6598/SL/17

Langettava

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Kantelu 26.5.2017

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien verkkosivuilla 28.2.2017 julkaistuun juttuun ”Axl Smith levitti kuvaamiaan videoita WhatsApp-viestipalvelussa kuusi henkilöä käsittävässä ryhmässä”. Kantelun on laatinut kantelijan asianajaja.

Kantelun mukaan Ilta-Sanomat on rikkonut ainakin seuraavia journalistin ohjeiden kohtia:

A) Kohta 8. Perustelu: Alkuperäisessä uutisessa mainitaan tuottaja Hank Solon (Henri Salonen) nimi tavalla, joka antaa ymmärtää, että hän olisi yksi uutisessa siteerattujen viestien lähettäjistä. Näin ei kuitenkaan ole. Tämän olisi voinut tarkistaa esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden julkaiseman tuomion sähköisen version sivulla 72 olevasta tekstistä. Tekstistä käy yksikäsitteisesti ilmi, että Hank Solo ei ollut lähettänyt yhtäkään uutisessa referoiduista viesteistä. Siten Iltasanomat on uutisoinnillaan antanut totuudenvastaisesti ymmärtää, että Hank Solo olisi yksi viestien lähettäjistä. Lisäksi Iltasanomat uutisoi totuudenvastaisesti, ”… että Whatsapp-ryhmään olisi lähetetty useita kuvia ja videoita” (kts. kohta C)). Kuten Hank Solon asianajaja, varatuomari Ilkka Tiivola on Iltasanomille 3.3.2017 lähettämässään kirjeessä osoittanut, Iltasanomien toimittajat ovat Hank Soloa koskeneella valheellisella uutisoinnillaan syyllistyneet rikoslain 24 luvun 9 §:n tarkoittamaan kunnianloukkaukseen häntä kohtaan.

B) Kohta 21. Perustelu: WhatsApp-viestejä koskenut uutisointi käynnisti välittömästi massiivisen vihapuheen ja lynkkausviestien tulvan erityisesti sosiaalisessa mediassa. Hank Soloon kohdistunut valtava someraivon määrä käy ilmi esimerkiksi oheisesta liitteestä. Myös Iltasanomien totuudenvastainen uutisointi ryhmään lähetettyjen kuvien ja videoiden lukumäärästä vaikutti merkittävällä tavalla negatiivisen kuvan syntymiseen. Tämän perusteella on selvää, että Iltasanomat tuli uutisoinnillaan asettaneeksi Hank Solon erittäin kielteiseen julkisuuteen ja siten hänelle olisi tullut varata tilaisuus oman näkemyksensä esittämiseen jo samassa yhteydessä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut: yksikään Iltasanomien toimittaja ei ollut Hank Soloon yhteydessä

ennen uutisen julkaisemista.

C) Kohta 20. Perustelu: Hank Solon asianajaja, varatuomari Ilkka Tiivola on lähettänyt 3.3.2017 sähköpostitse kirjeen Iltasanomien vastaavalle päätoimittajalle Tapio Sadeojalle, jossa A)-kohdassa mainittu olennainen Hank Solon nimeen liittyvä asiavirhe osoitettiin ja vaadittiin oikaisun julkaisemista. Tiivola tarkensi 3.3. lähettämäänsä kirjettä vielä 7.3.2017 yhdessä asianajaja, varatuomari Merituuli Lukkarin kanssa lähettämällään uudella kirjeellä, jossa he osoittivat hyvin selkeästi, että ”… tarkennetussakin muodossa julkaistu artikkeli sisältää valheellisia vihjauksia päämiehestämme ja virheellistä, valheellista sekä päämiestämme loukkaavaa tietoa”. Sadeojan vastauskirje 7.3.2017 on liitteenä. Vastauksessaan Sadeoja väittää, että ”… uutisen tiedot perustuvat tuomioistuimen asiakirjoihin …”. Edellä A)-kohdassa esitetyn perusteella tämä on virheellinen väite.

