PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 5660/TV/14

Vastaaja: MTV Uutiset

Asia: Lähdesuoja

Ratkaistu: 22.4.2015

MTV Uutiset sai nimettömän vihjeen, jonka perusteella ja poliisin vahvistuksen jälkeen se julkaisi uutisen. Myöhemmin MTV kertoi, että kyseessä oli virkamiehen yritys jatkossa rahastaa lähdesuojan turvin. MTV ei rikkonut lähdesuojaa, koska suojasta ei ollut sovittu.

Kantelu 20.11.2014

Kantelu kohdistuu MTV:n 27.10.2014 julkaisemaan verkkojuttuun ”Ilmainen maistiainen – näin uutisilla yritettiin rahastaa”. Kantelija viittaa myös samana päivänä julkaistuihin juttuihin ”Miksi MTV Uutiset ei maksa juttuvinkistä?” ja ”MTV Uutisille yritettiin kaupata salaista poliisin tietoa: 500 euroa skuupista”.

Keskusrikospoliisin työntekijä antoi MTV:lle vinkin ns. terroripidätyksestä. Kantelun mukaan miehelle luvattiin lähdesuoja (Toimittajan viesti: ”Suhtaudun lähdesuojaan erittäin vakavasti, joten sen suhteen voit olla huoleti”). Myöhemmin lähde ilmoitti, että jatkossa hän haluaa vuodoistaan pienen palkkion, josta MTV kieltäytyi. Koska uusia paljastuksia ei ollut tulossa, MTV päättikin tehdä jutun vuodosta ja kantelijan mukaan käytännössä rikkoi lupaamansa lähdesuojan.

MTV:llä on käytössään useitakin rikos- ja oikeustoimittajia. Tällä asiantuntemuksella MTV:n on kantelijan mukaan täytynyt tietää, että käytännössä yhtiö paljasti vuotajan henkilöllisyyden. MTV:n oman arvion mukaan sen saamat ja julkisuuteen välittämät tiedot viittasivat KRP:n työntekijään, sillä eihän jatkuvia vuotoja juuri sieltä olisi muutoin saanut kuvauksella ”Olen syvällä vakavan rikollisuuden pelikentässä työskentelevä virkamies”. MTV myös kertoi, mihin tiettyyn toimittajaan oli otettu yhteyttä. Näillä tiedoilla KRP:n oli kantelun mukaan äärimmäisen helppo tarkistaa terrorijutun tiedostojen lokista sen lukeneet henkilöt sekä toisaalta selvittää MTV:n toimittajaan yhteydessä olleet henkilöt riippumatta prepaid-liittymistä tai gmail-osoitteista. Menettelyjä on kantelijan mukaan laajasti kuvattu Herlinin perijättären sieppauksesta kertovassa Mika Mölsän kirjassa Operaatio Ullakko.

 MTV:n perustelut toiminnalleen ovat kantelijan mielestä täysin kestämättömiä. On katsottu, että rahan pyytäminen teki teosta törkeän ja sellaisen toiminnan tukeminen johtaisi jatkuviin vuotoihin. Kantelija huomauttaa, että vuodon vakavuus ei riipu maksusta. Poliisin hallussa ei ole sellaista suomalaista yhteiskuntaa vakavasti vaarantavaa tietoa, kuin esimerkiksi ulko- ja puolustusvaliokunnilla on, ja joista tietoa on vuotanut.

Vastikkeellisuus on kantelijan mielestä täysi abstraktio. Poliittinen vuotaja haluaa etua itselleen tai puolueelleen. Mediatalot tukevat runsaasti poliisien vapaa-ajantoimintaa, mikä selittänee sen valtavan määrän vuotoja, joita poliisit ovat vuosikymmenten aikana tehneet. Vuoto on rikos, vaikka se tehtäisiin vastikkeettomastikin. Kantelija kirjoittaa, että joka tapauksessa MTV hyötyi vuodosta rahallisesti. Lopullinen päätös ja vastuu vuodetun tiedon julkistamisesta ovat aina medialla vastikkeellisuudesta riippumatta. MTV:n olisi pitänyt ymmärtää vuodon paljastuksen vakavat seuraukset, jotka ilman itsemurhaakin olisivat tarkoittaneet ilmeisesti viraltapanoa.

