PÄÄTÖKSET

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7560/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen esittämässä suomalaisia ikimetsiä käsittelevässä dokumentissa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet siinä toisiinsa. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, tulkintansa ja ilmaisunsa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6649/SL/17

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 22.11.2017

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Kantelu 15.8.2017

Kantelu kohdistuu Iltalehden 13.7.2017 verkkosivuillaan ja printtiversiossaan julkaisemaan juttuun ”Neuvostoliitto koulutti sotahirviä Suomea vastaan”. 

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707122200258362_u0.shtml

Kantelu kohdistuu myös Iltalehden 13.7.2017 verkkosivuillaan julkaisemaan jatkojuttuun ” Museo vakuuttaa sotahirvien olevan todellisia: "Tietenkin on mahdollista, että yksi kuva on manipuloitu"”. 

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707132200263512_u0.shtml 

Kantelu kohdistuu myös Iltalehden 27.7.2017 verkkosivuillaan julkaisemaan jatkojuttuun ”Kansallisarkiston asiantuntija oikaisee museon väitteet sotahirvistä: "Koulutettiin kyllä, mutta ei käytetty taisteluhirvinä"”. http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707272200289554_u0.shtml sekä Iltalehden 29.7.2017 printtiversiossaan julkaisemaan ”täsmentävään” jatkojuttuun ”Asiantuntija
oikaisee museon väitteet sotahirvistä”. Näiden kahden jatkojutun osalta kantelu kohdistuu ainoastaan siihen, onko jatkojutuilla riittävällä tavalla korjattu alkuperäisissä jutuissa esiintyneet virheet sekä siitä, onko niihin käytetty toisen työtä siten, että ne olisivat edellyttäneet lähdemerkintää.

Kantelijan mukaan ”Iltalehti mainosti 13.7.2017 lööpissään näyttävästi paljastusta Huuhkanmäen sotahistoriallisesta museosta, kuinka ”Neuvostoliitto koulutti satoja sotahirviä Suomea vastaan”. Kantelijan mukaan kyseessä oli seitsemän vuotta vanha venäläinen aprillipila Popular Mechanics-nimisestä julkaisusta. Kantelijan mukaan Iltalehti käytti myös viisi vuotta myöhemmin julkaistun Fishki.netin jatkaman aprillipilan tekstiä ja myös jutun kuvat olivat manipuloituja.

Kantelija kertoo ilmoittaneensa Iltalehdelle sen käyttämästä manipuloidusta kuvasta 13.7.2017 ja pyytäneensä oikaisua sekä lähdeviitettä asiasta julkaisemaansa verkkoartikkeliin. ”Toimittaja ei tähän suostunut, joten jatkoin artikkeliani ja paljastin koko asian olevan aprillipila. Toimittaja ei vieläkään suostunut oikaisemaan omaa artikkeliaan, vaan teki jatkojutun (Iltalehti 13.7.2017), jossa museon johtaja piti oikaisuvaatimusta vitsinä. Popular Mechanicsin artikkelin lopussa lukee selvästi jutun olevan aprillipila, asia selviää jo Google-kääntäjällä.”

Kantelija kertoo tutkineensa koko keksityn jutun väitteineen 23.7.2017 jatkoartikkelissaan ”Yle ja Iltalehti uskovat yhä sotahirviin”. Kantelija pyysi päätoimittajilta oikaisua sekä lähdeviitettä artikkeliinsa mutta kukaan Iltalehdestä ei vastannut hänelle. Kantelija kertoo todistaneensa artikkelissaan viitteiden avulla Iltalehden tiedot vääriksi, kuvat manipuloiduiksi ja jutun aprillipilaksi. Sotahirviä ei koskaan ollut olemassa, hirviä oli yritetty kouluttaa sodan jälkeen vain pienessä määrin ja kokeiltu vetojuhtana.

Kantelija kertoo, että Iltalehti julkaisi lopulta 27.7.2017 Kansallisarkiston tutkijanDmitri Frolovin haastattelun, jossa tämä toteaa täsmälleen samat asiat lyhennettynä – kuvat olivat manipuloituja, tiedot olivat aprillipilasta, sotahirviä ei koskaan ollut olemassa ja hirviä oli kokeiltu vain pienessä määrin vetojuhtana. Kantelijan mukaan jutussa ei ollut oikaisulähdettä. Kantelijan mukaan sotahirvistä ei ole hänen artikkelinsa yhden blogikirjoituksen lisäksi julkaistu yhtään oikaisevaa artikkelia.

