5574/SL/14

Vapauttava

Huumeongelmista kertoneessa jutussaan lehti mainitsi työikäisten miesten yleisimmäksi kuolinsyyksi alkoholin. Kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä. Lehden tieto perustui aiempaan tilastointitapaan.

Kantelu 2.9.2014

Kantelun kohteina ovat Etelä-Suomen Sanomien printtilehdessä 17.8.2014 julkaistu juttu ”Huumeisiin ajavat ujous, tylsyys ja yksinäisyys” sekä verkossa 17.8.2014 julkaistu ja 19.8.2014 päivitetty juttu ”Huumeriippuvuus ei välttämättä johdu aineen ominaisuuksista: ’Taustalla yritys lievittää pahaa oloa'”. Kantelijan mukaan jutussa esitetään seuraava perätön väite alkoholiin osuudesta kuolemiin: ”Alkoholi on työikäisten miesten suurin kuolinsyy”.

Kantelija kertoo lähettäneensä toimitukselle korjauspyynnön. Verkkolehdessään toimitus julkaisi täsmennyksen, joka ei kantelijan mielestä kuitenkaan faktisesti korjannut jutun asiavirhettä. Painetussa lehdessä kantelija ei ole havainnut korjausta lainkaan. Kantelija viittaa Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoon vuodelta 2012. Siinä todetaan työikäisten miesten kuolinsyistä seuraavasti: ”Työikäisiä miehiä tappoivat eniten verenkiertoelinten sairaudet (26 %), kasvaimet (23 %) ja alkoholi (18 %).

Lehden verkkoversiossa julkaistun täsmennyksen alkuosasta käy ilmi, että Tilastokeskus on uusimmassa julkaisussaan muuttanut kuolinsyiden vertailua. Aiemmin se kantelijan mukaan vertaili koko alkoholikuolinsyiden pääryhmän yhteenlaskettua lukua muista kuolinsyiden pääryhmistä noukittuihin yksittäisiin kuolinsyihin. Näin se sai aikaan kantelijan mukaan alkoholivalistusta varten viritetyn vertailun, jossa alkoholi oli työikäisten miesten yleisin kuolinsyy.

Verkkolehden täsmennyksen viimeisessä kappaleessa todettiin aluksi, että vertailun muututtua alkoholi on vasta kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Tämän jälkeen täsmennys kantelijan mukaan vesitti koko korjauksen esittämällä virheellisen väitteen, jonka mukaan ”yksittäisenä tekijänä se on kuitenkin edelleen työikäisten miesten yleisin kuolleisuuden aiheuttaja”. Työikäisten miesten yleisimpien kuolinsyiden järjestys ei muutu kantelijan mielestä miksikään puhumalla kuolinsyiden sijasta kuolleisuudesta eli suhteuttamalla kuolleiden määrä työikäisten miesten lukumäärää.

Kantelun mukaan lehti ei julkaissut korjausta lainkaan printissä ja jätti tosiasiassa virheen korjaamatta myös netissä.

Etelä-Suomen Sanomien vastaus 18.11.2014

Vt. päätoimittaja Hanna Myyrä vastaa, että kantelu koskee huumeriippuvuutta käsitelleen jutun lausetta alkoholista työikäisten miesten kuolinsyynä. Jutun toimittaja oli tarkistanut asiaa Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoista usealta vuodelta. Kantelija viittaa vuonna 2013 julkaistuun kuolinsyytilastoon, jossa alkoholisyyt ovat vasta kolmannella sijalla kuolinsyistä verenkieltoelinten sairauksien ja kasvainten jälkeen.

Se, oliko kyseisessä jutussa virhe tai ei, riippuu siitä, katsooko kuolinsyytilastoja vain yhdeltä vuodelta vai useammalta vuodelta. Tilastokeskus on päätoimittajan vastauksen mukaan muuttanut tilastointitapaansa vuoden 2012 jälkeen ja tilastoinut aiemmin erikseen luetellut syöpäsairaudet yhteen, mikä on nostanut vuoden 2013 tilastossa kasvaimet alkoholisairauksia merkittävämmiksi.

Päätoimittaja Myyrän mukaan esimerkiksi vuoden 2011 kuolinsyytilastossa todetaan, että alkoholisyyt ovat olleet jo useita vuosia työikäisten miesten yleisimpiä kuolemansyitä sekä miehillä että naisilla, ja luvut ovat korkeita myös koko väestöllä. Toimittaja oli lukenut kuolinsyytilastoja usealta vuodelta saadakseen asiasta kokonaiskäsityksen. Kantelija puolestaan vetoaa päätoimittajan mukaan yhden vuoden tilastoon ja pitää kaikkia aikaisempia virheellisinä.

Tuorein tilasto kattoi Myyrän mukaan vain yhden vuoden, ja siinä alkoholisyiden sijoitus oli pudonnut kaksi pykälää. Toimitus päätyi sillä perusteella täsmennykseen, jonka mukaan alkoholi on kolmanneksi yleisin kuolinsyy, vaikka jutussa ei suoranaista virhettä ollutkaan. Koska tuorein tilasto koskee vain yhtä vuotta, ei sen perusteella ole päätoimittajan mukaan voinut vetää sitä johtopäätöstä, että kaikki aiemmat tilastot olisivat olleet virheellisiä, vaan jutun toimittaja on luottanut Tilastokeskuksen monien vuosien raportteihin.

Koska kyse on enemmänkin tilastojen tulkintaerosta kuin siitä, että lehti olisi levittänyt virheellistä tietoa, ei asiaa lähdetty Myyrän mukaan lehdessä erikseen oikaisemaan. Kantelijan kritiikki kohdistuukin pitkälti Tilastokeskuksen tapaan tilastoida kuolinsyitä ennen vuotta 2012, ja hän pitää sitä alkoholivalistusta varten viritettynä. Etelä-Suomen Sanomat pitää Tilastokeskusta luotettavana tiedonlähteenä eikä ole lähtenyt sen pitkäaikaisen tilastoinnin luotettavuutta kiistämään. 

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Etelä-Suomen Sanomat käsitteli jutussaan huumeriippuvuuden syitä. Uutisessa sivuttiin myös alkoholismia ja tässä yhteydessä suomalaisten yleisimpiä kuolinsyitä. Jutussa kerrottiin, että ”Alkoholi on työikäisten miesten suurin kuolinsyy”. Jutussa ei mainittu, mitä vuotta tai vuosia tieto koskee. Verkossa toimitus täsmensi juttuaan kertomalla tilastointitavan muutoksesta vuonna 2012, mutta printissä tätä täsmennystä ei julkaistu. Neuvoston mielestä lehti olisi palvellut lukijoita paremmin, jos sama täsmennys olisi tehty myös painetussa lehdessä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehden käyttämää ilmaisua työikäisten miesten yleisimmästä kuolinsyystä ei voi pitää olennaisena asiavirheenä, joka olisi pitänyt korjata. Jutun toteamus perustui Tilastokeskuksen kauan julkaisemiin kuolinsyytilastoihin, joissa alkoholi oli suurin syy työikäisten miesten kuolemiin. Tilastokeskus on sittemmin muuttanut tilastointitapaansa, minkä seurauksena alkoholista on tullut vasta kolmanneksi yleisin kuolinsyy.
 
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Liina Matveinen, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Lauri Karppi, Pasi Kivioja, Veera Ristikartano, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.