Kantelija katsoo MTV:n ja sen toimittajan rikkoneen räikeästi hyvää journalistista tapaa ja antamaansa lupausta (”Suhtaudun lähdesuojaan erittäin vakavasti, joten sen suhteen voit olla huoleti”). MTV:n motiivina on ollut tehdä paremman puutteessa uutinen vuodosta vuotajan kohtalosta piittaamatta.

MTV Uutisten vastaus 11.12.2014

Päätoimittaja Merja Ylä-Anttila vastaa, että MTV Uutiset ei ole rikkonut lähdesuojaa, koska sellaisesta ei ole tietojen myymistä yrittäneen tahon kanssa sovittu. Vinkin lähettäjän henkilöllisyys ei myöskään ole missään vaiheessa ollut toimituksen tiedossa. Julkaisupäätös tehtiin vakaan ja pitkällisen harkinnan jälkeen sillä perusteella, että kyseessä oli merkittävä yhteiskunnallinen asia, josta yleisöllä oli oikeus tietää.

MTV Uutisten toimittaja sai yhteydenoton 6.10.2014 anonyymistä sähköpostiosoitteesta. Viestin kirjoittaja, nimimerkki KP kuvaili itseään seuraavasti: ”Olen syvällä vakavan rikollisuuden pelikentässä työskentelevä virkamies ja etsin itselleni yhteistyökuviota jossa haluan suurella luottamuksella tuoda esille asioita jotka ihmisiä kiinnostavat”.

Toimitus oletti Ylä-Anttilan mukaan, että kyseessä on henkilö, joka haluaa mahdollisesti kertoa epäkohdasta omassa organisaatiossaan. Toimituksella ei ollut tietoa siitä, mikä tämä organisaatio oli. Toimitus ei myöskään tiennyt yhteyttä ottaneen henkilön asemaa tai ammattia. Käytettävissä oli vain edellä esitetty henkilön oma kuvailu itsestään. 

Toimittaja vastasi sähköpostitse KP:lle kertoen yleisellä tasolla suhtautumisestaan lähdesuojaan. Lisäksi toimittaja kertoi, että turvallisin tapa pitää yhteyttä olisi tavata kasvokkain. Vaihtoehtoisena yhteydenottomuotona toimittaja tarjosi puhelinkeskustelua. Näihin ehdotuksiin nimimerkki ei päätoimittajan vastauksen mukaan reagoinut millään tavalla.

Lähdesuojasta ei siis sovittu, koska toimitus ei päätoimittajan mukaan missään vaiheessa päässyt keskustelemaan henkilön kanssa. Jo seuraavana aamuna sama, nimimerkin takaa toiminut taho lähetti vinkin liittyen kiinniottoihin terrorismirikostutkinnassa. Koska kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä asia eli mahdollinen uusi terrorismirikostutkinta, toimitus tarkisti asian ja sai poliisilta vahvistuksen nimimerkin antamalle vinkille. Uutista ei Ylä-Anttilan mukaan olisi voitu julkaista ilman vahvistusta, sillä vinkki oli hyvin niukkasanainen.

MTV siirsi keskusrikospoliisin pyynnöstä juttunsa julkaisua muutamalla tunnilla, koska operaatio olisi voinut muutoin vaarantua. Viranomainen julkaisi oman tiedotteensa vain muutama minuutti MTV:n uutisoinnin jälkeen. Kyseessä oli niin sanottu prosessiuutinen, joka olisi tullut julki joka tapauksessa viimeistään muutaman päivän päästä vangitsemisoikeudenkäynnin yhteydessä.

Uusi yhteydenotto tuli muutamia tunteja kiinniottovinkin jälkeen. Nyt nimimerkki ehdotti pitkäkestoista yhteistyötä ja tietojen luovuttamista maksua vastaan. Hänen mukaansa MTV tarvitsee uutisvoittoja ja hän voi niitä tarjota. Hän ehdotti, että nettiuutisesta hänelle maksettaisiin 250 euroa ja tv-uutislähetykseen päätyneestä uutisesta 500 euroa. Toimitus kieltäytyi tarjouksesta toteamalla, että tiedoista ei makseta. Toimituksella ei Ylä-Anttilan mukaan ollut edelleenkään tiedossa nimimerkin henkilöllisyyttä, työpaikkaa, tai asemaa. 

