PÄÄTÖKSET

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Lausuma 6114/L/16

Vastaaja: Viranomainen

Asia: Sananvapauden rajoittaminen

Ratkaistu: 9.3.2016

Lausuntopyyntö 24.2.2016

Kantelija pyytää Julkisen sanan neuvoston lausuntoa viranomaisen toiminnasta, jossa hänen mielestään rajoitetaan sananvapautta. Kantelija on toimittaja, joka on tehnyt rikosilmoituksen uhkaaviksi kokemistaan puheluista ja tekstiviesteistä. Hän sai uhkaukset kirjoitettuaan 24.11.2015 uutisen Kempeleessä tapahtuneesta raiskauksesta.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/143187-poliisi-kempeleen-epaillyt-raiskaajat-15-17-vuotiaita

Poliisi aloitti rikosilmoituksen perusteella laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta esitutkinnan, mutta tutkinnanjohtaja esitti syyttäjälle sen lopettamista vähäisyysperusteella. Syyttäjä linjasi päätöksessään seuraavasti: ”Poliitikot, toimittajat ja monet muutkin tahot joutuvat ottamaan työnsä puolesta julkisesti kantaa aihealueeseen, ja asemansa perusteella heidän edellytetäänkin oikeudellisessa mielessä sietävän enemmän loukkaavia kommentteja kuin jonkun julkisuudelta suojassa työtään tekevän henkilön.”

Kantelija kysyy, eivätkö toimittajiin kohdistuva uhkailu ja kunnianloukkaus ole – päinvastoin kuin syyttäjä linjaa – erityisen vakavia? Siinä ei hyökätä vain yksittäistä toimittajaa kohtaan, vaan sananvapautta vastaan. Toimittajille voi pahimmassa tapauksessa tulla pelko kirjoittaa tietyistä aiheista ja näkökulmista. Toimittajan pelottelu on vakava teko demokratiaa ja journalismin puolueettomuutta vastaan, eikä sitä saa vähätellä.

Kantelijan mielestä toimittaja ei ole julkisuuden henkilö eikä journalismi ole poliitikon työhön rinnastettavaa, kuten syyttäjä kertoo päätöksessään. Miten uhkaavia viestejä ja puheluita toimittajalle voidaan pitää vähäisenä tekona, kantelija kysyy.

Lausuma

Julkisuudessa käytävän yhteiskunnallisen keskustelun sävy on viime aikoina koventunut ja kärjistynyt. Sen sijaan että kritiikki kohdistuisi asioihin, se suuntautuu enenevässä määrin mielipiteitä ja faktoja esittävään henkilöön ja jopa hänen lähipiiriinsä.

Neuvosto on Journalistin ohjeita tulkitessaan ollut sitä mieltä, että julkisuudessa esiintyvien henkilöiden on asemansa perusteella siedettävä tavanomaista kovempaa kritiikkiä. Neuvosto on hyväksynyt myös henkilöön kohdistuvan kärkevänkin arvostelun, jos kritiikki kohdistuu taloudellisen, yhteiskunnallisen tai poliittisen vallan käyttäjään.

Myös toimittaja lasketaan yleensä tähän joukkoon. Hänen ammattinsa ja työnsä tulokset ovat lähtökohtaisesti julkisia ja niiden kuuluu olla kaikkien arvioitavissa. Mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa toimittaja on, sitä enemmän hänen on siedettävä työrooliinsa liittyvää ikävääkin kritiikkiä. 

Julkisen sanan neuvosto on kuitenkin huolissaan toimittajiin ja heidän perheisiinsä kohdistuvien vihaviestien ja suoran ja epäsuoran uhkailun lisääntymisestä. Uhkailu vaikuttaa koko työyhteisöön. Se on otettava toimituksissa vakavasti, siihen on puututtava välittömästi ja siitä kärsiviä toimittajia on tuettava työnjohdollisin keinoin.

Toimittajan henkilöön kohdistuvalla uhkailulla on kuitenkin myös laajempia haittavaikutuksia, jotka kohdistuvat koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Epäasiallinen palaute ja suoranainen uhkailu saattavat vähentää tai kokonaan estää tiettyjen asioiden käsittelyn mediassa. Tämä on ollut jo aiemmin nähtävissä, kun jotkut tutkijat ovat pidättäytyneet kommentoimasta julkisuudessa araksi kokemiaan aihealueita. Tietoinen tai tiedostamaton itsesensuuri on uhka sananvapaudelle sekä yhteiskunnalliselle keskustelulle ja sitä kautta koko demokraattiselle yhteiskuntajärjestykselle.

Tämä on suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuva vakava uhka, johon viranomaisten tulisi puuttua.

Näyttää kuitenkin siltä, että poliisi ja syyttäjät eivät ole suhtautuneet asiaan riittävän vakavasti. Poliisille on tehty rikosilmoituksia toimittajiin kohdistuneesta uhkailusta, mutta jo esitutkintaa on syyttäjän päätöksellä rajoitettu sillä perusteella, että journalistin ammatissa kovia puheita tulee sietää enemmän kuin normaalisti.

Kantelijaa koskevassa esitutkinnan rajoituspäätöksessä muun muassa todetaan, että ”loukkaus on tapahtunut sellaisen aihealueen piirissä, jonka tällä hetkellä yleisesti tiedetään herättävän voimakkaita mielipiteitä”, ja jotka ”lausutaan usein näkemyksiltään vastakkaiselle taholle monia henkilökohtaisestikin loukkaavalla tavalla”. JSN:n mielestä teksti suorastaan kehottaa toimittajia vaikenemaan sellaisista aihealueista, jotka herättävät voimakkaita mielipiteitä.

Neuvosto korostaa sitä, että toimittajan työ sekä sen tulokset ovat julkisia ja kaikkien arvioitavissa sekä kritisoitavissa rankkaankin sävyyn, mutta toimittajan henkilöön ja hänen lähipiiriinsä kohdistuviin uhkauksiin viranomaisten on suhtauduttava nykyistä vakavammin. Muutoin ne nousevat vakavaksi sananvapauden esteeksi. Julkisen sanan neuvosto edellyttääkin, että poliisi ja syyttäjä suhtautuvat nykyistä aktiivisemmin tällaisiin sananvapautta uhkaaviin rikoksiin. 

Julkisen sanan neuvoston perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on tulkita paitsi hyvää journalistista tapaa myös puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Perussopimus antaa neuvostolle myös valtuudet käsitellä viranomaisen ja yksityisen pyrkimyksiä rajoittaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. JSN haluaa tällä kannanotollaan kiinnittää huomiota perustuslaissa turvatun sananvapauden rajoittamiseen.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Juha Honkonen.

Tämä päätös on avattu 11911 kertaa