Iltasanomat on korjannut alkuperäistä verkkouutistaan kahdesti (korjattu uutinen: http://www.is.fi/viihde/art-2000005107318.html ) ja kertonut korjauksista uutisen alareunassa seuraavasti:

Artikkelia tarkennettu kauttaaltaan 5.3 klo 18.22 ja 8.3. klo 14.41 muun muassa siltä osin, että jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että Smith olisi jakanut WhatsApp-ryhmässä lukuisia kuvia ja videoita. Hank Solon nimi on poistettu alkuperäisestä uutisesta päivityksen yhteydessä. Iltasanomat ei ole julkaissut virheeseen liittyvää erillistä oikaisua, eikä Hank Solon nimen poistamista mainita päivityksen yhteydessä. Siten Iltasanomat on pyrkinyt salaamaan Hank Solon nimen kohdalla tekemänsä virheen.

Uutisoinnissa tehty virhe oli vakava, minkä osoittaa mm. uutisointia seurannut massiivinen someraivo. Siitä on lisäksi aiheutunut Hank Sololle suurta vahinkoa, sillä virhe liittyi Hank Solon elinkeinoon musiikkialan ammattilaisena. Virhe ja siitä seurannut negatiivinen julkisuus ovat aiheuttaneet Hank Sololle taloudellista vahinkoa ja haitanneet oleellisesti hänen toimintaansa tuottajana, säveltäjänä ja artistina. Virheellinen uutisointi johti myös siihen, että Kasmirin kappaleet joutuivat radioasemilla väliaikaiseen soittokieltoon (http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005113703.html ). Tästä koitui Hank Sololle taloudellisia menetyksiä tekijänoikeus- ja gramextulojen vähenemisenä, sillä hän on tuottanut kaikki Kasmirin kappaleet ja on kaikissa kappaleissa myös yksi säveltäjistä, sanoittajista ja/tai sovittajista Siten Iltasanomien olisi tullut julkaista verkkosivuillaan journalistin ohjeiden kohdan 20. mukaisesti uusi juttu, jossa virheellinen tieto olisi yksilöity ja korjattu. Edellisen perusteella Iltasanomat on rikkonut journalistin ohjeiden kohdan 20. ensimmäistä, toista ja kolmatta momenttia.

D) Kohta 10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. Perustelu: Iltasanomat julkisti mainitun uutisen verkkosivuillaan tuomion julkaisupäivänä klo 14.46. Sitä ennen aivan samansisältöisen uutisen oli ennättänyt julkaista Iltalehti klo 14.05. Myös Iltalehden uutisessa referoitiin samoja WhatsApp-viestejä sekä liitettiin Hank Solon nimi niihin. Selvästikään Iltasanomat ei ole omaa uutista julkaistessaan tarkistanut sen tietoja mahdollisimman hyvin. Muussa tapauksessa Hank Solon nimeä ei olisi mainittu viestien yhteydessä, sillä siihen ei ollut mitään perusteita, kuten A)-kohdassa osoitetaan. On ilmeistä, että Iltasanomat on tässä tapauksessa yksinkertaisesti kopioinut aiemmin muualla julkaistun uutisen ilman, että tietoja olisi tarkistettu mahdollisimman hyvin. Kyseessä lienee ollut uutiskilpailu. Julkaistun artikkelin aiheen arkaluontoisuus korostaa jutun laatijan velvollisuutta artikkelin taustalla olevien tosiseikkojen huolelliseen tarkistamiseen. Tässä tapauksessa kyseinen käräjäoikeuden tuomio on luettu – mikäli se lainkaan on ollut toimittajien käytössä – niin huolimattomasti, että tosiseikkojen kannalta täysin virheellinen uutinen on kirjoitettu ja julkaistu. Käräjäoikeuden päätöksen asianomaiset kohdat huolellisesti lukemalla tosiseikat aukeavat maallikollekin varsin helposti. Tämän vuoksi on ilmeistä, että artikkelista on tarkoituksellisesti tai ainakin huolellisuusvelvoite kokonaan sivuuttaen laadittu kunniaa loukkaava, ainoana motiivina uutisvälineen levikin ja tuottojen kasvattaminen.

Päätoimittajan vastaus 14.8.2017

Päätoimittaja Tapio Sadeojan mukaan Ilta-Sanomat –lehti (”IS”) katsoo, että se on toiminut asiassa hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden (”JO”) mukaisesti. 

