Kantelu 17.11.2014
Kantelu kohdistuu Keskisuomalaisessa 6.9.2014 otsikolla ”Sanomalehden tilaaja äänestää innolla vaaleissa” julkaistuun juttuun. Jutussa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan Keskisuomalaisen tilaajat äänestävät huomattavasti aktiivisemmin kuin ei-tilaajat.
Kantelija toteaa, että uutisessa esitettyjen prosenttien mukaan laskettuna äänestysprosentti olisi ollut viime vaaleissa Keski-Suomen alueella 78 prosenttia, kun se todellisuudessa oli 69 prosenttia. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan tiedon. Kantelija kysyi päätoimittajalta myös, oliko tutkimus tehty lehden tilauksesta ja sai myöntävän vastauksen
Keskisuomalaisen vastaus 4.12.2014
Päätoimittaja Pekka Mervola toteaa, että uutisen perustana ollut tutkimus vertasi tilaajien ja ei-tilaajien eroa äänestyskäyttäytymisessä ja eroa ihmisten tulevien vaalien äänestysaikeissa. Oleellista tuloksissa oli päätoimittajan mukaan äänestämisen ja äänestämisaikeiden ero, ei niiden taso. Mielipidetutkimuksen tehnyt Tietoykkönen Oy ei ollut päätoimittajan mukaan kalibroinut tuloksia todelliseen, edellisten vaalien äänestysprosentin tasoon. Tämä oli päätoimittajan mukaan tutkimusyhtiön valinta, sillä heidän mukaansa tutkimuksella selvitettiin juuri eroa äänestysaikeissa eikä mahdollista tulevaa äänestysprosenttia. Päätoimittaja toteaa, että tutkimusmenetelmä on luotettava juuri tämän eron tutkimiseen.
Päätoimittaja jatkaa, että kantelija kiinnitti huomiota lehdelle antamassaan palautteessa juuri tähän todellisen äänestysprosentin ja vastaajien kertoman äänestysprosentin eroon. Päätoimittajan mukaan kantelun väite hyvän journalistisen tavan rikkomisesta on perusteeton ja perustuu kantelijan haluun ymmärtää väärin mielipidetutkimuksen uutisointia. Tutkimuksen uutisoinnissa ei päätoimittajan mielestä ollut virhettä, joka pitäisi oikaista vaan kyse oli siitä, että kantelija kiinnittää nyt huomion väärään asiaan.
Päätoimittaja huomauttaa, että Keskisuomalainen on uutisoinut tutkimuksen tulokset sellaisina kuin lehti on ne Tietoykkönen Oy:ltä saanut. ”Eli olemme toimineet journalistisesti virheettömästi. Mahdollinen kritiikki tutkimuksen tekotavasta tulisi kohdistua tutkimuslaitokseen ja sen käsittely ei ole ehkä suoranaisesti Julkisen sanan neuvoston roolia. Sanomalehti Keskisuomalainen on kertonut tutkimuksen tulokset laajasti ja tarkasti. Lehdellä on ollut täysi syy luottaa tutkimuslaitoksen tekemän mielipidekyselyn tuloksiin.”
Päätoimittajan mukaan Tietoykkönen on täysin sanomalehtitoiminnasta erillään oleva Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö. Päätoimittajan mukaan Tietoykkösen tekemä tutkimustoiminta on samanlaista konsernin omille yhtiöille kuin mille tahansa tilaajalle, ja tutkimusten tulosten luotettavuus on niin tekevälle yhtiölle kuin sanomalehdelle ensiarvoisen tärkeää.
Päätoimittaja jatkaa, että koska juttu ei käsitellyt Tietoykkösen toimintaa, konserniyhteyden kirjaamiseen jutussa ei ollut syytä. Kuuluminen samaan konserniin ei vaikuta Tietoykkösen tutkimuksiin.
Päätoimittaja myöntää, että kantelussa esille nostetun mielipidetutkimuksen oli tilannut Keskisuomalainen.
Ratkaisu
JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Keskisuomalainen kertoi jutussaan, että viime eduskuntavaaleissa lehden tilaajista 87 prosenttia äänesti; ei-tilaajista uurnilla kävi ainoastaan 70 prosenttia. Näiden lukujen perusteella äänestysprosentti Keski-Suomessa olisi ollut edellisissä eduskuntavaaleissa suurempi kuin se todellisuudessa oli (69 %). Edellä mainittu ero johtui siitä, ettei lehden siteeraaman tutkimuksen tulosta ollut skaalattu eli suhteutettu toteutuneeseen äänestysprosenttiin.
Julkisen sanan neuvoston mielestä asiavirhe oli olennainen, mutta lehti ei pyynnöstä eikä lupauksestaan huolimatta korjannut uutistaan eikä täsmentänyt, mikä eron aiheutti. Vastauksessaan päätoimittaja vetoaa siihen, että lehti on uutisoinut tutkimuksen tulokset sellaisina kuin se on saanut ne. Neuvosto tähdentää, että lehti ei voi vetäytyä vastuusta tutkimuslaitokseen vedoten semminkin, kun sille oli huomautettu harhaanjohtavasta uutisoinnista, Lehden olisi ollut myös hyvä tehdä selkoa lukijoille tutkimuksen toteutustavasta.
Lisäksi lehti jätti kertomatta, että se oli itse tilannut tutkimuksen samaan konserniin kuuluvalla yhtiöltä.
Konserniyhteys pitää tehdä selväksi Journalistin ohjeiden kohdan 6 mukaisesti aina, kun tiedotusväline käsittelee itselleen ja konsernilleen merkittäviä asioita.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Keskisuomalainen on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Liina Matveinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Maria Kaisa Aula, Heikki Valkama ja Heikki Vento.
Maria Kaisa Aulan ja Pasi Kiviojan eriävä mielipide langettavan ratkaisun perusteluista:
Tietoykkönen Oy:n tutkimusmenetelmiä koskevan selvityksen perusteella emme näe jutussa olennaista asiavirhettä, joka olisi pitänyt korjata. Olennaista jutussa oli lehden tilaajien ja ei-tilaajien äänestysaikeen epäsuhta, samoin kuin epäsuhta edellisissä vaaleissa äänestäneiden tilaajien ja ei-tilaajien välillä. Se, että jutussa esitettiin näiden osalta kalibroimattomat prosenttiluvut, ei ole olennainen asiavirhe vaan kyseisen tutkimuksen paikkansa pitävä tulos, jota olisi pitänyt tarkemmin selittää lukijoille. Ero lehden tilaajien ja ei-tilaajien äänestysaktiivisuuden välillä on joka tapauksessa olemassa. Yhdymme kuitenkin neuvoston langettavaan päätökseen siltä osin, ettei lehti kertonut olevansa tutkimuksen tilaaja eikä tuonut ilmi konserniyhteyttä tutkimusyhtiön kanssa.