6593/YLE/17

Langettava

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 21.5.2017

Kantelu kohdistuu Yle Uutisten verkkosivuillaan 9.5.2017 julkaisemaan juttuun ”Inarin hakkuista versosi kiivas somesavotta”. 

https://yle.fi/uutiset/3-9603348

Kantelija on jutussa mainittu Inarissa retkeillyt kansalainen, jonka kirjoituksen kansanedustaja Satu Hassi oli julkaissut nimettömänä omalla Facebook-sivullaan.

Kantelijan mukaan Yle tulkitsi hänen kirjoitustaan virheellisesti, kun jutussa kerrottiin, että siinä väitettiin, että Metsähallitus on tehnyt hakkuita Lapissa alueella, jota Suomen luonnonsuojeluliitto on ehdottanut Suomi 100-luontohelmikohteeksi.

Kantelija toteaa, ettei hän ole väittänyt kirjoituksessaan, että hakkuualue, jolla hän oli vieraillut olisi sijainnut Suomi 100 luontohelmeä -alueella, vaan että hän nimenomaan halusi kirjoituksessaan tuoda esille, että Metsähallitus vaikuttaa pyrkivän hakkaamaan suojelualueiden tai suojelluksi suunniteltujen alueiden ympäröivät metsät huolimatta näiden metsien suojeluarvoista.

Kantelija pyysi Yleä oikaisemaan juttuaan ja olisi halunnut myös tulla kuulluksi asiassa. Yle ei oikaissut juttuaan eikä haastatellut kantelijaa. 

Kantelija epäilee myös, että jutussa on käytetty kuvaa harhaanjohtavasti, kun hänen alkuperäisen päivityksensä yhteydessä julkaistuista viidestä kuvasta on valittu Ylen juttuun vain yksi kuva, jossa kaadettu puu ei ole hänen kirjoituksessaan mainitsemien puiden ikäinen vaan huomattavasti nuorempi.

Kantelijan mukaan kiistanalaista asiaa olisi pitänyt käsitellä monipuolisemmin. Hän toteaa, että ”metsien suojelua ajavana koen, että Metsähallituksen edun mukaista on pyrkiä tulkitsemaan kirjoitukseni kuten uutisessa todetaan, koska näin huomio siitä mitä näissä ns. talousmetsissä tapahtuu kääntyy toisaalle ja hämärtyy. Uutinen perustuu pääosin Metsähallituksen johtohenkilön haastatteluun.”

Yleisradion vastaus 31.8.2017

Ylen vastaava päätoimittaja (vt.) Marit af Björkesten vastaa kanteluun seuraavasti:

”Juttu käsittelee sosiaalisessa mediassa, etenkin kansanedustaja Satu Hassin julkisella Facebook-tilillä virinnyttä keskustelua Inarin metsien hakkuista. Jutun näkökulmana on selvittää, onko Inarissa hakattu suojeltuja metsiä ja onko Metsähallitus toiminut väärin. Asia on yhteiskunnallisesti merkittävä, joten aiheen käsittely oli perusteltua.” 

Päätoimittajan mukaan ”Luontokysymyksiinkin perehtyneen pitkäaikaisen poliittisen vaikuttajan ja kansanedustajan avointa Facebook-tiliä voi pitää luotettavana uutislähteenä aiheen käsittelyn lähtökohdaksi. ”

”Vaikka itse uutisen pohjana käytetty kirjoitus oli nimetön, oli kansanedustaja valinnut kirjoituksen julkaistuksi tilillään siinä esille tulleiden kuvien ohella. Toimittaja oli yhteydessä kansanedustajaan ennen uutisen ulospanoa. Näin uutisen lähtökohta oli tarkistettu.”