 

VASTAUKSEN PERUSTELUT

 

Päätoimittajan mukaan kantelija katsoo, että IS olisi syyllistynyt artikkelissa ”valheelliseen uutisointiin” ja antanut uutisessaan ymmärtää, että Solo olisi yksi artikkelissa siteerattujen viestien lähettäjistä. IS:n näkemys on toinen. Päätoimittaja korostaa, että IS:n artikkelissa ei missään vaiheessa puhuta Solosta viestien lähettäjänä vaan määritellään Solo nimenomaan ja selkeästi Axl Smithin lähettämän materiaalin vastaanottajaksi (”…tietojen mukaan vastaanottajina oli julkisuudesta tuttuina henkilöinä…”). Solo on Helsingin käräjäoikeuden julkaiseman tuomion (”tuomio”) mukaan ollut mukana ns. Haippiringissä. Hän on vastaanottanut viestejä. WhatsApp-ryhmässä on ollut mukana kuusi henkilöä. 

 

Päätoimittajan mukaan kantelija myös toteaa IS:n uutisoineen ”totuudenvastaisesti, että Whatsapp-ryhmään olisi lähetetty useita kuvia ja videoita”. Alkuperäinen artikkeli oli tältä osin virheellinen sen osalta, mitä tulee jaettujen kuvien ja videoiden määrään (yhteensä kaksi). 

 

Päätoimittajan mukaan IS on alan ohjeiden mukaisesti saatuaan asiasta lisätietoja tarkentanut artikkelissa viittaukset jaetun kuva- ja videoaineiston laajuuden osalta. Korjauksista on julkaistu oikaisu 5.3.2017, jolla lukumäärää koskeneen virheen korjauksesta on kerrottu lukijoille: ”Artikkelia tarkennettu kauttaaltaan 5.3 klo 18.22. Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että Smith olisi jakanut WhatsApp-ryhmässä lukuisia kuvia ja videoita”. 

 

Päätoimittaja toteaa, että IS on sitoutunut Journalistin ohjeisiin, totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja faktojen tarkistukseen.  Lukumäärää koskeva virhe on asianmukaisesti korjattu. Päätoimittajan näkemyksen mukaan kyseessä ei ole ollut aineistoartikkeleiden lukumäärän osalta JO 20 kohdan tarkoittama olennainen asiavirhe ottaen huomioon, että kyseessä on vakava asia ja tuomiossa kuvattujen tekojen uhrien näkökulma. Tuomiossa kuvatun aineiston jakaminen on ollut tuomittavaa jaetun materiaalin lukumäärästä riippumatta. Yksikin video/kuva on uhrin kannalta liikaa. 

 

 JO 10 

Päätoimittajan mukaan kantelija väittää, että IS olisi kopioinut toisen tiedotusvälineen (Iltalehti) uutisen ja että IS:lla ei olisi ollut käytössään tuomiota. 

 

Päätoimittaja toteaa, että IS ei ole kopioinut Iltalehden juttua. IS:llä on ollut tuomio käytössä juttua tehtäessä. Tuomio on IS:n käsityksen mukaan todennäköisesti ollut kaikkien Suomen suurimpien tiedotusvälineiden käytössä lähes samaan aikaan, koska Axl Smithin oikeusjuttu herätti laajaa kiinnostusta. IS on aihepiiristä kirjoittaessaan tukeutunut tuomioon. Tuomiota ja sen aihepiiriä on aikanaan käsitelty Ilta-Sanomissa laajasti sen yleisen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. 

 

Päätoimittaja viittaa myös edellä kohdassa III a) esitettyyn. Päätoimittajan mukaan IS on todennut Solon viestien vastaanottajaksi. IS katsoo, että se ei ole vihjannut Solon lähettäneen tuomiossa mainittuja viestejä.

 

c) JO 20

 

Päätoimittajan mukaan kantelija katsoo, että IS on rikkonut JO 20 kohdan ensimmäistä, toista ja kolmatta momenttia. Kantelijan käyttämät asianajajat ovat kirjelmöineet sähköpostitse IS:n vastaavalle päätoimittajalle kahdesti, 3.3.2017 ja 7.3.2017 (”kirjeet”). Kirjeissä on tuotu esiin asianajajien näkemys siitä, että Solo on joutunut kärsimään artikkelin julkaisusta ja vaaditaan Solon nimen poistamista. 