Kantelijan mukaan Iltalehden artikkelit ovat edelleen virheellisiä ja peittelevät lehden tekemiä virheitä. ”Alkuperäisen artikkelin väitteeseen suomalaisten kimppuun hyökänneistä sotahirvistä perään on lisätty ”Myöhemmin täsmentyneiden tietojen valossa tätä ei ole vahvistettu”, vaikka tiedetään kaiken
olevan aprillipilaa. Jatkojuttu (Iltalehti 13.7.2017) antaa edelleen ymmärtää, että sotahirviä olisi ollut puna-armeijalla”

Kantelija toteaa, että Iltalehti ei oikaise jutussaan 27.7.2017 omia virheitään vaan syyttää museota, ja esittää asian niin kuin sotahirvet olisivat kuitenkin tavallaan totta. Kantelija ei tiedä onko Iltalehti oikaissut asioita printtilehdessä tai alkuperäisen artikkelin tavoin kannessa ja näyttävästi mainosjulisteessa.

Kantelijan mukaan Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7 toisen työn hyväksikäyttämisestä, sekä kohtia 8, 10, 11 ja 12 totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä, ja lisäksi kohtaa 20 virheen asianmukaisesta korjaamisesta. Kantelija viittaa myös kantelussaan JSN:n langettavaan päätökseen 6484/SL/17 avaruusolentojen lähettämistä radiosignaaleista. 

Kantelijan mukaan skandaalihakuiset ja virheelliset historiajutut ovat omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta ja koko yhteiskunnallisen keskustelun faktapohjaisuutta.

Kantelija muistuttaa, että Iltalehden päätoimittaja on sitoutunut Päätoimittajien yhdistyksen julkilausumaan ”Luotettavan median puolesta”. ”Lehden skandaalinhakuisen jutun puutteellinen korjaaminen, toisen työn hyväksi käyttäminen ja sen väheksyntä sekä omien virheiden piilottelu eivät ole luotettavan median toimintaa.”

Päätoimittajan vastaus 15.9.2017

Päätoimittaja Petri Hakalan mukaan Iltalehti ei käyttänyt kantelun kohteena olevan juttunsa lähteenä Fishki.netiä. Päätoimittajan mukaan jutussa oli kaksi kuvaa, joista toinen oli manipuloitu. ”Kun tämä tuli toimituksen tietoon, kuva poistettiin ja siitä kerrottiin asianmukaisesti lukijoille. Toisen kuvan aitoutta ei ole kukaan kyseenalaistanut.”

Päätoimittaja toteaa, että häntä pyydetään ottamaan vastauksessaan kantaa myös siihen, onko jutussa yhä edelleen yksi tai useampi manipuloitu kuva, jonka yhteydessä ei ole kerrottu manipulaatiosta. ”Ei ole. Kantelijan mainitsema kuvamanipulaatio on poistettu jutusta ja tästä on
kerrottu asianmukaisesti. Jutussa on yhä kuva, jossa venäläissotilaat käyttävät hirveä juhtana, kuten Kansallisarkiston mukaan tekivätkin.”
 
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707122200258362_u0.shtml

 http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707272200289554_u0.shtml

Päätoimittajan mukaan Iltalehden juttu perustui Huuhkanmäen sotahistoriallisen museon johtajan ja työntekijän haastatteluun. Lisäksi asiaa varmistettiin mm. Wikipedian artikkelista (https://en.wikipedia.org/wiki/Military_animal), joka pohjaa tietonsa teokseen Geist, Valerius (1998) Deer of the World: Their Evolution, Behaviour, and Ecology. Juttu ei perustunut kantelijan mainitsemaan Popular Mechanics -julkaisun artikkeliin. 

Päätoimittaja toteaa, että kantelijan mainitseman Päivän Lehden artikkelin mukaan väitteet sotahirvistä ovat valheellisia, koska 1) kuva on manipuloitu ja 2) Popular Mechanics -lehden juttu oli aprillipila. Päätoimittaja toteaa, että tieto yhdestä manipuloidusta kuvasta oikaistiin välittömästi, kun asia tuli toimituksen tietoon. ”Se, että yksi kuva on manipuloitu, ei tarkoita, että koko juttu olisi perätön. Koska juttu ei pohjautunut kantelijan väittämään Popular Mechanics -lehden artikkeliin, ei sitä lähdetty oikaisemaan sillä perustein, että kyseisen jutun kerrottiin olevan aprillipila. Toimitus pyrki tarkastamaan tietoja muista lähteistä, minkä takia lähdeviitteitä ei katsottu tarpeellisiksi. Myöskin, koska kyseessä oli oikaisuvaatimus, ei lähdeviite Päivän Lehteen ollut tarpeen, sillä Päivän Lehteä ei käytetty lähteenä.”

