PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8080 & 8082/UL/22
Iltalehti, STT

Lasten esiintyminen mediassa, yksityisyyden suoja

Presidentin perheestä urheilutapahtumassa otettujen kuvien julkaiseminen ei loukannut lapsen yksityisyyttä, eikä siihen tarvittu huoltajan lupaa. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 8073/A/22
Seiska

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan pääministeristä jutun, joka oli naista esineellistävä. Juttu ja siinä ollut kuva eivät kuitenkaan loukanneet pääministerin ihmisarvoa. Äänestyspäätös 7–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Langettava 8061/UL/22
Keskipohjanmaa

Ihmisarvo, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi historiapalstallaan uudelleen 50 vuoden takaisen uutisen, jossa kerrottiin räjähdyksessä kuolleen miehen nimi. Nimen julkaisu ja kuolinsyyllä spekulointi rikkoivat hienotunteisuuden vaatimusta. Arkaluonteiset yksityiskohdat loukkasivat yksityisyyden suojaa.

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8029&8030&8074/YLE/2022
Yle

Journalistinen päätösvalta

Yle perui ammattijärjestön puheenjohtajalle esitetyn kutsun suoraan studiokeskusteluun. Tämä ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6193/SL/16

Vastaaja: Aamulehti

Asia: Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Ratkaistu: 21.9.2016

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Kantelu 18.4.2016

Kantelu kohdistu Aamulehden verkkosivuilla 17.4.2016 julkaistuun juttuun ”Mitä muka tiedämme venäläisistä naisista? Toimittaja Matti Kuusela etsi käsiinsä pahimman kaikista”.

http://www.aamulehti.fi/maailma/mita-muka-tiedamme-venalaisista-naisista-toimittaja-matti-kuusela-etsi-kasiinsa-pahimman-kaikista/

Kantelu kohdistui ainoastaan jutun verkkoversioon. Kantelijan mukaan Aamulehden juttu on rasistinen ja loukkaa sekä naisten että lasten ihmisarvoa. Hänen mukaansa juttua oli myös kommentoitu asiattomasti. Kantelija on pyytänyt jutun ja kommenttien poistamista, mihin lehti ei ole suostunut.

Aamulehden vastaus 

Päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa, että päätoimittaja kiistää ehdottomasti Aamulehden rikkoneen hyvää journalistista tapaa, joten kantelu on hänestä aiheeton.

Jokisen vastaus on seuraava:

 ”Tähän kanteluun on äärettömän vaikea vastata, sillä en tunnista kantelun perustetta ollenkaan. Matti Kuuselan ja Emil Bobyrevin erinomainen kokonaisuus tulee osallistumaan – ja menestymään – tämän vuoden journalismikilpailuissa. Se on parasta mahdollista laatujournalismia. 

Reportaasi Sortavalasta Mitä muka tiedämme venäläisistä naisista? (17.4.2016) on erinomaisesti kirjoitettu, toimittaja ja kuvaaja työskentelevät klassisen reportaasijournalismin periaatteiden mukaan ja vievät lukijat paikkoihin ja tilanteisiin, joihin emme todennäköisesti koskaan tule pääsemään. Kaksikko katsoo todellisuutta myös kohtisuoraan, sillä hyvän journalismin on oltava rehellistä, kerrotaan sitten söpöistä tanssikoululaisista tai sortavalaisesta tyttöbaarista. 

Kuuselan ja Bobyrevin ihmiskuvaus on erittäin lämmintä, inhimillistä ja kohdetta arvostavaa. Haastateltavia myös suojellaan esimerkillisesti. 

Kantelija otti yhteyttä toimitukseen ja toivoi jutun poistamista netistä. Hän ei ole mitenkään asianosainen, kirjoituksesta ei ole osoitettu virhettä ja kirjoituksen poistaminen muutenkin on mahdoton ajatus. Kirjoituksesta käytiin kommenttiosuudessa noin kaksi vuorokautta keskustelua, joka jakaantuu voimakkaasti kirjoitusta kehuviin ja moittiviin kommentteihin. Hyvän journalismin merkki sekin. Toki positiivisia kommentteja on ylivoimaisesti enemmän. 

Kiistän ehdottomasti Aamulehden rikkoneen hyvää journalistista tapaa, joten kantelu on aiheeton.”

JSN kysyi myöhemmin Aamulehdeltä, ovatko jutussa haastatellun lapsiryhmän ohjaaja, lapset ja vanhemmat olleet tietoisia, että jutun juonellisena teemana on Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Päätoimittaja Jussi Tuulensuu toimitti vastauksen Jokisen loman takia. 

