PÄÄTÖKSET

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 5719/AL/15

Vastaaja: Seura

Asia: Haastattelun tarkastaminen, oma kannanotto

Ratkaistu: 20.5.2015

Lehti julkaisi jutun kirkon suhtautumisesta homojen avio-oikeuteen. Kantelija sai tarkastaa omat sitaattinsa ennen niiden julkaisemista. Toimitus olisi julkaissut kantelijan oman kannanoton, mutta sen sisällöstä ei päästy yksimielisyyteen.

Kantelu 28.1.2015

Kantelu kohdistuu Seurassa  30.12.2014 julkaistuun juttuun ”Kansankirkon homokuilu”, jossa kantelijana oleva pastori on toinen haastatelluista. Kantelijan mielestä jutussa on useita virheitä ja epätarkkuuksia.

Jutussa olevan sitaatin mukaan kantelija on miettinyt itsekin kirkosta eroamista. Kantelija väittää, ettei haastattelun missään vaiheessa ole sanonut näin. Hänen mukaansa, hän muistaisi kyllä, jos olisi näin sanonut. He ovat kyllä toimittajan kanssa keskustelleet kirkosta eroamisesta, ja kantelija on kertonut ymmärtävänsä niiden ihmisten perustelut, jotka kirkosta eroavat. Se on hänen mukaansa kuitenkin eriasia kuin pitää ratkaisua oikeana, ja aivan toinen asia kuin, että hän harkitsisi eroamista itse.

Kantelijan mukaan hän ei ole sanonut, että arkkipiispasta huolimatta hän haluaa pysyä elämänsä loppuun asti kirkossa, vaikka jutussa tämä on hänen sitaatikseen laitettu. Jutussa on myös sitaatti siitä, että kantelija on saanut paljon kannustusta myös tavallisten seurakuntalaisten taholta. Kantelijan mukaan hän ei ole näinkään sanonut.

Toimittaja on ennen jutun julkaisemista lähettänyt kantelijalle tämän sitaatit tarkastettaviksi. Tarkastuksessa kantelija on tehnyt sitaatteihin muutoksia, ja hän oli jäänyt toimittajan kanssa käymänsä sähköpostiviestittelyn jälkeen siihen olettamukseen, että toimittaja tekee korjaukset.

Jutun mukaan kantelijan puhelin oli alkanut soida, kun eduskunta oli päättänyt homojen avio-oikeudesta. Kantelijan mukaan hän ei ole tällaista sanonut haastattelussa eikä sen jälkeen. Jutussa kerrotaan myös Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen Sleyn jumalanpalveluksista Karkun evankelisella opistolla. Kantelijan mukaan lukija saattaa ajatella, että hän on ominut Sleylle nuo jumalanpalvelukset vaikka monet muutkin kuin Sley kantavat niistä vastuun. Virheellistä on myös tieto, että jumalanpalveluksiin osallistuu 150–200 sastamalalaista, koska osallistujat tulevat laajemmalta alueelta.

Jutussa kerrotaan, että Sastamalassa on paljon Sleyläisiä ja erityisen paljon heitä on Karkun suunnalla. Kantelijan mukaan näin ei ole, vaan Karkussa Sleyn väkeä on aina ollut selvästi vähemmän kuin monella muulla alueella Sastamalassa.

Jutun julkaisemisen jälkeen kantelija on pyytänyt oman kannanottonsa julkaisemista. Päätoimittaja on tähän suostunut, mutta tehnyt siihen muutoksia. Kantelijan mukaan oma kannanotto siihen tehtyine muutoksineen olisi ollut hänen kannaltaan huono ja epäedullinen. Hän olisi omassa kannanotossaan halunnut sanoa selvästi, mitä ei ole haastellussa sanonut, vaikka jutussa hänen väitetäänkin niin tehneen. Lisäksi hän olisi halunnut vastineeseen maininnan siitä, että jutussa oli epätarkkuuksia ja muutama suoranainen asiavirhe.

Seuran vastaus 10.2.2015

Päätoimittaja Saija Hakoniemen mukaan jutun aihe oli ajankohtainen eduskunnassa juuri hyväksytyn aloitteen uudeksi parisuhdelaiksi vuoksi. Kyseessä oli runsaasti yhteiskunnallista keskustelua herättänyt asia, jonka julkinen käsittely on kiistatta tiedotusvälineiden tehtävä. Seurassa aiheen käsittely jalkautettiin paikallistasolle eli yhden suomalaisen seurakunnan tilanteeseen.

Hakoniemen mukaan Seuran toimittaja sopi kantelijan kanssa haastattelusta, joka tehtiin 9.12.2014. Haastateltava tiesi tehtävän jutun asiayhteyden ja sen, ettei kyse ollut tausta-aineiston keräämisestä vaan julkaistavasta haastattelusta. Toimittaja kirjoitti jutun valmiiksi haastattelutilanteessa tekemiensä muistiinpanojen pohjalta 16.12.1014 ja lähetti sitaatit saman tien kantelijan tarkastettavaksi. Kantelija vastasi samana iltana. Hän teki haastatteluunsa runsaasti lisäysehdotuksia, vaati poistoja ja muutoksia. Muutosvaatimuksista osa kohdistui yksityiskohtaisiin sanavalintoihin, osa taas oli ristiriidassa haastattelutilanteessa puhuttuun. Toimittaja vastasi kantelijalle, että hän otti huomioon ”toiveet, poistot ja jopa lisäykset”.

