5561/SL/14

Langettava

Lehti julkaisi tarkistamattomia ja virheellisiä tietoja. Se lisäsi onnettomuuden uhrin lähipiirin kärsimystä. Samalla lehti jätti huomioimatta uhrin hienovaraisen kohtelun.

Kantelu 17.8.2014

Kantelu kohdistuu Iltalehden nettisivuillaan 14.8.2014 klo 20.50 julkaisemaan juttuun ”Traaginen turma hevostallilla – nuori nainen löytyi kuolleena”.
 
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014081418574550_uu.shtml

Jutussa viitattiin Aamulehden samasta asiasta edellisenä päivänä julkaisemaan uutiseen ratsastusonnettomuudesta. Iltalehden jutun mukaan turma havaittiin, kun toista hevosta tallissa harjaamassa ollut ratsastaja huomasi, että talliin ja pilttuuseensa laukkasi satuloitu hevonen. Jutun mukaan turmassa kuollut nainen ratsasti hevosella lähes päivittäin.

Jutun yhteydessä julkaistulla videolla toimittaja seisoo hevoslaitumen edessä ja viittaa taakseen – onnettomuustallille. Toimittajan mukaan tallin toiminta on keskeytynyt. Videolla on myös lähikuvaa tallialueelta. Kuvassa on toimittajan mukaan tallin pääsisäänkäynti, jolle on tuotu kukkia ja kynttilöitä. 

Kantelijan mukaan kaikki yllämainitut väitteet ovat virheellisiä. Hänen mukaansa tallilla ollut henkilö löysi uhrin, kukaan ei nähnyt hevosen juoksevan ilman ratsastajaa talliin, hevonen löytyi myöhemmin kaukaa pellolta.

Tallin treenirata ei ole tehty ravihevosille, kuten jutussa väitetään, eikä uhria kiidätetty yliopistolliseen keskussairaalaan. Kantelijan mukaan surmansa saanut ratsastaja ei ratsastanut hevosella ”lähes päivittäin”.

Kantelija huomauttaa myös, että tallissa ei ole pilttuita, jotka on hevostaloudessa kielletty EU-lainsäädännöllä. Tästä ja muista tallia virheellisesti kuvanneista maininnoista voi kantelijan mukaan koitua tallinpitäjälle vaikeuksia, samoin kuin videolla esitetystä väitteestä, jonka mukaan tallin toiminta on keskeytynyt.

Kantelijan mukaan jutun yhteydessä oleva video on kuvattu yksityisalueella, yksityistallin tontin rajojen sisäpuolella luvatta. Kantelija vaatii jutun ja videon poistamista lehden nettisivulta, koska sen sisältämät virheelliset väitteet aiheuttavat haittaa tallinpitäjän yritystoiminnalle.

Kantelijan mukaan talliyrittäjä ei halunnut antaa Iltalehdelle tietoja tapahtuneesta, koska kaikki asiaan liittyvä oli hänen mukaansa julkaistu jo Aamulehdessä. Virheellisen ja provosoivan artikkelin julkaisua kantelija pitää tietojen kalasteluna.

Iltalehden vastaus 3.6.2014

Päätoimittaja Kari Kivelän mukaan Iltalehden artikkeli ratsastusonnettomuudesta on tehty sen hetkisten, luotettavina pidettyjen tietojen varassa. Päätoimittajan mukaan Iltalehti ei ole julkaissut vääriä tietoja eikä ole kuvannut videota yksityisalueella.

Päätoimittaja kertoo, että Aamulehti on uutisoinut asiasta, jonka jälkeen Iltalehti on ryhtynyt hankkimaan onnettomuudesta lisätietoja. Tiedot eivät ole kantelijan väitteen mukaisesti toimittajan itsensä keksimiä, vaan tietolähteinä on haastateltu artikkelissa nimeltä mainittuja naapuritallin ratsastuksenopettajaa sekä Tampereen ratsastajien puheenjohtajaa sekä pelastuslaitoksen edustajaa. Haastatelluilla on selkeä yhteys onnettomuuteen ja siihen liittyvään harrastusalaan, joten Iltalehti on voinut hyvässä uskossa pitää heitä asiantuntevina tietolähteinä. Myös tallin emäntä on tavoitettu puhelimitse, mutta hän ei ole antanut haastattelua. Kantelija ei ole yksilöinyt vääriksi väittämiään tietoja.

