PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 5582/SL/14

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: valokuva, yksityiselämän suoja

Ratkaistu: 10.12.2014

Lehti teki jutun pilvipalvelujen kautta julkisuuteen vuotaneista julkkisten alastonkuvista. Jutun yhteydessä oli kuvituskuva tytöstä, jolla oli älypuhelin kädessään. Alaikäinen henkilö oli tunnistettavissa kuvasta.

Kantelu 14.9.2014

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomissa 5.9.2014 julkaistuun juttuun ”Jätitkö puhelimesi asetukset muuttamatta? Sinulle voi käydä kuten julkkiksille nakukuvakohussa” ja jutun yhteydessä julkaistuun kuvituskuvaan. Kantelu perustuu Journalistin ohjeiden kohtiin, joissa kielletään kuvan käyttö harhaanjohtavasti (JO 11) ja yksityiselämän suojaan erityisesti alaikäisiä koskevissa asioissa (JO 30).

Kantelijan mukaan valokuva hänen 17-vuotiaasta tyttärestään on otettu koulussa. Kuvan alle taitetussa otsikossa on mainittu sana ”nakukuvakohu”. Kuva on otettu takaapäin eikä otsikko eikä juttukaan väitä, että nakukuvakohussa olisi kyse kantelijan tyttärestä. Hän on kuitenkin tunnistettavissa kuvasta koulussa sekä laajan harrastepiirin ja ystävien keskuudessa muun muassa hiustensa erikoisen värin vuoksi.

Kantelijan mukaan koulutoverit tiesivät kuvasta hyvin, sillä STT-Lehtikuva otti sen vain pari viikkoa aiemmin aivan toista aihepiiriä käsittelevää ja koulua laajasti koskettanutta juttua varten. ”Nakukuva”-sanan esiintyminen kantelijan tyttären kuvan yhteydessä aiheuttaa nuorten keskuudessa helposti asiatonta pilkantekoa ja kiusaamista.

Kantelija sanoo, että hänen tyttärensä on kärsinyt tavasta, jolla Ilta-Sanomat kuvan julkaisi. Lehden ei olisi pitänyt tässä tapauksessa julkaista kuvaa, jossa alaikäinen on tunnistettavissa, tai vähintäänkin lehden olisi pitänyt kertoa selvästi, ettei kuvan henkilö liity juttuun. Itse juttu on mielenkiintoinen, tarpeellinen ja hyvin kirjoitettu.

Kantelun käsittelyyn on asianomistajan suostumus.


Ilta-Sanomien vastaus 9.10.2014

Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että Ilta-Sanomien juttu käsitteli henkilö- ja muiden yksityisten tietojen tietoturvaa pilvipalveluissa. Aihe on ajankohtainen ja kiinnostaa lukijoita laajasti. Lehti käytti jutun yhteydessä Lehtikuvalta hankittua kuvituskuvaa. Kuvatoimiston määrittämien metatietojen perusteella kuva on tarkoitettu kuvituskuvaksi opiskelusta, teknologiasta ja mobiililaitteista kertoviin juttuihin.

Kuvituskuvien käyttö hyvin erityyppisten juttujen yhteydessä on Sadeojan mukaan vakiintunut käytäntö. Myös alaikäisten henkilöiden kuvia käytetään usein kuvituskuvina. Sadeoja kuitenkin myöntää, että lehti olisi voinut tuoda selkeämmin esille sen, että kuvituskuvassa esiintyvä henkilö ei liity juttuun.

Päätoimittaja Sadeoja kuitenkin katsoo, että sen käyttämä kuvituskuva ei itsessään sisällä arkaluontoisia tietoja. Myöskään jutussa tai sen otsikossa ei millään tavoin vihjata siihen, että kuvituskuvassa esiintyvällä henkilöllä olisi mitään tekemistä otsikossa mainitun nakukuvakohun kanssa. Varsinaisessa jutussakaan ei ole Sadeojan mukaan mitään sellaista, mikä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa kuvassa esiintyvälle henkilölle. Sadeoja katsoo, että keskivertolukija ei ole mieltänyt kuvassa olevan henkilön liittyvän otsikossa mainittuun nakukuvakohuun.


Ratkaisu

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Ilta-Sanomien juttu käsitteli älypuhelintien tietoturvaa. Puhelimiin tallennetut valokuvat välittyvät oletusasetusten mukaan pilvipalveluihin. Otsikkoon oli nostettu esimerkiksi tapaukset, joissa julkkisten alastonkuvat olivat vuotaneet pilvipalveluista julkisuuteen: ”Sinulle voi käydä kuten julkkiksille nakukuvakohdussa”. Jutun yhteydessä, otsikon yläpuolella käytettiin kuvatoimistosta hankittua kuvituskuvaa älypuhelinta käsittelevästä tytöstä. Kuvassa ei ollut erillistä kuvatekstiä, vaan jutun otsikko oli välittömästi sen alapuolella.

 Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että vastuu julkaistusta valokuvasta on aina toimituksella riippumatta siitä, mistä valokuva on hankittu. Tässä tapauksessa kuva liitettiin juttuun, jossa käsiteltiin alastonkuvien vuotamista julkisuuteen. Arkaluonteisen aiheen vuoksi toimituksen olisikin pitänyt erityisesti harkita kuvitusta, koska kuvassa oleva henkilö on alle 18-vuotias. Toimituksen hälytyskellojen olisi pitänyt soida henkilön hahmon ja kuvassa näkyvien pulpettien perusteella.

Otsikon maininta ”Sinulle voi käydä kuten julkkiksille nakukuvakohussa” välittömästi kuvan alapuolella yhdistää kuvan ja jutun toisiinsa. Valokuvassa oleva henkilö oli tunnistettavissa muun muassa koulussa, eikä päätoimittajakaan sitä kiistä. Raskauttavana neuvosto pitääkin sitä, että alaikäinen henkilö voitiin yhdistää alastonkuvista kertovaan juttuun. Toimitus on neuvoston mielestä laiminlyönyt journalistiseen työhön olennaisesti kuuluvan harkinnan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Lauri Karppi, Pasi Kivioja, Veera Ristikartano, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 8208 kertaa