Päätoimittajan mukaan toimittaja korjasi virheet ja teki tarvittavat täsmennykset, mutta ei muuttanut asiasisältöä sellaiseksi, joka olisi ollut vastoin haastattelussa puhuttua ja tehtyjä muistiinpanoja. Hakoniemen mielestä se, että kantelija käsittää ”huomioon ottamisen” lupaukseksi menetellä kaikkien vaatimustensa mukaisesti, on kantelijan oma tulkinta. Mikäli toimittaja olisi toiminut vaaditulla tavalla, hän olisi luovuttanut journalistisen päätäntävallan toimituksen ulkopuolelle.

Kantelija nostaa esille muistikuvansa, ettei hän olisi sanonut pohtineensa eroa seurakunnasta eduskunnan hyväksymän tasa-arvoisen avioliittolain ja arkkipiispa Kari Mäkisen aihetta koskeneen kannanoton jälkeen. Päätoimittaja kertoo, että toimittajan muistiinpanojen mukaan kantelija on kuitenkin hiukan miettinyt eroamista. Hakoniemen mielestä eroa ei ole sillä, miettiikö eroamista paljon vai ”hiukan” tai jotain siltä väliltä. Myös muut kantelijan yksilöimät sitaatit löytyvät toimittajan muistiinpanoista.

Hakoniemi korostaa vastauksessaan, että Seura on vastoin kantelijan kantaa pyrkinyt nimenomaan totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ilman paisuttelua tai vieraita tendenssejä. Haastateltavan sitaatit on kirjattu haastattelutilanteessa sellaisenaan, ja juttu on laadittu yhtäpitäväksi puhutun kanssa. Kantelija on saanut tarkastaa omat sitaattinsa ennen jutun julkaisemista, ja päätoimittajan mukaan asialliset korjaukset on toimituksessa tehty. Päätoimittaja huomauttaa, että journalistin ohjeet eivät vaadi muuttamaan jälkeenpäin haastateltavan lausuntoja tämän vaatimuksesta muuta kuin virheiden tai erittäin painavien syiden vuoksi. Hakoniemen mukaan niitä ei tässä tapauksessa ollut.

Vaikka lehdellä ei olisi ollut velvollisuutta julkaista kantelijan haastattelun jälkeen muuttamia mielipiteitä, hänelle tarjottiin silti mahdollisuutta omaan kannanottoon pienin lyhennyksin. Lehdelle tarjotusta tekstistä olisi jätetty pois kaksi lausetta, joista ensimmäisessä kantelija syyttää lehteä virheistä ja epätarkkuuksista kuitenkaan niitä yksilöimättä, ja toisessa hän väittää toimittajan luvanneen ”korjata tämän kohdan”, mikä ei päätoimittajan mukaan ollut yhtä totuuden kanssa. Kantelija ei kuitenkaan suostunut lyhennyksiin eikä näin ollen halunnut käyttää vastinemahdollisuutta hyväkseen. Hakoniemen mukaan kantelijalle ilmoitettiin säädetyssä ajassa ja perustellen, miksi omaa kannanottoa ei julkaista. Lopuksi Hakoniemi toteaa, että kantelija ei lehden toiminnan vuoksi ole joutunut minkäänlaisen kielteisen julkisuuden kohteeksi.

Ratkaisu

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JO 19: Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Seura julkaisi 30.12.2014 jutun ”Kansankirkon homokuilu”, jossa kantelija oli toinen haastatelluista. Toimittaja oli lähettänyt sitaatit kantelijalle tarkastettavaksi ennen jutun julkaisemista. Kantelija olisi halunnut muuttaa kommenttejaan. Jutun julkaisemisen jälkeen hän vaati oman kannanottonsa julkaisemista, josta toimitus neuvottelujen jälkeen kieltäytyi.

Kun kantelija suostuu haastatteluun, hän samalla hyväksyy sen julkaisemisen Journalistin ohjeissa määritellyllä tavalla. Haastateltava ei voi määritellä jutun sisältöä eikä sen näkökulmia. Vastuu niistä kuuluu toimitukselle. Julkisen sanan neuvosto ei ota kantaa siihen, mitä kantelija oli haastattelussa sanonut toimittajalle, mutta neuvostolla on ollut käytössään päätoimittajan vastauksessaan referoimia toimittajan muistiinpanoja.

Toimitus otti huomioon joitakin kantelijan muutosehdotuksia, mutta piti kiinni siitä jutun näkökulmasta, joka toimittajalle syntyi haastateltavan lausuntojen perusteella. Neuvoston mielestä toimitus noudatti hyvää journalistista tapaa. Haastateltava ei ole osoittanut, että olosuhteet olisivat muuttuneet haastattelun antamisen jälkeen olennaisesti.

Kantelija laati lehdelle jutun julkaisemisen jälkeen oman kannanottonsa. Lehti neuvotteli hänen kanssaan siitä. Kantelija ei kuitenkaan suostunut poistamaan toimituksen loukkaamina pitämiä kohtia kannanotostaan.  Päätoimittaja saattoi tämän takia kieltäytyä julkaisemasta kannanottoa vaaditussa muodossa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seura ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.



Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 3251 kertaa