PÄÄTÖKSET

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7560/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen esittämässä suomalaisia ikimetsiä käsittelevässä dokumentissa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet siinä toisiinsa. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, tulkintansa ja ilmaisunsa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6075/SL/16

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Ratkaistu: 13.4.2016

Lehti julkaisi juttuja arpajaisvoitoista. Ne perustuivat arpajaisia järjestävän yhtiön tiedotteisiin, joissa voittajia on haastateltu nimettöminä.

Kantelu 17.1.2016  

Kantelu kohdistuu 1., 5. ja 17.1.2016 Iltalehdessä julkaistuihin juttuihin ”Jouluyllätys: Helsinkiläisperhe raaputti arvasta jättipotin”, ”Eläkeläisrouvalle Viking Lotossa 3,3 miljoonaa: ’Ihanaa käydä ravintoloissa syömässä’” ja ”Arvasta paljastui 250 000 euron päävoitto – poika putosi tuolilta”.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016011720971775_uu.shtml

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016010520911611_uu.shtml

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016010120895902_uu.shtml  

Kantelun mukaan Iltalehti on kritiikittömästi julkaissut Veikkauksen mainossisältöiset tiedotteet. Twitter-keskustelussa Iltalehti itse myöntää, että koska voittaja esitellään nimettömänä, on kyseessä heidän Veikkaukselta saamansa tiedote. Kantelijan mielestä menettely rikkoo Journalistin ohjeiden kohtaa 16: "Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava."  

Iltalehti nimittää kantelun mukaan mainosta tiedotteeksi ja hämärtää tietoisesti mainonnan ja toimituksellisen sisällön rajaa. Toimituksellisen työn rooli Veikkauksen tiedotteiden julkaisussa jää näyttämättä kokonaisuudessaan, vaikka jutun kirjoittajaksi onkin merkitty lehden toimittaja. Kantelun mukaan samankaltaiset julkaisut ovat korostuneet Iltalehden verkkosivuilla jo kauan. Toimittajan kirjoittamiksi ilmoitetut sisällöt ovat kantelun mukaan markkinointiyhteistyötä lehden ja Veikkauksen välillä.  

Journalistiseksi sisällöksi naamioitujen artikkelien julkaiseminen on kantelijan mukaan jatkuvaa ja jopa aikataulutettua, mikä osoittaa niiden todellisen motiivin markkinointikeinona toimitetun sisällön verhon taakse piiloutuen. Lukijalle jää epäselväksi, onko sisältö sponsoroitua ja kenen tuottamaa se aidosti on – Veikkauksen tiedote vai toimittajan kynästä?  

Iltalehden vastaus 25.1.2016  

Päätoimittaja Petri Hakala vastaa, että kantelu koskee Iltalehden julkaisemaa Viking Loton voitosta kertovaa ja Veikkauksen tiedottamaa ns. voittotarinaa. Voittotarinoiden julkaisu on ollut myös Poliisihallituksen tarkastelun kohteena, ja ratkaisuista on myös Iltalehti uutisoinut. Joulukuussa 2014 Poliisihallitus totesi voittotarinoiden liikkuvan rahapelien markkinointia säätelevän lain rajoilla etenkin silloin, kun niissä esitetään rahapelaaminen ratkaisuna taloudellisiin ongelmiin.  

Päätoimittaja Hakalan mukaan kaikkein tarkimmin arpajaishallinto otti tarkasteluun niin sanotut punaisen luokituksen pelit, joiden katsotaan aiheuttavan erityistä pelihaittojen vaaraa. Niihin kuuluvat muun muassa vedonlyöntipelit ja casino-pelit. ”Punaisten pelien" markkinoinnissa ei mielikuvamainontaa sallita laisinkaan. Vihreän luokituksen peleihin lasketaan esimerkiksi Lotto.  