 

Päätoimittajan mukaan IS on pohtinut kirjeitä ja niissä esitettyjä vaatimuksia huolella, koska Solon nimen julkaiseminen artikkelissa on ollut julkaisuhetkellä perusteltua. IS on huolellisesti arvioinut kirjeitä myös JO 2 kohdan näkökulmasta: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. IS korostaa, että IS ei painostuksen tai vaikuttamisyritystenkään edessä luovuta toimituksellista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolisille. IS on tässä asiassa pyrkinyt parhaansa mukaan varmistamaan, että asianajajien kirjeet eivät vaikuta toimitukselliseen päätöksentekoon. Lisäksi IS on tavoitellut myös kirjeissä ilmaistun Solon huolen kannalta kohtuullista ja tasapainoista JO:n sekä hyvän journalistisen tavan mukaista lopputulosta. 

 

Päätoimittajan näkemyksen mukaan ja myös julkisten lähteiden perusteella Solo on julkisuuden henkilö, tunnettu huippuartistien tuottaja. Tuomion kuvaamassa rikoskokonaisuudessa on kyse vakavasta asiasta, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. 

 

Päätoimittaja katsoo, että siitä huolimatta, että salakuvaamisesta on tuomittu ainoastaan Axl Smith, ja siitä että Solo ei ole itse jakanut aineistoa lainkaan tai kommentoinut lähetettyä materiaalia, vaan hän on päätynyt ainoastaan aineiston vastaanottajaksi, on yhteiskunnallisesti tärkeää pohtia asiaa laajemmin.  Mikä on tämäntyyppisissä oikeustapauksissa tai missä hyvänsä toisen ihmisen hyväksikäyttöä koskevissa asioissa niiden henkilöiden vastuu, jotka eivät ole itse tehneet varsinaisia aktiivisia tekoja (esimerkiksi jakaneet tai kommentoineet aineistoa), mutta ovat kuitenkin olleet tietoisia uhria loukkaavasta toiminnasta? IS katsoo, että nimenjulkaisuun on ollut toimitukselliset perusteet. 

 

Päätoimittajan mukaan IS on kuitenkin oman toimituksellisen harkinnan jälkeen päätynyt siihen, että Solon nimi voidaan jälkikäteen poistaa artikkelista. Harkintaan on vaikuttanut maaliskuun alussa 2017 useita päiviä jatkunut sosiaalisen median kohu, joka on sinänsä ollut Ilta-Sanomista riippumatonta, mutta joka on paisunut niin suureksi, että sen voidaan katsoa olleen Solon kannalta kohtuutonta. Erityisesti nimen osalta on somekohun yhteydessä pohdittu sitä asiaa, että mikäli nimi artikkeliin jätetään, se tulee esiin kaikissa tulevien vuosien nettihauissa ja seuraa ko. henkilöä tämän loppuelämän, vaikka henkilöä itseään ei ole mistään tuomittu. IS on toimituksellisessa harkinnassaan katsonut asian kokonaisuutta ja ottanut huomioon myös asian inhimillisen puolen ja on tarkan harkinnan jälkeen poistanut Solon nimen artikkelista. 

 

Päätoimittajan mukaan IS on myös vastauksena 7.3.2017 kirjeeseen informoinut 8.3.2017 Solon käyttämiä asianajajia siitä, että artikkelia on muokattu. 

 

Päätoimittajan mukaan kantelija väittää kantelussa, että IS olisi ”[pyrkinyt salaamaan] Solon nimen kohdalla tekemänsä virhe”. Kantelija esittää, että Solon nimen poistaminen olisi pitänyt erikseen mainita. 

 

Päätoimittajan mukaan kantelijan väite ei pidä paikkaansa: IS ei ole pyrkinyt salaamaan mitään. Solon nimen julkaisuun on ollut edellä kuvatut toimitukselliset perusteet, jotka liittyvät vakavasta yhteiskunnallisesti merkityksellisestä asiasta keskusteluun. Kantelijan väite poistamisen maininnasta on erikoinen sikäli, koska kirjeissä Solon käyttämät asianajajat ovat toivoneet nimenomaan päinvastaista. Solon käyttämät asianajajat ovat esittäneet, että Solon nimi ei saa missään yhteydessä näkyä ja että nimi poistetaan. Esimerkiksi kirjeessä 3.3.2017 on todettu: ”…on Hank Soloon liittyvät maininnat poistettava kokonaan siten, että Solon nimeä ei ole verkosta löydettävissä tämän asian liitännäisenä, eikä suoritetusta poistosta mainita”. 