Tämän jälkeen KP ei kertaakaan palannut asiaan eikä siten myöskään ilmaissut haluavansa kertoa mistään epäkohdasta ilman maksua. Tapahtumat etenivät Ylä-Anttilan mukaan nopeasti. KP lähetti kaikki viestinsä yhden vuorokauden sisällä. Tämän jälkeen MTV Uutiset otti yhteyttä häneen kerran ennen jutun julkaisua, pyytääkseen haastattelua.

Ylä-Anttila painottaa, että MTV Uutisilla ei missään vaiheessa ennen jutun julkaisua ollut tiedossa KP:n henkilöllisyyttä. Hänen toiminnastaan pystyi kuitenkin päättelemään, että hän pääsi työssään käsiksi salaiseen tietoon.  Oli mahdollista, että henkilö oli poliisi. Terrorismirikostutkinnasta tiedettiin useissa poliisiorganisaatioissa. Uutisoinnin jälkeen poliisiylijohtaja arvioi, että tietoa kiinniotoista oli yli 100 henkilöllä.

Uutisointipäätöstä ei päätoimittajan mukaan tehty kevyesti. Sitä edeltänyt journalistinen harkinta oli erityisen huolellista. Toimituksessa tiedostettiin, että on poikkeuksellista avata uutisen taustaa ja että tämä voi herättää keskustelua. Koska itse tapauskin kuitenkin oli niin poikkeuksellinen ja vakava, julkaisupäätös tehtiin asian yhteiskunnallisen merkittävyyden ja journalistin velvoitteiden perusteella.

Avoimessa yhteiskunnassa on Ylä-Anttilan mielestä välttämätöntä, että toimituksille voidaan kertoa turvallisesti luottamuksellista ja arkaluonteistakin tietoa. Muuten monissa tapauksissa ei saada esiin yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita ja epäkohtia. On kuitenkin täysin eri asia, mikäli virkamies haluaa perustaa vakituisen tietojenmyyntisuhteen median kanssa. 

Nimimerkki KP selitti omaa tarjoustaan seuraavasti: ”Uutisvirtanne tarvitsee vahvoja uutisia ja minä haluan pääsääntöisesti elvyttää talouttani aika ajoin.” Kyse ei ollut siitä, että KP olisi pyrkinyt paljastamaan yhteiskunnallisia epäkohtia. Kyseessä oli Ylä-Anttilan mukaan yksinkertaisesti yritys houkuttaa MTV Uutiset mukaan korruptioon.

Jos suomalaisiin tiedotusvälineisiin syntyy tällaisia laittomia ja epäterveitä rakenteita, se voi vaarantaa yleisön luottamuksen sekä mediaan että viranomaisiin. Toimituksen arvion mukaan asia oli erityisen vakava ja huolestuttava. Toimitus ei myöskään tässä vaiheessa tiennyt, oliko kyse vain yksittäisestä yrityksestä vai mahdollisesti laajemmasta asiasta. 

Tietojen myyntiyritys oli niin poikkeuksellinen, että toimituksen näkemyksen mukaan asiasta oli kerrottava. Vaihtoehto olisi ollut jättää se kertomatta ja pimittää tapaus, mikä MTV Uutisten näkemyksen mukaan olisi ollut yksiselitteisen väärin yleisöä kohtaan. Journalistin ohjeiden ensimmäisen kohdan mukaan toimittaja on ensisijaisesti vastuussa yleisölleen. Tämä velvoite oli ratkaiseva toimituksen harkinnassa. 

Nimimerkin kanssa ei myöskään ollut sovittu lähdesuojasta eikä sellaista ollut hänelle luvattu. Toimitus katsoi asiaa huolellisesti harkittuaan, ettei rahastusyrityksestä uutisoimiselle ollut estettä. Oli myös välttämätöntä kertoa myyntiyritystä edeltäneestä tapahtumasarjasta. Juuri näiden tapahtumien perusteella toimitus oli vakuuttunut, että kyseessä todella oli salaiseen tietoon käsiksi pääsevä henkilö, todennäköisesti virkamies. Uutisoinnissa pyrittiin päätoimittajan mukaan siis mahdollisimman avoimesti dokumentoimaan tapahtumien kulku yleisölle.

Journalistin ohjeissa todetaan, että ” journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin on lähteen kanssa sovittu”. Tässä tapauksessa lähdesuojasta ei ollut sovittu eikä edes olisi voitu sopia, koska yhteyttä ottaneen nimimerkin henkilöllisyys ei ollut tiedossa. Yleisluonteinen toteamus vakavasta suhtautumisesta lähdesuojaan ei ole lähdesuojasta sopimista. KP myös itse painotti kolmannessa viestissään, että hän ei tule paljastamaan itsestään mitään ennen kuin vastapuoli osoittautuu luottamuksen arvoiseksi. Mitä ilmeisimmin hän ei itsekään kokenut olevansa luottamuksellisessa suhteessa toimitukseen.

