6652/AL/17

Vapauttava

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Kantelu 18.8.2017

Kantelu kohdistuu Seiskan verkkosivuillaan 19.5.2017 julkaisemaan juttuun ”Kurvikaunotar Elina Tervolle potkut –  syynä nämä seksikkäät kuvat”. 

https://www.seiska.fi/Uutiset/Kurvikaunotar-Elina-Tervolle-potkut-syyna-nama-seksikkaat-ja-paljastavat-kuvat/1121240

Kantelija on Ilta-Sanomien päätoimittaja. Kantelijan mukaan Seiskan jutun sisältöä vastaava uutinen oli julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivuilla 19.5.2017 noin kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin (klo 11:40) otsikolla ”Ex-Miss Helsinki Elina Tervo sai potkut paljastavien Instagram-kuviensa vuoksi — Firman pomo: ”Liian seksististä sisältöä'” osoitteessa https://www.is.fi/viihde/art-2000005217351.html

Kantelijan mukaan IS:n jutussa Fitnessmalli 2017 -kilpailua pyörittävä Emmi Lehtomaa paljasti, että entisen Miss Helsingin Elina Tervon blogisopimus Fitnessmalli-sivustolla on irtisanottu Tervon itsestään sosiaaliseen mediaan laittamien liian paljastavien kuvien vuoksi. Kantelijan mukaan IS:n juttu koostuu Lehtomaan haastattelusta, Tervon kommentista ja Tervon Instagram-palveluun lataamien, potkuihin johtaneiden kuvien, upottamisesta juttuun.

Kantelijan mukaan Seiskan juttu julkaistiin noin kaksi ja puoli tuntia IS:n juttua myöhemmin. Kantelijan mukaan Seiskan jutun uutiskärki ja otsikon sisältö olivat hyvin samanlaiset IS:n jutun uutiskärjen ja otsikon kanssa. IS:n juttu on Ilta-Sanomien skuuppi. Kantelijan mukaan IS:n juttu on ollut selkeästi kimmoke Seiskalle tehdä sama juttu, jossa ei käytännössä ole mitään Seiskan omaan tiedonhankintaan perustuvaa uutta tietoa, mitä IS:n jutussa ei olisi jo kerrottu yleisölle. Kantelijan mukaan IS:n jutun sisällöllä on hallitseva rooli Seiskan jutussa.

Kantelijan mukaan Seiskan olisi pitänyt kertoa Seiskan verkkosivuilla IS:n jutun lainaamisesta Seiskan jutun otsikossa. Tästä huolimatta Seiska mainitsee verkkosivullaan Ilta-Sanomat vasta Seiskan jutun viimeisessä lauseessa ja linkittää alkuperäiseen IS:n juttuun saatesanoilla: Elinan potkuista uutisoi ensin Ilta-Sanomat.

Päätoimittajan vastaus 28.9.2017

Päätoimittaja Joni Soilan vastauksen mukaan Seiskan nettiuutisessa on asianmukaisesti mainittu, että asiasta on ensin kertonut IS. 

Vastauksen mukaan on riidatonta että po. tapauksessa Seiskan juttu on julkaistu IS:n julkaisun jälkeen. Yhtä lailla riidatonta on se, että Seiskan jutussa on ollut viittaus IS:n julkaisuun. 

Päätoimittajan vastauksen mukaan kantelussa sivuutetaan kokonaan se tosiasia, että kantelun kohteena oleva Seiskan nettiuutinen (19.5.2017, klo 14.08) on vain yksi pieni osa Seiskan uutisointia ko. aiheesta. Vastauksen mukaan IS:n nettiuutinen ei myöskään ollut minkäänlainen kimmoke Seiskan jutulle, eikä Lehtomaan ”paljastus” tuonut asiaa yleiseen tietoon, sillä asia oli tullut esille jo edellisenä iltana Elina Tervon oman julkisen ulostulon johdosta. 

Vastauksen mukaan Seiskan toimittaja oli saanut tiedon Tervon potkuista / blogiyhteistyön katkaisemisesta jo edellisenä iltana 18.5.2017, koska Elina Tervo itse kertoi tuolloin potkuistaan yksityisillä Facebook-sivuillaan. Toimittaja on Tervon Facebook-kaveri ja tästä syystä hän sai tiedon Tervon yksityisestä some-päivityksestä. Toimittaja soitti ko. päivityksen/tiedon johdosta heti seuraavana aamuna 19.5. työpäivänsä aluksi Lehtomaalle ja Tervolle sekä haastatteli heitä aiheeseen liittyen. Toimittajan yhteydenotot molempiin osapuoliin ja näiden haastattelut tapahtuivat jo ennen IS:n nettiuutisen julkaisua (19.5. klo 11.40). Vastauksen mukaan toimituksissa verkkoartikkeleita ajastetaan ilmestymään tiettyinä kellonaikoina ja tämän uutisen kohdalla ennen ajastettua julkaisua IS julkaisi oman uutisensa.