Veikkaus päätti lopettaa punaisten peliensä voittajien haastattelujen julkaisemisen. Punaisia pelejä Veikkauksella ovat muun muassa nettiarvat, eBingo sekä muut nopearytmiset pelit. Vihreiden pelien eli Loton, Eurojackpotin, raaputusarpojen ja muiden hidasrytmisten pelien voittajien haastatteluja julkaistaan kuitenkin jatkossakin Iltalehden nettisivuilla. Kantelun kohteena oleva Viking Lotto lasketaan Hakalan vastauksen mukaan hidasrytmiseksi peliksi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014121218922295_uu.shtml 

(IL 12.12.2014 ja päivitys 13.12.2014)

Hakala pitää edellämainittua tarkastelua sekä JSN:oon tehtyä kantelua tervetulleena ja tärkeänä linjanvetona. Tiedotusvälineen näkökulmasta voittotarinat ovat kiinnostavaa sisältöä pelkkien voittonumeroiden tai voittopaikkakunnan julkistamisen rinnalle. Samalla ne tuovat suomalaisissa suuria intohimoja herättävät lottopelit avoimen tarkastelun ja tiedottamisen piiriin. Miten lottovoittajan elämä muuttui, miten se vaikuttaa paikkakunnan elämään – tuoko se jopa uusia työpaikkoja tai muita yhteiskunnallisia vaikutuksia? Vuonna 2014 Eurojackpot-voitto osui Akaaseen yt-neuvotteluja käyvän metalliyrityksen työporukalle, jolloin kirjoitettiin mahdollisuudesta työpaikkojen säästymiseen niiltä, jotka eivät vapaaehtoisesti irtisanoutuneiden voittoporukkaan kuuluneet. Lähes poikkeuksetta voittajat haluavat pysyä anonyymeinä, jolloin ainoa väylä lisätietojen saamiseen on Veikkauksen tiedotuksen välittämä voittajahaastattelu. Iltalehti ei ole Hakalan vastauksen mukaan julkaissut kaikkia Veikkauksen välittämiä voittajatarinoita, vaan valinta on aina journalistinen.  

Eri yhteyksissä Iltalehti on tuonut esiin myös erilaisia rahapeleihin liittyviä ongelmia, kuten peliriippuvuus tai taloudelliset ongelmat. Iltalehti on kertonut myös suoraan ns. negatiivisia voittotarinoita kuten lottovoittajan joutuminen henkirikoksen kohteeksi, lottovoiton tuomat paineet perheeseen, perheriidat ja pahoinpitelyt sekä taloudellisen epäonnen pelko yhtäkkiä tulleen suuren rahamäärän vuoksi. Iltalehti on uutisoinut myös ulkomaisista vastaavien voittojen tuomista ikävistä tapahtumista, jotka ovat johtaneet jopa itsemurhaan asti.  

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.  

Iltalehti kertoi jutuissaan Veikkaus Oy:n erilaisten pelien voitoista ja voittajista. Jutut perustuivat Veikkauksen tiedotteisiin, joissa voittajat esiintyivät nimettöminä. Lehti ei ollut itse haastatellut heitä.  

Julkisen sanan neuvoston mielestä yhtiö pyrkii tiedotteillaan erilaisista pelivoitoista markkinoimaan omia tuotteitaan ja palveluitaan. Julkaisemalla voittajatarinoita ilman omaa toimituksellista panostaan lehti alistuu osaksi yhtiön markkinointia.  

Tiedotteiden käyttäminen journalistien tietolähteenä on normaali käytäntö. Mainostajan tuottamien anonyymien haastattelujen julkaiseminen on kuitenkin toimituksellisen päätösvallan luovuttamista ulkopuolisille, koska toimittaja ei voi päättää, mitä kysytään ja mitä materiaalia vastauksista valitaan julkaistavaksi eikä pysty varmistamaan niiden todenperäisyyttä.  

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.  

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Katariina Anttila, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Pasi Kivioja, Riitta Raatikainen, Heikki Kuutti, Paula Paloranta, Seppo Määttänen ja Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 6533 kertaa