 Ylä-Anttila kirjoittaa, että MTV Uutiset katsoo noudattaneensa hyvää journalistista tapaa. Toimitus on pyrkinyt kertomaan poikkeuksellisesta ja yhteiskunnallisesti erittäin merkittävästä asiasta huolellisesti ja totuudenmukaisesti. Julkaisupäätös on tehty, koska yleisöllä on oikeus tietää vakavasta yrityksestä saada tiedotusväline mukaan korruptioon.

Päätoimittajan ja toimittajan kuuleminen 25.3.2015

MTV Uutisten kirjallisen vastauksen lisäksi Julkisen sanan neuvosto kuuli päätoimittaja Merja Ylä-Anttilaa ja juttutarjouksen sähköpostitse saanutta toimittajaa kokouksessaan 25.3.2015. Päätoimittaja kertasi kirjallisessa vastauksessa antamansa tiedot.

Neuvoston jäsenten tekemien kysymysten perusteella korostuivat seuraavat seikat: Sähköpostiliikenne KP:n kanssa oli yksipuolista. Hän lähetti kolme sähköpostiviestiä yhden vuorokauden aikana, eikä KP vastannut hänelle lähetettyihin viesteihin eikä viime vaiheessa tehtyyn haastattelupyyntöön. Tällä perustella lähdesuojasta ei edes olisi voitu sopia.

KP paljastui vasta surmattuaan itsensä. Poliisi alkoi itsemurhan jälkeen tutkia hänen tekemisiään. Päätoimittajan ja toimittajan käsityksen mukaan henkilö ei ilmeisesti olisi ilman itsemurhaa eli pelkän MTV:n tekemän uutisen perusteella paljastunut.

Ratkaisu

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

MTV Uutiset sai nimettömän vihjeen tulossa olevasta poliisioperaatiosta. Saatuaan vihjeen tiedot vahvistetuiksi MTV julkaisi asiasta uutisen. Vihjeen antaja kertoi tämän jälkeen haluavansa myydä tv-kanavalle lisää uutisvihjeitä lähdesuojan turvin. MTV kertoi myyntiyrityksestä uutisissaan.

Julkisen sanan neuvoston mielestä lähdesuoja on keskeinen osa demokratiaa ja sananvapautta. Sen vuoksi lähdesuoja taataan niin lainsäädännössä kuin Journalistin ohjeissakin. Journalistilla on ohjekohdan 14 mukaan sekä oikeus että velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. 

Toimituksilla on velvollisuus huolehtia siitä, että osapuolet ymmärtävät lähdesuojasopimuksen syntyneen ja että toimitus ja lähde ovat samaa mieltä siitä, mitä asiaa sopimus lähdesuojasta koskee. Lähdesuojasta pitää sopia aina niin, että toimitus tietää, kenelle se antaa suojan ja mistä syystä.

Toimituksen on voitava varmistaa lähteen luotettavuus ja se, ettei kyseistä asiaa voida julkistaa ilman lähdesuojaa. Toimituksen velvollisuus on huolehtia siitä, että molemmat osapuolet ymmärtävät lähdesuojasopimuksen syntyneen ja varmistettava, ettei tietolähteelle jää väärinkäsityksen mahdollisuutta. 

Neuvoston mukaan osapuolet eivät tässä tapauksessa voineet sopia lähdesuojasta, koska uutisvihjeen antanut virkamies pysyi tuntemattomana eikä suostunut edes keskustelemaan toimituksen kanssa. Pelkkä toimittajan yleisluontoinen vakuutus suhtautumisesta lähdesuojaan vakavasti ei voi olla molempia osapuolia sitova sopimus.

Myöhemmin uutisvihjeen antaja yritti muuttua lähdesuojan turvin toimivaksi luottamuksellisten tietojen kauppiaaksi. MTV saattoi neuvoston mielestä journalistisen päätösvaltansa puitteissa kertoa rahastusyrityksestä yleisölle.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että MTV Uutiset ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Riikka Kaihovaara, Niklas Vainio, Veera Ristikartano, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 7698 kertaa