Vastauksen mukaan kyse ei siten ollut lainkaan siitä, että Seiska olisi saanut tiedon ja ”kimmokkeen” omalle uutisoinnilleen IS:n nettiuutisesta. Tieto aiheesta oli Seiskalla jo ennen tätä (edellisen illan fb-päivitys) sekä aiheeseen liittyvät haastattelutkin olivat jo tehtyinä aamulla 19.5. Vastauksen mukaan kyse onkin vain siitä, että IS ehti laittaa oman nettiuutisensa ulos hieman aikaisemmin. Koska IS ehti julkaista oman uutisensa ensin, ja koska tämä Seiskan toimituksessa havaittiin, laitettiin Seiskan nettijulkaisuun luonnollisesti maininta IS:n uutisesta. Vastauksen mukaan Seiskan nettiuutinen ei kuitenkaan em. tavoin perustunut osaksikaan IS:n uutisointiin, joten kyse ei ollut edes IS:sta lähteenä eikä lähdeviittausta ylipäänsä tai ainakaan otsikossa luonnollisesti voida tällöin edellyttää. 

Vastauksen mukaan sosiaalisen median asema mediana ja muiden medioiden lähteenä on nykypäivänä yhä tärkeämmässä roolissa. Some-päivityksistä saadaan tietoa, jonka perusteella tehdään haastatteluita ja muuta journalistista lisäselvitystä hyvin usein. Monet sanomalehdet ja ennen kaikkea niiden internet-julkaisut seuraavat mm. julkisuuden henkilöiden some-kanavia ja uutisoivat näistä omissa kanavissaan. Päätoimittajan vastauksen mukaan lähteenä on tällöin joko ko. some-päivitys sellaisenaan tai sitten siihen pohjautuva muu tiedonhankinta, kuten tässä tapauksessa haastattelut. Lähteenä sen sijaan ei välttämättä lainkaan ole toisen median samasta asiasta kertova nettiuutinen. Vastauksen mukaan kyse on vain siitä, mikä mediatalo ehtii oman juttunsa ensimmäisenä julkaista. Reaalielämässä ei toimituksissa ole tietenkään edes mahdollista seurata kaikkien muiden tiedotusvälineiden nettisivustoja ja tutkia sitä, onko joku muu jo ehtinyt samasta some-päivityksestä uutisoida. Tässäkään tapauksessa tiedossa ei ole, onko po. asiasta mahdollisesti uutisoinut myös jokin muukin media, mahdollisesti jo ennen Ilta-Sanomien nettiuutista. 

Vastauksen mukaan Seiskan nettisivuilla julkaistiin ko. aiheesta alkuperäisen julkaisusuunnitelman mukaisesti lukuisia erillisiä uutisia. Seiskan ko. aihetta koskevassa ensimmäisessä nettijulkaisussa (klo 14.08) julkaistiin vain Lehtomaan hyvin tiiviit kommentit aiheesta, koska Seiskan juttusuunnitelmassa oli julkaista aiheesta useita erillisiä jatkojuttuja. Seuraava aihetta koskeva julkaisu tehtiin varsin pian tämän jälkeen klo 14.36, jossa julkaistiin Elina Tervon omat kommentit tilanteesta. Juttu löytyy linkistä: 

 https://www.seiska.fi/Uutiset/Muhkeita-muotojaan-mielellaan-nayttava-Elina-Tervo-hammastyi-potkuista-En-ole-esitellyt 

Alkuperäisen juttusuunnitelman mukaisesti aiheen käsittelyä jatketiin Seiskan verkkosivuilla vielä samana päivänä klo 17.32 julkaistussa jatkojutussa, jossa Lehtomaalle puolestaan annettiin mahdollisuus kommentoida Tervon näkemystä tilanteesta. Päätoimittajan mukaan tämäkin juttu perustui jo aikaisemmin samana aamuna tehtyyn Lehtomaan haastatteluun, jonka toimittaja Ampuja teki siis jo ennen IS:n jutun julkaisemishetkeä. Linkki tähän uutiseen:  

https://www.seiska.fi/Uutiset/Potkutko-yllatys-Elina-Tervolle-monoa-antanut-tyonantaja-paljastaa-Seiskalle-Hanta 

Vastauksen mukaan asian käsittelyä jatkettiin Seiskassa vielä seuraavana päivänä eli 20.5., jolloin aiheesta julkaistiin lisää artikkeleita. Tuona aamuna klo 9.27 julkaistussa artikkelissa julkaistiin lisää Tervon haastattelulausumia, jotka niin ikään pohjautuivat 19.5. aamulla jo ennen IS:n po. jutun julkaisemista tehtyyn haastatteluun. Linkki myös tähän juttuun:  

https://www.seiska.fi/Uutiset/Raivokas-kaanne-Elina-Tervon-potkuissa-Elina-katkaisi-valit-parhaaseen-ystavaansa-Emme-ole 