Päätoimittajan mukaan ”Hassi jakoi avoimella Facebook-tilillään nimettömän kansalaisen kirjoituksen saatesanoilla “Hei #Metsähallitus, oikeastiko 200-vuotiaita mäntyjä selluksi ja keloja hakkeeksi?”  Jaosta virinneessä some-keskustelussa useaan otteeseen sekä paheksuttiin että myös puolustettiin Metsähallituksen toimintaa. Jaetussa kirjoituksessa sanotaan suoraan lainaten seuraavasti: Suomen Luonnonsuojeluliitto on nimennyt Maikkumapään-Suorsapään alueen Suomi 100 luontohelmeksi. Raiskattu vanhan metsän alue sijaitsee Maikkumapään pohjoisrinteellä ja Maikkumapään ja Sarmitunturin erämaa-alueen hakkaamattomat metsät yhdistäneellä Pesäjärven alueella; muutoinhan Metsähallitus on jo melko tarkkaan hakannut metsät suojellun alueen rajojen mukaisesti.”

Päätoimittaja toteaa, että ”Tekstissä siis lukee, että Maikkumapään-Suorsapään alue on nimetty Suomi 100 -luontohelmeksi. Seuraavan lauseen mukaan “raiskattu vanhan metsän alue” sijaitsee Maikkumapään pohjoisrinteellä.  Tuossa osassa kirjoituksessa siis selvästi on kohta, jonka voi ymmärtää siten, että “raiskattu alue” sijaitsee luontohelmikohteessa. Moni kirjoituksen lukenut oli kirjoituksesta saanut käsityksen, että suojeltuja puita on kohdeltu kaltoin ja hakattu. Tämän käsityksen kirjoituksesta oli saanut myös sen eteenpäin Facebook-seuraajilleen jakanut Satu Hassi. Tämä tulee esille myös kyseisessä, kantelun kohteena olevassa Ylen jutussa, jossa Satu Hassi asiaa kommentoi.” 

Päätoimittajan mukaan ”Yle pyrki totuudenmukaiseen ja lähdekriittiseen tiedonvälitykseen nimenomaan selvittämällä, mitä puita Inarissa on hakattu. Yle Uutisten jutussa asiaa selvitettiin ja tiedot tarkistettiin kysymällä useista lähteistä eli Metsähallitukselta, Luonnonsuojeluliitolta ja some-kirjoituksen jakaneelta Satu Hassilta.  Sekä Metsähallituksen että Luonnonsuojeluliiton edustajat vahvistavat jutussa, että luontohelmikohteen alueelta ei ole hakattu puita, mutta läheisyydestä on. Näin jutun lukija saa jutusta sen totuudenmukaisen tiedon hakkuista, mitä myös kantelija kantelussaan toivoo.” 

Päätoimittaja jatkaa: ”Kantelija paheksuu Ylen jutun näkökulmaa ja kutsuu sitä yksipuoliseksi.

Toimituksella on itsenäinen oikeus valita juttuunsa näkökulma. Tässä näkökulma valikoitui sillä perusteella, että sosiaalisen median perusteltuna uutisen pontimena käytävässä keskustelussa heräsi kysymys ja levisi käsitys, jonka mukaan Lapissa olisi hakattu suojeltuja puita.” 

”Ylen jutussa tuodaan esille sekä Metsähallituksen näkemys tehdyistä hakkuista että kansanedustaja Hassin ja Luonnonsuojeluliiton näkemys, jonka mukaan “Ylä-Lapin hakkuut voitaisiin lopettaa kokonaan”.  Hassin ja Luonnonsuojeluliiton edustajan Vesa Luhdan mielestä  “luonnontilaisten vanhojen metsien arvo Lapin matkailulle ja ihmisten terveydelle on paljon suurempi kuin perinteisestä metsätaloudesta saatava hyöty”.  Näin kantelijan väite siitä, että Ylen näkökulma olisi ollut yksipuolinen, ei pidä paikkaansa.”

”Ylelle lähettämässään oikaisupyynnössä kantelija kirjoitti”: 

”(Toimittaja) ”kertoo kirjoitukseni olevan harhaanjohtavaa ja tietojeni paikkaansapitämättömiä. Olen tästä jyrkästi eri mieltä ja vaadin oikaisua. Tällainen toisella tavalla ajattelevan ja toisenlaista tietoa omaavan ihmisen kirjoituksen mitätöinti on vaarallista journalismia.”

