6581/SL/17

Vapauttava

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Kantelu 30.4.2017

Kantelu kohdistuu Savon Sanomien printtilehdessään ja verkkosivuillaan 16.3.2017 julkaisemaan juttuun ”Eläinlääkärin matkailuautossa oli 20 koiraa – poliisi puuttui”. 

http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Eläinlääkärin-matkailuautossa-oli-20-koiraa-Varkaudessa-sakot-poliisin-vastustamisesta/949198 

Kantelija on jutussa mainittu eläinlääkäri. Kantelun mukaan hän oli jutusta tunnistettavissa ja joutui siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen eikä häntä kuultu jutussa. Lisäksi kantelija väittää, että jutussa oli asiavirheitä, joita ei ollut hänen pyynnöstään huolimatta oikaistu. 

Kantelussa todetaan mm. seuraavaa:

Kantelijan mukaan hän on jutusta tunnistettavissa, koska jutussa kerrotaan hänestä sukupuoli, ikä, ammatti, mainitaan alaikäiset lapset ja kantelijan koirien määrä. Kantelija kertoo olevansa ammattinsa ja koiraharrastuksensa vuoksi laajalti tunnettu.

Kantelijan mukaan jutussa kuvailtiin virheellisesti hänen käytöstään pidätystilanteessa. Hän kiistää potkineensa poliiseja eikä siihen jalkavammansa vuoksi olisi kertomansa mukaan edes pystynyt.

Kantelijan mukaan jutusta saa myös väärän käsityksen eläinten kuljettamisesta – kantelijan mukaan kyseessä oli kaksi kääpiökoirapentuetta emoineen ja yksi keskikokoinen koira, joita kuljetettiin asianmukaisissa häkeissä.

Kantelijan mukaan jutussa kerrottiin etsintäkuulutuksesta, josta hän ei ole ollut itse tietoinen, eikä tiedä tälläkään hetkellä, mistä olisi kysymys.

Kantelija on pyytänyt lehteä oikaisemaan virheenä pitämänsä kohdat jutussa, mutta lehti ei ole suostunut oikaisemaan juttuaan ja perustelee sitä sillä, että tiedot on saatu käräjäoikeuden asiakirjoista.

Edellä mainitsemiensa asiavirheiden lisäksi kantelija katsoo joutuneensa jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, koska jutussa kerrotaan, että hän on saanut syytteen eläinsuojelurikoksesta, joka kuitenkin hylättiin. Kantelija on vaatinut lehteä julkaisemaan oman kannanottonsa, jota lehti ei ole kuitenkaan julkaissut. 

Kantelijan mukaan hänestä on jutussa kerrottu yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia asioita, kun siinä kerrottiin, että hänen alaikäiset lapsensa jouduttiin toimittamaan yöllä hoitopaikkoihin, kun hänet oli pidätetty.

Päätoimittajan vastaus 30.8.2017

Päätoimittaja Seppo Rönkön mukaan uutinen perustui Pohjois-Savon käräjäoikeuden 16.3.2017 tekemään ratkaisuun, jossa syyttäjä vaati kantelijalle rangaistusta eläinsuojelurikoksesta ja virkamiehen vastustamisesta. Kantelija kiisti molemmat syytteet. Käräjäoikeus tuomitsi hänet virkamiehen vastustamisesta, mutta vapautti eläinsuojelurikoksesta.

Vastauksena kantelijan esiin tuomiin seikkoihin päätoimittaja totesi seuraavaa:

”1. Uutinen kuvaa oikeuden pöytäkirjojen mukaan totuudenmukaisesti sekä käräjäoikeuden päätöksen että tapahtumat Varkauden ABC-liikenneasemalla. Savon Sanomat seurasi asianmukaisesti asian etenemistä ja julkaisi siitä 17.5.2017 Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisun. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

2. Kantelija pyysi Savon Sanomia oikaisemaan uutisen, mutta päätoimittaja Seppo Rönkön valtuuttamana uutistuottaja Heikki Toivanen vastasi kantelijalle, ettei tarvetta oikaisuun ole.  Kantelija tuomittiin virkamiehen vastustamisesta kuten uutisessa kerrottiin.  Tilanne sai alkunsa, kun poliisien täytyi selvittää kantelijalla olleet etsintäkuulutukset. Uutisessa todettiin myös, että oikeus hylkäsi syytteen eläinsuojelurikoksesta.