Päätoimittaja toteaa, että koska juttu ja oikaisuvaatimukset ajoittuivat kesä- ja loma-aikaan, oli tarkistusten tekeminen hidasta. Iltalehti julkaisi heti jatkojutun, jossa mainittiin kuvamanipulaatiosta ja tuotiin ilmi ja epäilyt aprillipilasta. Toinen, oikaiseva jatkojuttu tehtiin, kun tarkistukset saatiin tehtyä.

Päätoimittajan mukaan kantelijan väite, jonka mukaan Iltalehden 27.7.2017 julkaisemassa Dmitri Frolovin haastattelussa todettaisiin täsmälleen samat asiat kuin kantelija on julkaissut artikkelissaan, mutta lyhennettynä – kuvat olivat manipuloituja, tiedot olivat aprillipilasta, sotahirviä ei koskaan ollut olemassa ja hirviä oli kokeiltu vain pienessä määrin vetojuhtana, ei pidä paikkaansa. Päätoimittajan mukaan Kantelijan väite, että jutussa ei ole minkäänlaista oikaisulähdettä, vaikka kantelija on sitä mieltä, ettei sotahirvistä ole yhden blogikirjoituksen lisäksi kirjoittanut mikään muu media oikaisevaa artikkelia kuin kantelija, ei pidä paikkaansa.  Päätoimittajan mukaan Iltalehden jatkojutussa professori Dmitri Frolov kertoi, että ”niitä (hirviä) käytettiin kyllä esimerkiksi rekien vetämiseen sodassa. Reet saattoivat olla ammuksilla lastattuja, joten sinänsä hirviä käytettiin sotatarkoituksiin”. Päätoimittajan mukaan ”ei siis voida yksiselitteisesti väittää, ettei sotahirviä koskaan ole ollut olemassa. Frolov ei puhunut manipuloiduista kuvista mitään eikä sanonut Iltalehden jutun tietojen olevan peräisin aprillipilasta. Jutun lähde on mainittu: se on Dimitri Frolovin haastattelu.”

Päätoimittaja kertaa kantelijan väitteet: ”Kantelijan mukaan Iltalehden jutut ovat edelleen virheellisiä ja peittelevät lehden tekemiä virheitä. Kantelijan mukaan alkuperäisen jutun väitteeseen suomalaisten kimppuun hyökänneistä sotahirvistä perään on lisätty ”Myöhemmin täsmentyneiden tietojen valossa tätä ei ole vahvistettu”, vaikka tiedetään kaiken olevan aprillipilaa. Jatkojuttu (Iltalehti 13.7.2017) antaa edelleen ymmärtää, että sotahirviä olisi ollut puna-armeijalla. Kantelijan mukaan 27.7. julkaistussa jutussa lehti ei oikaise omia virheitään, vaan syyttää Huuhkanmäen sotahistoriallista museota, ja esittää asian niin kuin sotahirvet olisivat kuitenkin tavallaan totta. Kantelija ei tiedä onko Iltalehti oikaissut asioita printtilehdessä tai alkuperäisen artikkelin tavoin kannessa ja näyttävästi mainosjulisteessa, koska lehti lopetti vastaamasta oikaisupyyntöön.” 

Päätoimittaja toteaa lopuksi, että Iltalehti teki oikaisevan jatkojutun, korjasi virheet ja kertoi tästä avoimesti lukijoille. ”Toisin kuin kantelija väittää kaiken ei tiedetä olevan aprillipilaa. Kuten yllä on todettu, puna-armeijalla oli hirviä, joita käytettiin sotatarkoituksiin. Se, onko kyseessä sotahirvi vai ei, on tulkintakysymys. Jatkojutussa käsite avataan lukijoille. Painetussa lehdessä täsmentävä jatkojuttu julkaistiin 29.7.2017.”


Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Iltalehti kertoi 13.7.2017 printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa jutussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin toista maailmansotaa varten. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta ne olivat alun perin peräisin venäläisen tiedejulkaisun aprillipilajutusta vuodelta 2010. Jutuissa oli useita aprillipilasta peräisin olevia virheellisiä väitteitä ja manipuloituja kuvia.