Päätoimittajan mukaan ”kantelija viittaa vaatimuksessaan kantelijan ja Ylen toimittajan kahdenkeskiseen, ei-julkiseen sähköpostikirjeenvaihtoon, Ylen jutussa ei käytetä kantelijan kirjoituksista oheisia sanoja tai väitteitä. Kantelijan henkilöys ei missään kohdassa jutussa tule esiin, ei myöskään sosiaalisessa mediassa nimettömänä jaetussa kirjoituksessa.” 

”Osa tiedotusvälineen sananvapautta on myös asioiden käsittely nimettömänä, mikäli itse asian sisältö on todettu riittävän luotettavaksi käsittelyn pohjaksi. Tässä tapauksessa on toimittu näin”, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittajan mukaan ”kantelija olisi toivonut, että häntä itseään olisi haastateltu Ylen juttuun ja että jutun näkökulma olisi ollut toinen. Aihetta oli käsitelty jo niin monipuolisesti, ettei toimitus nähnyt tähän tarvetta. Toimituksella on itsenäinen oikeus valintoihinsa.”

Päätoimittajan mukaan Yle ei ole uutisessaan rikkonut kantelussa mainittuja Journalistin ohjeita.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Yle Uutiset julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui kansanedustaja Satu Hassin Facebook-sivullaan julkaisemaan nimettömään kirjoitukseen, jossa kerrottiin hakkuista Inarissa. Ylen jutun mukaan nimettömässä kirjoituksessa väitetään Metsähallituksen hakanneen puita alueella, jota Luonnonsuojeluliitto on esittänyt Suomi 100 -luontohelmikohteeksi eli suojeltavaksi alueeksi.

Ylen jutun kuvitukseksi oli valittu yksi Facebook-päivityksen yhteydessä julkaistuista viidestä kuvasta. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei käyttänyt kuvaa harhaanjohtavasti. Neuvoston mukaan jutussa myös huomioitiin eri osapuolten näkemyksiä niin monipuolisesti, että lähdekriittisyys oli riittävää.

Jutussa kuvattiin totuudenmukaisesti hakkuiden tilanne. Neuvosto kuitenkin toteaa, että Yle laiminlöi tietojen tarkistamisen ja tulkitsi kantelijan kirjoitusta virheellisesti. Yle kertoi kantelijan kirjoituksessa väitetyn, että Suomi 100 -luontohelmikohteeksi nimetyllä alueella olisi tehty hakkuita. Tämä oli olennainen asiavirhe, ja virheellinen tulkinta toistuu useita kertoja jutussa haastattelujen lähtökohtana. Kantelijan kirjoituksessa kuvailtiin kuitenkin hakkuita, jotka oli tehty luontohelmikohteeksi nimetyn alueen ulkopuolella. Vaikka kantelijan alkuperäinen kirjoitus oli vaikeasti ymmärrettävä, Ylen olisi pitänyt tutkia asia ja oikaista kantelijan kirjoituksen tulkintaa koskeva asiavirhe viimeistään saatuaan oikaisupyynnön. 

  

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 20 ja antaa Ylelle huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:

Venla Mäntysalo, Maria Swanljung, Juha Honkonen, Pasi Kivioja, Paula Paloranta, Riikka Mäntyneva, Jyrki Huotari ja Elina Grundström.

    

Vapauttavan puolesta äänestivät: 

Hannu Helineva ja Heikki Kuutti.

Heidän eriävä mielipiteensä:

Kantelijan mainitsema virhe some-keskustelun pohjalta syntyneessä jutussa ei ollut kokonaisuuden kannalta olennainen. Tapaukseen liittyviä virheellisiä tulkintoja on korjattu riittävästi jo jutussa ja sen lausunnoissa.