Artikkeliin liittyvän videon materiaali on päätoimittajan mukaan kuvattu ratsastustoimintaa harjoittavan yrityksen alueelle johtavalla tiellä, jota käytetään läpikulkuväylänä naapuruston muille alueille. Mistään ei ole voinut olettaa alueen olevan yksityisaluetta. Videolla väitetään tallin toiminnan keskeytyneen. Tältä osin Iltalehti myöntää virheellisesti muotoillun tiedon. Oikea tapa olisi ollut kertoa, että jutunteko hetkellä ratsastustoimintaa ei ollut käynnissä. Myöskään konttorin luona ei ollut ketään tavoitettavissa. Talli ei siis ollut toiminnassa. Tallitoiminnasta vastaava olisi halutessaan voinut välittää asiallisen informaation siitä, miten onnettomuus vaikutti tallin toimintaan.

Iltalehden 5.11.2014 antaman lisäselvityksen mukaan lehden tiedot tapahtuneesta ”perustuvat useaan eri haastattelulähteeseen joko tapahtumapaikan lähistöllä tavatuista, naapurustossa asuvista henkilöistä tai alan harrastajien joukosta. Ainoa ristiriitainen tieto uutisessa on se, että miten hevonen valitettavan onnettomuuden jälkeen palasi tallialueelle, mikä ei ole kovin olennaista tapahtuneen kannalta”.

Ratkaisu 

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
Julkisen sanan neuvosto rajasi käsittelynsä ulkopuolelle kysymyksen yksityisalueella kuvaamisesta, koska kyseessä oli epäolennainen seikka kokonaisuuden kannalta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Iltalehden ratsastusonnettomuudesta kertova uutinen poikkesi suuresti sisällöltään Aamulehden jutusta, johon Iltalehti viittasi ensimmäisenä asiasta uutisoineena välineenä. Iltalehti ei kertonut jutussa, mistä se oli saanut tietonsa tapahtumista.

Toisin kuin päätoimittaja esittää, jutun lopussa kaksi nimellä haastateltua hevosammattilaista totesivat, etteivät he tienneet tapahtuneesta, vaan kommentoivat hevosen käyttäytymistä yleensä. Pelastuslaitoksen edustajan nimeä jutussa ei mainittu.

Jutussa oli myös useita asiavirheitä. Kyseessä on yksityisomistuksessa olevien ratsuhevosten täysihoitoa tarjoava talliyritys eikä ratsastuskoulu, jossa järjestetään ratsastustunteja tai muuta ratsastustoimintaa. Tallin alueella on hevosten omistajien käytössä oleva ratsastuskenttä ja harjoitusrata, joka on rakennettu ratsastusta eikä raviharjoittelua varten. Tallissa ei myöskään ole pilttuita, jotka on hevostaloudessa kielletty EU-lainsäädännöllä. Jutun yhteydessä julkaistussa videossa todettiin virheellisesti, että tallin toiminta oli keskeytynyt. Tiedot talliyrityksestä olisi ollut helppo tarkistaa.

Iltalehden neuvostolle antaman selvityksen mukaan lehdellä ei ollut luotettavaa lähdettä, jolla olisi voitu perustella sen julkaisemat tiedot onnettomuudesta. Kyseessä oli vakava, kuolemaan johtanut tapaturma, jota koskevat tiedot olisi pitänyt tarkistaa huolellisesti. Julkaisemalla virheellisiä ja epämääräisiä tietoja Iltalehti laiminlöi onnettomuuden uhrin hienotunteisen kohtelun ja lisäsi hänen lähipiirinsä kärsimystä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Liina Matveinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Lauri Karppi, Pasi Kivioja, Veera Ristikartano, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.