5570/SL/14

Langettava

Lehti kertoi Britannian taloutta käsitelleessä jutussaan, että maan työllisyysaste on lamavuosia korkeampi, vaikka se on edelleen matalammalla tasolla. Lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut olennaista asiavirhettä.

Kantelu 26.8.2014

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 12.8.2014 julkaistuun uutiseen ”Britannian talouskasvu ei näy työntekijän lompakossa”. Kantelijan mukaan jutussa todetaan, että ”Työllisiä on jo yli 30 miljoonaa, enemmän kuin koskaan aiemmin”. Tässä yhteydessä jutussa todetaan, että ”Työllisyysaste on jo peräti neljä prosenttia korkeampi kuin finanssikriisin iskiessä Eurooppaan 2008”. Tämä työllisyysastetta koskeva väite on kantelun mukaan väärä, ja se antaa pahoin harhaanjohtavan kuvan Britannian työllisyystilanteesta. Työllisyysaste on Britanniassa yhä selvästi alempi kuin vuonna 2008 eikä ”peräti neljä prosenttia korkeampi”.

Kantelija huomautti jutun kirjoittajaa virheestä julkaisua seuraavana päivänä. Koska virhettä ei korjattu, kantelija lähetti noin viikkoa myöhemmin korjauspyynnön lehden toimitukseen. Lehti ei kantelijan mukaan reagoinut sähköpostiin eikä korjannut olennaista asiavirhettä.

Helsingin Sanomien vastaus 7.11.2014

Päätoimittaja Kaius Niemi myöntää, että työllisyysasteen ja työllisten käsitteet ovat tahattomasti sekoittuneet jutussa. Siinä missä työllisiä on jutun tekohetkellä elokuussa 2014 ollut noin neljä prosenttia enemmän kuin elokuussa 2008, työllisyysaste on ollut elokuussa 2008 korkeampi kuin elokuussa 2014. Vaikka tieto työllisyysasteesta oli virheellinen, päätoimittaja Niemi ei katso sen olleen – asiayhteys ja jutun pääsisältö huomioiden – Journalistin ohjeissa tarkoitettu olennainen asiavirhe.

Helsingin Sanomat perustelee näkemystään seuraavasti:
1) Kirjoituksessa kerrotaan, että eurooppalaisittain Britannian työllisyystilanne on erittäin hyvä ja että vain kuudessa EU-maassa työttömyysaste on Britanniaa alhaisempi. Yksittäinen virhe työllisyysasteessa ei siis anna lukijoille ”pahoin harhaanjohtavaa kuvaa” Britannian työllisyystilanteesta; onhan työllisten lukumäärä kasvanut vuodesta 2008 noin 3,5 prosenttia.

2) Kirjoituksen pääasiallinen aihe ei ole Britannian työllisyysaste eri vuosina, vaan se, kuinka nopean talouskasvun ja alhaisen työttömyyden Britanniassa palkat eivät nouse. Myös jutun ”Tästä on kyse” -osiossa on esitetty jutun pääasiallista aihetta koskevia avainlukuja, joihin työllisyysaste ei sisälly. Yksittäinen virhe työllisyysasteessa ei vaikuta olennaisesti kirjoituksen antamaan kokonaiskuvaan.

Päätoimittaja Kaius Niemi viittaa myös Julkisen Sanan Neuvoston 17.9.2014 antamaan ratkaisuun (5488/SL/14), jossa neuvosto totesi, että ao. kantelun kohteena olleessa jutussa tapahtunut ”prosentin” ja ”prosenttiyksikön” käsitteiden sekoittuminen ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi tullut oikaista.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Helsingin Sanomien juttu julkaistiin talousosaston pääjuttuna. Siinä väitettiin, että palkat eivät nouse, vaikka Britannian talouskasvu on Euroopassa huippuluokkaa. Jutussa todettiin muun muassa, että ”Työllisiä on jo yli 30 miljoonaa, enemmän kuin koskaan aiemmin” ja ”Työllisyysaste on jo peräti neljä prosenttia korkeampi kuin finanssikriisin iskiessä Eurooppaan 2008”. Todellisuudessa työllisyysaste oli vielä vuotta 2008 matalammalla tasolla. Toimitusta pyydettiin korjaamaan virhe.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että kyseessä oli olennainen asiavirhe. Se olisi pitänyt korjata välittömästi, kun toimitus sai siitä tiedon. Juttu käsitteli Britannian taloutta ja se julkaistiin talouteen erikoistuneilla sivuilla. Lukijan on voitava tällöin erityisesti luottaa jutun faktoihin. Päätoimittajan viittaus neuvoston aiempaan päätökseen (5488/SL/14) ei päde tässä yhteydessä. Lukija ei mitenkään voi HS:n jutun asiayhteydestä päätellä, että siinä oli sekoitettu toisiinsa työllisyysasteen paraneminen ja työllisten määrän kasvu.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Liina Matveinen, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Lauri Karppi, Pasi Kivioja, Veera Ristikartano, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.