PÄÄTÖKSET

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 5610/AL/14

Vastaaja: Tuulilasi

Asia: Piilomainonta

Ratkaistu: 25.2.2015

Lehti julkaisi verkkosivuillaan mainoksen, joka ei riittävän selvästi erottunut toimituksellisesta aineistosta.

Kantelu 3.10.2014

Kantelu kohdistuu Tuulilasin verkkosivuilla 3.10.2014 julkaistuun mainokseen ”Ruplat eivät Suomi-korjaamolla käy, mutta ilmaista rahaa on tarjolla”.

Tuulilasi.fi:ssä julkaistu mainos rikkoo kantelijan mielestä Journalistin ohjeiden kohtaa 16: "Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava." Tuulilasi.fi:n etusivulla olevat kuva ja linkki kyseiseen artikkeliin eivät millään tavalla paljasta, että kyseessä on mainos tai mainoksen ja toimituksellisen sisällön yhdistelmä. Itse artikkelissa on alussa sana "MAINOS", mutta hieman alempana on myös kuvan yläpuolella teksti "JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN", vaikka selkeästi koko loppuosakin on mainosta.

Kantelija kirjoittaa, että joku lukija on jo kritisoinut kommentissa artikkelin mainosluonteisuutta, ja toimituksen näkökulma käy ilmi vastauksessa kommenttiin: "Juttusarja toteutetaan yhteistyössä AD-autokorjaamoverkoston kanssa. Asia ilmaistaan MAINOS-sanalla, joka erottaa julkaisun kampanjasivuston blogisisällöstä."

Tuulilasin vastaus 24.10.2014

Päätoimittaja Lauri Larmela kertoo vastauksessaan, että kantelijan tarkoittamaa Tuulilasi.fi:ssä olevaa ”Maailman pisin koeajo” -aihetta koskevaa blogia päivitetään säännöllisesti. Kyseinen blogi erottuu muusta tuulilasi.fi -sivustolla olevasta toimituksellisesta aineistosta jo lähtökohtaisesti. Erottuminen selviää muun aineiston ja blogin visuaalisesti eroavaisuudesta. Mainokset ovat myös selkeästi erotettavissa.

Journalistin ohjeiden mukaan ”Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainontaa on torjuttava”. Tuulilasi on päätoimittaja Larmelan mukaan toiminut ohjeiden mukaisesti. Blogiin on selvästi kirjoitettu, että kysymyksessä on mainos. Larmela korostaa, että mainos-sana esiintyy blogissa voimakkaampana, kuin ohjeiden tarkoittamien ”ilmoitusten” erottautuminen edellyttää. Mainos-sana viittaa selkeämmin mainontaan kuin pelkkä ilmoitus-sana.

Lisäksi blogissa on kirjoitettu mainos-sana omaksi otsikokseen, isoilla kirjaimilla ja vielä lihavoituna.
Lukijalle ei siis voi jäädä epäselväksi, että mainos-otsikon alla oleva teksti on muuta kuin toimituksellista aineistoa ja liittyy lehden yhteistyökumppaniin. Tuulilasi on päätoimittajan vastauksen mukaan kyseisen erottavuusvaatimuksen vuoksi kirjoittanut mainos-sanan yllä kuvatulla tavalla ei-toimituksellisen aineiston päättymisen jälkeen.

Päätoimittaja Larmelan mukaan viimeaikaisessa ratkaisukäytännössä vertailukelpoisia ovat lähinnä Helsingin Uutisten vaalikonetta koskeva ratkaisu 5014/SL/12 ja Ilta-Sanomien McDonaldsia koskeva ratkaisu 4965/SL/12. Ensin mainitussa ratkaisussaan neuvosto totesi, että vaalikoneessa toimituksen kokoama ja vaaliehdokkaiden maksama sisältö erottui otsikkoon lisätyllä sanalla ”ilmoitus”. Larmela korostaa, että Tuulilasin käyttämä mainos-sana aiemmin selvitetyssä muodossaan on varmasti erottautumiskyvyltään vahvempi.

McDonalds-ratkaisussa neuvosto katsoi myös, että erilaisilla ilmoitusmerkinnöillä oli tehty riittävän selväksi, että kantelun kohteena olevassa sisällössä oli kysymys markkinointiaineistosta. Tältäkin osin nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa on Larmelan mukaan em. seikka tehty selvemmäksi, kuin viitatussa tapauksessa.

Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Tuulilasi julkaisi verkkosivuillaan 43-osaisen sarjan ”Maailman pisin koeajo”. Siinä seurattiin lehden käyttöönsä pyytämän Datsunin matkaa Intiasta Suomeen. Sarjan jaksoista yksi oli nimetty seuraavasti: ”Rupiat eivät Suomi-korjaamolla käy, mutta ilmaista rahaa on tarjolla”. Kyseessä oli AD-korjaamoketjun mainos.

Päätoimittaja vetoaa vastauksessaan kahteen aiempaan ratkaisuun vuodelta 2012. Neuvosto on sen jälkeen kiinnittänyt verkossa julkaistujen juttujen ja mainosten erottuvuuteen erityistä huomiota. Ratkaisuissa on korostettu, kuinka tärkeää se on tiedotusvälineiden luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta. Aiheesta on järjestetty toimituksille opastukseksi kaksi seminaaria.

Julkisen sanan neuvoston mielestä Tuulilasin ”Maailman pisin koeajo” -sarjan lähtösivulla oli perustavaa laatua oleva ongelma: 43 kuvallisen linkin sekaan sijoitettuja muutamaa mainosta ei ollut erotettu millään tavalla. Lukija ei klikatessaan tiennyt, millaisen aineiston pariin hän joutui eikä siten voinut valita, lukiko mainosta vai juttua. Vasta kun kuvalinkin klikkasi auki, lukija saattoi päätellä, kummasta aineistosta oli kyse.

Näin avautunut postaus ei erottunut ulkoasultaan muista saman sarjan jutuista. Lisähämminkiä aiheutti se, että toimitus kutsui mainostekstiä jutuksi kirjoittamalla ”JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN”. Toimituksen luonnehdinta johtui siitä, että juttua jäljittelevän mainostekstin sisään oli sijoitettu selvästi erottuva toinen mainos. Juttua jäljittelevän tekstimainoksen alussa ja lopussa oli sana MAINOS. Se ei riitä. Lukijan olisi pitänyt tajuta jo kuvalinkistä, että kyse oli mainoksesta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Tuulilasi on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Niklas Vainio, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 7190 kertaa