Vastauksen mukaan uutisen julkitulon ja ensimmäisten haastattelujen jälkeen Seiskan toimittaja oli vielä perjantaina soittanut uudestaan Lehtomaalle ja kysynyt kommentit kaksikon ystävyyden päättymisestä. Nämä kommentit julkaistiin niin ikään erillisenä juttunaan 20.5. klo 13.31, joka on linkissä: 

https://www.seiska.fi/Uutiset/Elina-Tervo-loi-valit-poikki-Potkut-antanut-ex-ystava-kuuli-siita-vasta-Seiskalta-jaatava 

Vastauksen mukaan yllä selostetusta artikkelisarjasta ilmenee hyvin se, että Seiskan omiin haastatteluihin pohjautuvat tiedot ja uutisointi aiheesta oli merkittävästi laajempaa kuin IS:n jutussa, josta kantelussa on kyse. Seiskan uutisointi ei suinkaan perustu IS:n aihetta koskevaan uutiseen, vaan kokonaan omaan tiedonhankintaan. Vastauksen mukaan tieto Seiskalle tuli em. tavoin jo edellisenä iltana 18.5. Seiskan toimittaja soitti sekä Tervolle että Lehtomaalle heti aamulla 19.5. ja haastatteli kumpaakin asianosaista jo ennen IS:n klo 11.40 julkaisemaa juttua. Seiskan oli alun perinkin tarkoitus julkaista aiheesta useamman nettiuutisen sarja, jonka suunnitelman mukaisesti asiassa sittemmin toimittiinkin. Koska IS ehti tällä kertaa julkaista oman uutisensa ennen Seiskan ensimmäisen jutun julkaisua, laitettiin tähän Seiskan ensimmäiseen omaan julkaisuun maininta IS:n uutisoinnista. 

Vastauksen mukaan kyse ei em. tavoin ollut suinkaan siitä, että Seiska olisi saanut ”kimmokkeen” omalle uutisoinnilleen IS:n uutisesta. Kimmoke Seiskan jutulle tuli Elina Tervolta itseltään edellisenä iltana. Väite siitä, ettei Seiskalla olisi ollut asiassa lainkaan omaa tiedonhankintaa ei pidä paikkaansa, sillä Seiska on hankkinut itse asiasta tietoa haastattelemalla molempia asianosaisia. Vastauksen mukaan IS:n jutulla ei ole hallitsevaa sisältöä Seiskan uutisessa, koska Seiskan uutinen ei lainkaan perustu IS:n uutiseen, vaan omiin tietolähteisiin. Vastauksessa myönnetään, että Seiskan ensimmäisen jutun sisältö on hyvin pitkälti samankaltainen kuin IS:n jutussakin, koska molempien medioiden lähteet näyttävät olevan samat (asianosaisten haastattelut ja julkiset some-kuvat). Vastauksen mukaan huomion arvoista lisäksi on se, että Seiska on uutisoinut aiheesta useassa erillisessä, lyhyellä aikavälillä julkaistussa nettiuutisessa, joita on tarkasteltava kokonaisuutena. Seiskan juttukokonaisuudessa on kerrottu merkittävästi lisätietoja asiaan liittyen verrattuna IS:n omaan uutiseen. 

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Seiska julkaisi verkkosivuillaan jutun julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Ilta-Sanomat oli kertonut samasta asiasta kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Seiska mainitsi Ilta-Sanomien uutisesta juttunsa lopussa mutta ei jutun otsikossa tai ingressissä.

Julkisen sanan neuvoston periaatelausuma lainaamisesta edellyttää, että lähde on mainittava jo otsikossa tai jutun alussa, jos juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. 

Päätoimittajan vastauksen perusteella Seiska oli saanut tiedon työsuhteen päättymisestä sosiaalisesta mediasta jo edellisenä iltana, ja Seiskan toimittaja oli tehnyt juttua varten haastatteluja jo ennen Ilta-Sanomien jutun julkaisemista. 

Jos juttu olisi perustunut toisen tiedotusvälineen skuuppiin, se olisi pitänyt mainita jo otsikossa. Neuvosto toteaa, että Seiskan juttu perustui kuitenkin lehden omaan tiedonhankintaan, joten sen ei ollut välttämätöntä kertoa jutun otsikossa, että toinen tiedotusväline oli aiemmin julkaissut samaa aihetta käsittelevän jutun.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seiska ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisu tehty:

22.11.2017

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Robert Sundman, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Tapio Nykänen, Paula Paloranta ja Maria Swanljung.