3. Kantelija ei ole toimittanut kantelussaan Julkisen sanan neuvostolle kaikkia Savon Sanomille lähettämiään viestejä. Niissä hän muiden muassa arvostelee kovin sanoin kyseisessä tapahtumassa ollutta poliisia (mm. tapahtumat poliisin tekemä lavastus), kuvailee oikeudenkäyntiä poliisien aiheuttamaksi farssiksi sekä vaatii Savon Sanomia irtisanomaan artikkelit kirjoittaneen toimittajan.

4. Kantelija teki asiasta artikkelit Savon Sanomiin kirjoittaneesta toimittajasta rikosilmoituksen nimikkeellä kunnianloukkaus. Itä-Suomen poliisilaitos on tehnyt asiasta tutkinnan lopettamispäätöksen.

5. Savon Sanomat ei julkaissut uutisessa kantelijan nimeä. Näkemys siitä, että kantelija oli tunnistettavissa Savon Sanomien uutisen perusteella (ammatti ja ikä), ei ole perusteltu. Suomessa toimii noin 2 630 eläinlääkäriä. Kantelija ei myöskään työskentele Varkauden seudulla, jonne oikeudessa käsitelty tapahtuma sijoittuu.

6. Vaikka oikeus ei tuominnut kantelijaa eläinsuojelurikoksesta, ammatin julkaiseminen liittyi asiaan. Matkailuautossa oli 20 koiraa.

7. Huomattavaa myös on, että virkamiehen vastustamisesta rangaistuksen saaneella kantelijalla oli syyteen mukaan kaksi etsintäkuulutusta. Savon Sanomat ei ota kantaa siihen, tiesikö kantelija etsintäkuulutuksista vai ei.

8. Kantelija on lisäksi saanut eri asiassa tuomion kunnianloukkauksesta. Ratkaisun teki Itä-Uudenmaan käräjäoikeus huhtikuussa 2017. Se sai lainvoiman Helsingin hovioikeudessa elokuussa 2017. Savon Sanomat ei ole uutisoinut asiaa.”

 

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Jutussa kerrottiin, että lääkäriä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta että tämä syyte hylättiin käräjäoikeudessa. Lisäksi todettiin, että hän oli ollut liikkeellä kahden lapsen ja 20 koiran kanssa.

Lehti kertoi eläinlääkäristä tietoja, jotka eivät olleet jutun kannalta tarpeellisia. Neuvosto toteaa, että kun lehti oli päättänyt jättää nimen julkaisematta, sen oli tarpeetonta mainita esimerkiksi henkilön tarkka ikä.

Julkisen sanan neuvoston mukaan eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta lähipiirissään, mutta juttu ei kuitenkaan laajentanut sitä piiriä, jossa hän oli tunnistettavissa. 

Neuvosto toteaa, että eläinlääkäriin kohdistunut eläinsuojelurikosepäily oli poikkeuksellinen tapaus, jolla oli uutisarvoa. Neuvosto myös toteaa, että jutussa ei ollut asiavirheitä. Vaikka jutussa kerrottiin muun muassa kahden lapsen olleen mukana, juttu ei loukannut kantelijan tai hänen lastensa yksityisyyden suojaa.

Neuvosto katsoo, että muilta osin kyseessä oli neutraali tapahtumien kuvaus. Kantelijaan kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta se ei ollut erittäin kielteistä. Hänelle ei siten syntynyt oikeutta tulla kuulluksi samaan aikaan tai jälkikäteen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Savon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Jyrki Huotari, Antti Kokkonen, Hannu Helineva, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Maria Swanljung.