Kantelija lähetti Iltalehdelle oikaisupyynnön ja kaksi kirjoittamaansa juttua, joissa virheitä oli yksilöity. Kantelu kohdistui myös 27.7. verkkosivuilla ja 29.7.2017 printtilehdessä julkaistuihin jatkojuttuihin siltä osin, korjattiinko niissä alkuperäisten juttujen virheet riittävällä tavalla sekä siihen, olisiko niissä pitänyt merkitä kantelijan omat jutut jatkojuttujen lähteiksi.
Printtilehdessä 13.7.2017 julkaistu juttu oli lähes suoraa käännöstä aprillipilan tekstistä. Sitä pyrittiin korjaamaan ainoastaan yhdellä 29.7.2017 julkaistulla jatkojutulla, jossa ei kuitenkaan yksilöity tai käytännössä edes myönnetty, että alkuperäisissä jutuissa oli asiavirheitä.

Verkkosivuilla 13.7.2017 julkaistun alkuperäisen jutun virheitä lehti paikkasi kahdella jatkojutulla ja poistamalla alkuperäisestä jutusta yhden manipuloidun kuvan. Ensimmäinen, 13.7. julkaistu jatkojuttu vakuutteli ensimmäisen jutun tietojen olevan totta. Toisessa 27.7. julkaistussa jatkojutussa tiedot taisteluhirvistä todettiin virheellisiksi. Lisäksi Iltalehti poisti alkuperäisestä jutusta useita virheellisiä tekstikappaleita ja lisäsi tekstiin toteamuksen, jonka mukaan tietoa suomen kieltä ymmärtävistä hirvistä ei ole vahvistettu.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Iltalehden toimet eivät riittäneet olennaisten asiavirheiden korjaamiseksi. Jatkojutut eivät yksilöineet kaikkia alkuperäisissä jutuissa olleita olennaisia asiavirheitä ja ensimmäinen jatkojuttu lähinnä vain puolusteli alkuperäisen jutun virheellisiä väitteitä. Lisäksi neuvosto huomauttaa, että pelkkä linkitys korjaavaan jatkojuttuun ei riitä korjaamaan olennaisia asiavirheitä vaan yleisölle pitää myös kertoa alkuperäisen jutun virheellisyydestä. 

Iltalehti oli myös korjannut olennaisia asiavirheitä poistamalla useita virheellisiä tekstikappaleita verkossa 13.7.2017 julkaistusta alkuperäisestä jutusta, mutta se ei kertonut poistoista yleisölle lainkaan. Journalistin ohjeiden mukaan virheellisen tiedon poistaminen ei riitä olennaisen asiavirheen korjaamiseen vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Neuvoston toteaa, että Iltalehden jutuissa on edelleen olennaisia asiavirheitä, jotka ovat peräisin aprillipilasta. Tällaisia ovat esimerkiksi viittaukset Volossovan erikoiseläintarha 3:en ja sen johtajaan Mihail Gluhoviin, joita ei ole ollut olemassa. Jutussa kerrotaan edelleen myös suomen kieleen reagoivista hirvistä. Tämä on olennainen asiavirhe, jonka korjaamiseen ei riitä se, että juttuun on lisätty toteamus, jonka mukaan tätä ei ole vahvistettu.

Lisäksi kahdessa Iltalehden verkkosivujen jutussa käytetään yhä manipuloitua kuvaa, joka on peräisin aprillipilasta. Kuva esitetään harhaanjohtavasti siten, ettei yleisö voi erottaa tosiasioita sepitteestä.

Kantelijan mukaan jatkojutun tiedot olivat peräisin hänen julkaisustaan ja Iltalehden olisi pitänyt merkitä julkaisu jatkojuttujensa lähteeksi. Neuvosto kuitenkin toteaa, että jatkojutuissa käytetyt tiedot perustuivat Iltalehden omaan tiedonhankintaan. Journalistin ohjeet tai periaatelausuma eivät edellytä mainitsemaan, missä kaikkialla aihetta on aiemmin käsitelty.

Neuvosto huomauttaa, että Journalistin ohjeiden mukaan tiedotusvälineiden on itse varmistettava, että niiden julkaisemat jutut ovat totuudenmukaisia. Jos jonkin jutun uskottavuus ja lähteet on perustellusti kyseenalaistettu, tiedotusväline ei voi jäädä odottamaan, että joku muu todistaa jutun vääräksi. Sepitteellisten uutisten lähdekritiikitön julkaiseminen ja niiden puutteellinen korjaaminen murentavat tiedotusvälineen ja koko journalismin uskottavuutta. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut 13.7. julkaisemiensa juttujen osalta Journalistin ohjeita 8, 10, 11, 12 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.


Ratkaisu tehty:
22.11.2017
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Robert Sundman, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Tapio Nykänen, Paula Paloranta ja Maria Swanljung.

Tämä päätös on avattu 7810 kertaa