 

Päätoimittajan mukaan erillistä oikaisua ei ole asiassa tehty, koska 

1. vaaditussa Solon käyttämien asianajajien oikaisussa väitettyä virhettä (eli IS olisi ”antanut virheellisesti ja totuudenvastaisesti ymmärtää, että tuottaja Hank Solo on Haippirinki-nimisen WhatsApp-ryhmän jäsenenä aktiivisesti osallistunut ryhmän keskusteluihin”) ei ole tapahtunut. IS on puhunut Solosta viestien vastaanottajana, eikä ole missään vaiheessa kirjoittanut tai väittänyt, että Solo olisi ollut ”aktiivinen keskustelija”; 

2. Solon asianajajien kirjeessä 7.3.2017 nimenomaisesti todetaan, että oikaisua ei tarvita: ”…päämiehemme tyytyy siihen, että ko. artikkelista poistetaan koko hänen nimensä ja korjaatte artikkeleiden virheet. Oikaisua ei tarvitse tässä tapauksessa julkaista.”; 

3. oikaisussa olisi tullut ilmi Solon nimi ja IS päätyi toimituksellisin perustein siihen, että tällaisen pysyvän nettijäljen syntyminen olisi hänen kannaltaan kohtuutonta; ja

4. IS on noudattanut myös JO 2 kohtaa.

 

Päätoimittaja viittaa myös edellä kohdissa III a) ja b) esitettyyn.

 

d) JO 21: 

Päätoimittajan mukaan kantelija katsoo, että hänelle olisi tullut varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä, kun tuomiosta on uutisoitu. Tuomiosta tai muista tuomioistuinten julkisista asiakirjoista on aivan normaalia uutisoida. Oikeuden päätöksistä uutisoitaessa pakkoa samanaikaiseen kuulemiseen ei ole, vaan niissä tilanteissa käytetään tapauskohtaista toimituksellista harkintaa.  Asiassa ei ole ollut JO 21 kohdan tarkoittamia perusteita olla Soloon yhteydessä ennen artikkelin julkaisua. 

 

Päätoimittaja toteaa myös, että nykyaikana yleisön reaktioita vakavassa tai tunteisiin vetoavassa asiassa ei ole aina mahdollista ennakoida. Journalistista työtä on silti voitava tehdä niistä riippumatta, mutta toimituksessa on pystyttävä myös tekemään ratkaisuja, jotka ovat kokonaisuuden kannalta ja inhimillisesti katsoen reiluja. 

 

Päätoimittaja viittaa myös edellä kohdissa III a) – c) esitettyyn

 

Päätoimittajan johtopäätökset

Päätoimittaja katsoo, että kantelun kohteena olevassa asiassa on toimittu tässä vastauksessa perustelluin tavoin Journalistin ohjeiden ml. JSN:n lausumat ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Kantelu on hylättävä.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Ilta-Sanomat julkaisi verkkosivuillaan jutun oikeudenkäynnin tuomiosta. Jutussa kerrottiin Whatsapp-viestiryhmästä, jossa oli käyty erittäin epäasiallista ja naisia halventavaa keskustelua. Ilta-Sanomat kertoi, että kantelija oli jäsenenä viestiryhmässä. Jutussa annettiin ryhmästä harhaanjohtava käsitys, jonka mukaan sen pääasiallisena luonteena oli seksikokemusten todentaminen ja kommentoiminen. Alun perin ryhmä oli perustettu työasioita varten. 

Ilta-Sanomien jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut epäasialliseen viestittelyyn. Tämä oli lehden huolimattomuudesta johtunut olennainen asiavirhe eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tämän seurauksena kantelija joutui niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. 

Ilta-Sanomat korjasi juttua poistamalla kantelijan nimen, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 20, 21 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Riikka Mäntyneva, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Tapio Nykänen, Paula Paloranta ja Juha Honkonen.