6604/SL/17

Vapauttava

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Kantelu 21.5.2017

Kantelu kohdistuu Savon Sanomien 21.4.2017 printtilehdessään julkaisemaan juttuun ”39 jäi ilman syytettä työsyrjinnästä”. Kyseessä on asianomistajakantelu.

Kantelija katsoo joutuneensa Savon Sanomien jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, kun jutussa kuvaillaan hänen henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja käyttäytymistään. Kantelija toteaa, että Savon Sanomien uutinen on aiheuttanut sekä hänelle että hänen läheisilleen suurta mielipahaa sekä vaikeuttanut merkittävästi hänen työnsaantimahdollisuuksiaan.

Kantelijan mukaan häntä olisi pitänyt kuulla jutussa samaan aikaan tai jälkikäteen. Kantelija toteaa, että hänellä ei ole ollut tietoa jutussa esitetyistä väitteistä, koska ne perustuvat poliisin lähes puolitoista vuotta virantäytön jälkeen tekemiin kuulusteluihin tapauksen esitutkinnassa, eikä hän ole saanut kommentoida esiin tulleita asioita missään yhteydessä, koska syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen epäillystä työsyrjintärikoksesta.

Kantelija toteaa, että hänen luonteenpiirteitään ja käyttäytymistään kommentoi vain kolme 14:stä työpaikkahaastattelijasta. Kantelija myös toteaa, että kyseisten lausumien luotettavuutta arvioitaessa on huomioitava, että rikoksesta epäillyillä ei ole kuulusteluissa totuudessapysymisvelvoitetta. 

Kantelija ei ole pyytänyt lehteä julkaisemaan omaa kannanottoaan.  

 

Savon Sanomien vastaus 31.8.2017

 

Savon Sanomien päätoimittaja Rönkkö vastaa kanteluun seuraavasti: 

”Kantelu liittyy Kiuruveden kaupunginsihteerin virantäyttöä koskevaan prosessiin. Kantelija oli hakenut virkaa, jonka Kiuruveden kaupunginvaltuusto täytti kesäkuussa 2015. Kantelija ei tullut valituksi, ja hän valitti ratkaisun perusteluista Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Syyskuussa 2016 hallinto-oikeus yhtyi kantelijan näkemykseen siitä, että kaupunginvaltuuston päätöksen perustelut olivat olleet puutteelliset. Virka asetettiin uudelleen haettavaksi. 

 

Päätoimittajan mukaan ”kantelun kohteena oleva uutinen koskee päätöstä, jonka Itä-Suomen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Anne Miettinen teki 14.3.2017 kantelijan 39:ään Kiuruveden kaupunginvaltuutettuun, varavaltuutettuun ja viranhaltijaan kohdistamasta työsyrjintäepäilystä. Syyttäjä jätti syytteen nostamatta. Hän perusteli päätöstään Itä-Suomen aluehallintoviraston lausunnolla ja esitutkinnassa ilmenneellä näytöllä. Savon Sanomien uutisessa 21.4.2017 mainitut, kantelijan sopivuutta viran hoitoon luonnehtivat piirteet perustuvat syyttäjän julkiseen päätösasiakirjaan.”

 

Päätoimittaja perustelee uutista toteamalla, että ”Kiuruveden kaupunginsihteerin viran täyttöä koskeva prosessi kesti yli kaksi vuotta. Alueen sanomalehdet seurasivat sitä samalla intensiteetillä kuin muitakin suurten kuntien keskeisten viranhaltijoiden valintoja. Valitusten sekä niistä seuranneiden toimenpiteiden kuten kymmeniä luottamushenkilöitä koskeneen esitutkinnan ja poliisikuulustelujen vuoksi prosessi kasvoi poikkeuksellisen laajaksi ja kalliiksi. Epäiltyjen suuren määrän vuoksi päätöstä ja sen perusteluja koskeva keskustelu oli runsasta ja prosessin seuranta nousi paikallisesti merkittäväksi yhteiskunnalliseksi tapahtumaksi.”

 

Päätoimittajan mukaan uutisen ydin oli kuitenkin päätös syyttämättä jättämisestä. ”Lehden kuului avata tapauksen taustaa paitsi kantelijan, myös epäiltyjen näkökulmasta.”

 

 ”Savon Sanomat myöntää, että uutinen on saattanut aiheuttaa kantelijalle mielipahaa ennen kaikkea keskeisen sisältönsä, syyttämättäjättämispäätöksen, vuoksi. Lehdistön tehtävä on kuitenkin uutisoida julkisten päätösten sisältö myös silloin, kun ne aiheuttavat pettymystä asianosaisille. Samoin lehden tehtävänä on avata julkisten päätösten taustoja oman journalistisen harkintansa mukaan. Tässä tapauksessa joidenkin esitutkinnassa kuultujen epäiltyjen vastauksiin viittaaminen nimettömänä oli aiheellista, sillä kommentit taustoittivat julkisen viran täyttöratkaisua ja syyttämättä jättämisen perusteluja.”

 

Päätoimittaja toteaa, että kantelijalta ei pyydetty uutisen yhteydessä kommentteja. Päätoimittajan mukaan kommentteja ei pyydetty myöskään päätöksen tehneeltä syyttäjältä tai rikoksesta epäillyiltä. Päätoimittaja toteaa, että ”uutinen perustui kokonaan julkiseen asiakirjaan, eikä sitä haluttu enää laajentaa eri osapuolten kuulemiseen. Erillisen kuulemisen sijaan kantelija olisi voinut tarjoutua tuomaan oman näkemyksensä esiin lehden mielipidesivulla, mutta näin ei tapahtunut.”

 

”Edellä todetun perusteella Savon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.”

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Savon Sanomat julkaisi jutun syyttämättäjättämispäätöksestä. Kyseessä oli tapaus, jossa 39:ää henkilöä oli epäilty työsyrjintärikoksesta kaupunginsihteerin viran täytössä. Jutussa kuvattiin syyttäjän päätöksen perusteluja, joiden mukaan kantelija oli käyttäytynyt haastattelussa siten, että häntä pidettiin epäsopivana tehtävään. 

Kaupunginsihteeri on korkea viranhaltija. Virantäyttöprosessi oli ollut poikkeuksellisen pitkä ja monipolvinen ja sitä oli seurattu alueen lehdissä pitkään siten, että kantelijan henkilöllisyys oli jo alueella tiedossa. Neuvosto toteaa, että jutun aihe oli yhteiskunnallisesti tärkeä ja jutun kannalta oli olennaista kertoa syyttämättäjättämispäätöksen perusteluja. 

Kantelijan käyttäytymistä työhaastattelutilanteessa kuvattiin kuitenkin siten, että hän joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen nimettöminä esitettyjen väitteiden perusteella. Neuvoston tulkinnan mukaan julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä, eikä lehden ollut siten välttämätöntä kuulla häntä samanaikaisesti. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Savon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi- Lahdenvesi ja Maria Swanljung.