessa Journalistin ohjeita.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

Yle julkaisi verkkosivuillaan toimittajansa kolumnin ”Vastaus Imagen blogissa esitettyihin väitteisiin”, jossa toimittaja väitti kantelijan häiriköineen häntä. Toimittaja oli saanut julkisuudessa kritiikkiä oltuaan yhteydessä kantelijan työnantajaan, ja hän toi esiin häirintäkokemuksiaan perustellakseen omaa epäasiallista toimintaansa. Neuvosto on käsitellyt samaa tapausta myös ratkaisussaan 6686/YLE/17.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että toimittajiin kohdistuva uhkailu ja häirintä on vakava ongelma. Pelkän kärjekkään palautteen määritteleminen häiriköinniksi voi kuitenkin vaikeuttaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan häirintään.

Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä on kuitenkin oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Neuvoston tulkinnan mukaan häiriköinnillä tarkoitettiin kolumnissa kantelijan kärjekästä ja satiirista kommentointia sosiaalisessa mediassa. Ylellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Kolumnista kävi riittävän selvästi ilmi, että kyse oli ainoastaan toimittajan omista häirintäkokemuksista. Kolumnissa ei myöskään väitetty, että kantelija olisi lähestynyt toimittajaa suoraan.

Neuvosto toteaa, että kolumnissa oli alun perin virhe, kun siinä todettiin, että kantelija esiintyy Facebookissa työnantajansa edustajana. Tieto oli tältä osin korjattu kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Neuvosto toteaa, ettei se pysty kantelun ja päätoimittajan vastauksen perusteella ottamaan kantaa siihen, kuinka laajasti tieto kantelijan työnantajasta on ollut näkyvissä kolumnin kirjoitusajankohtana. Neuvoston mukaan korjauksen jälkeen maininta kantelijan työnantajatietojen näkymisestä Facebookissa on korkeintaan epätarkkuus, ei olennainen asiavirhe. Kolumnin ingressi vastasi kolumnin sisältöä.

Neuvosto toteaa, että Yle toimi harkitsemattomasti, kun se julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jossa hän oikeutti oman epäasiallisen käytöksensä kritisoimalla yksipuolisesti ja liioittelevasti tunnistettavissa olevaa yleisön edustajaa.

Samanaikaisen kuulemisen osalta neuvosto kuitenkin toteaa, että tapausta oli käsitelty julkisuudessa jo aiemmin, ja kantelija oli jo saanut näkemyksiään julkisuuteen muissa tiedotusvälineissä. Kolumnissa ei ollut välttämätöntä kuulla kantelijaa samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Aija Pirinen ja Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 7139 kertaa