Tuleensuun mukaan juonellisena teemana on matkustaa Sortavalaan ja ottaa selvää, mitä Venäjälle ja venäläisille naisille kuuluu.  Toimittaja ja kuvaaja ovat kysyneet luvan lasten tanssiesityksen kuvaamiselle tanssikoulun opettajalta ja kahdelta työntekijältä. Heille kerrottiin, että toimittaja ja kuvaaja tekevät Aamulehteen reportaasia Sortavalasta ja siitä, millaisia ovat venäläiset naiset. Koska tanssiesitykset valmisteltiin seuraavaksi päiväksi ja lapset kävivät välissä kotona, voi olettaa, että myös vanhemmat ovat tulleet tietoisiksi jutun kontekstista. 

JSN täsmensi myöhemmin, kerrottiinko tanssikoulussa siitä, että jutussa etsitään Sortavalan ruminta huoraa. Sitä ei ollut kerrottu.

Ratkaisu

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JSN:n periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa 10.12.2014 

http://www.jsn.fi/periaatelausumat/jsn-n-periaatelausuma-lasten-ja-alaikaisten-esiintymisesta-mediassa-10-12-2014/

Aamulehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jossa toimittaja ja kuvaaja matkustivat Venäjälle tapaamaan venäläisiä naisia. Samasta aiheesta julkaistiin juttu myös lehden printtiversiossa. Kantelu kohdistui kuitenkin vain verkkoversioon, joten Julkisen sanan neuvosto ei ota päätöksessään kantaa printtiversioon, jonka otsikko- ja kuvitusratkaisut poikkesivat verkkojulkaisusta.  

Verkkojutun otsikossa kysytään ”Mitä muka tiedämme venäläisistä naisista” ja kerrotaan, että toimittajan tavoitteena on etsiä ”pahin kaikista”. Jutun alussa tarkennetaan, että tavoitteena on etsiä ”Sortavalan rumin huora”. 

Jutun edetessä toimittaja ja kuvaaja tapaavat useita venäläisiä naisia. Kun jutun juonelliseksi rakenteeksi on valittu ”Sortavalan rumimman huoran” etsiminen, juttua voi tulkita siten, että venäläiset naiset esiintyvät tekstissä potentiaalisina huorina asiaankuulumattomalla ja halventavalla tavalla, jollaisella lehti tuskin käsittelisi suomalaisia naisia ja lapsia.

Naisia kuitenkin kuvataan reportaasissa asiallisesti, ja juttua voi tulkita myös niin, että kirjoittajan tavoitteena on ollut venäläisiin naisiin kohdistuvien ennakkoluulojen purkaminen.

Sananvapauden näkökulmasta myös monitulkintainen ja jonkun mielestä mautonkin teksti pitää voida hyväksyä.

Julkisen sanan neuvosto pitää kuitenkin tuomittavana sitä, miten jutussa käsitellään tanssia harrastavia lapsia. 

Jutun keskeisimmiksi henkilöiksi nousevat baarissa tanssiva prostituoitu sekä ryhmä tanssia harrastavia pikkutyttöjä. Juttu päättyy jutussa nimettyä pikkutyttöä esittävään lähikuvaan sekä tyttöjen tanssia kuvaavaan videoon. 

Pikkutyttöjen käsittelytapa olisi jutun asiayhteydestä irrotettuna asiallinen, mutta jutun juonirakenne yhdistää heidät prostituutioon. Juttua voi lukea niin, että siinä lähdetään etsimään ”ruminta huoraa”, mutta löydetään tanssivia lapsia. Prostituoitu ja pikkutytöt myös rinnastuvat, kun jutussa kuvataan rinnakkain pikkutyttöjen ja prostituoidun tanssimista ja spekuloidaan prostituoidun mahdollisilla balettitunneilla, vaikka niistä ei edes tiedetä mitään. 

JSN:n lapsia koskevan periaatelausuman mukaan lapsilla on oikeus tulla suojelluiksi ja vastuu tästä kuuluu aina toimitukselle. Tässä tapauksessa lapsille aiheutuvat seuraukset voivat olla erityisen haitallisia, sillä tunnistettavissa olevat lapset yhdistyvät maksulliseen seksiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:

Elina Grundström (pj), Ulla Järvi, Paula Paloranta, Pirjo Auvinen, Jyrki Huotari, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Johanna Vehkoo ja Heikki Valkama.

Vapauttavaa äänestivät: 

Heikki Kuutti, Antti Kokkonen ja Hannu Helineva.

Tämä päätös on avattu 10531 kertaa