PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 5561/SL/14

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Totuudenmukaisuus, Tietojen tarkistaminen, Onnettomuuden uhrin hienovarainen kohtelu

Ratkaistu: 10.12.2014

Lehti julkaisi tarkistamattomia ja virheellisiä tietoja. Se lisäsi onnettomuuden uhrin lähipiirin kärsimystä. Samalla lehti jätti huomioimatta uhrin hienovaraisen kohtelun.

Kantelu 17.8.2014

Kantelu kohdistuu Iltalehden nettisivuillaan 14.8.2014 klo 20.50 julkaisemaan juttuun ”Traaginen turma hevostallilla – nuori nainen löytyi kuolleena”.
 
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014081418574550_uu.shtml

Jutussa viitattiin Aamulehden samasta asiasta edellisenä päivänä julkaisemaan uutiseen ratsastusonnettomuudesta. Iltalehden jutun mukaan turma havaittiin, kun toista hevosta tallissa harjaamassa ollut ratsastaja huomasi, että talliin ja pilttuuseensa laukkasi satuloitu hevonen. Jutun mukaan turmassa kuollut nainen ratsasti hevosella lähes päivittäin.

Jutun yhteydessä julkaistulla videolla toimittaja seisoo hevoslaitumen edessä ja viittaa taakseen – onnettomuustallille. Toimittajan mukaan tallin toiminta on keskeytynyt. Videolla on myös lähikuvaa tallialueelta. Kuvassa on toimittajan mukaan tallin pääsisäänkäynti, jolle on tuotu kukkia ja kynttilöitä. 

Kantelijan mukaan kaikki yllämainitut väitteet ovat virheellisiä. Hänen mukaansa tallilla ollut henkilö löysi uhrin, kukaan ei nähnyt hevosen juoksevan ilman ratsastajaa talliin, hevonen löytyi myöhemmin kaukaa pellolta.

Tallin treenirata ei ole tehty ravihevosille, kuten jutussa väitetään, eikä uhria kiidätetty yliopistolliseen keskussairaalaan. Kantelijan mukaan surmansa saanut ratsastaja ei ratsastanut hevosella ”lähes päivittäin”.

Kantelija huomauttaa myös, että tallissa ei ole pilttuita, jotka on hevostaloudessa kielletty EU-lainsäädännöllä. Tästä ja muista tallia virheellisesti kuvanneista maininnoista voi kantelijan mukaan koitua tallinpitäjälle vaikeuksia, samoin kuin videolla esitetystä väitteestä, jonka mukaan tallin toiminta on keskeytynyt.

Kantelijan mukaan jutun yhteydessä oleva video on kuvattu yksityisalueella, yksityistallin tontin rajojen sisäpuolella luvatta. Kantelija vaatii jutun ja videon poistamista lehden nettisivulta, koska sen sisältämät virheelliset väitteet aiheuttavat haittaa tallinpitäjän yritystoiminnalle.

Kantelijan mukaan talliyrittäjä ei halunnut antaa Iltalehdelle tietoja tapahtuneesta, koska kaikki asiaan liittyvä oli hänen mukaansa julkaistu jo Aamulehdessä. Virheellisen ja provosoivan artikkelin julkaisua kantelija pitää tietojen kalasteluna.


Iltalehden vastaus 3.6.2014

Päätoimittaja Kari Kivelän mukaan Iltalehden artikkeli ratsastusonnettomuudesta on tehty sen hetkisten, luotettavina pidettyjen tietojen varassa. Päätoimittajan mukaan Iltalehti ei ole julkaissut vääriä tietoja eikä ole kuvannut videota yksityisalueella.

Päätoimittaja kertoo, että Aamulehti on uutisoinut asiasta, jonka jälkeen Iltalehti on ryhtynyt hankkimaan onnettomuudesta lisätietoja. Tiedot eivät ole kantelijan väitteen mukaisesti toimittajan itsensä keksimiä, vaan tietolähteinä on haastateltu artikkelissa nimeltä mainittuja naapuritallin ratsastuksenopettajaa sekä Tampereen ratsastajien puheenjohtajaa sekä pelastuslaitoksen edustajaa. Haastatelluilla on selkeä yhteys onnettomuuteen ja siihen liittyvään harrastusalaan, joten Iltalehti on voinut hyvässä uskossa pitää heitä asiantuntevina tietolähteinä. Myös tallin emäntä on tavoitettu puhelimitse, mutta hän ei ole antanut haastattelua. Kantelija ei ole yksilöinyt vääriksi väittämiään tietoja.

Artikkeliin liittyvän videon materiaali on päätoimittajan mukaan kuvattu ratsastustoimintaa harjoittavan yrityksen alueelle johtavalla tiellä, jota käytetään läpikulkuväylänä naapuruston muille alueille. Mistään ei ole voinut olettaa alueen olevan yksityisaluetta. Videolla väitetään tallin toiminnan keskeytyneen. Tältä osin Iltalehti myöntää virheellisesti muotoillun tiedon. Oikea tapa olisi ollut kertoa, että jutunteko hetkellä ratsastustoimintaa ei ollut käynnissä. Myöskään konttorin luona ei ollut ketään tavoitettavissa. Talli ei siis ollut toiminnassa. Tallitoiminnasta vastaava olisi halutessaan voinut välittää asiallisen informaation siitä, miten onnettomuus vaikutti tallin toimintaan.

Iltalehden 5.11.2014 antaman lisäselvityksen mukaan lehden tiedot tapahtuneesta ”perustuvat useaan eri haastattelulähteeseen joko tapahtumapaikan lähistöllä tavatuista, naapurustossa asuvista henkilöistä tai alan harrastajien joukosta. Ainoa ristiriitainen tieto uutisessa on se, että miten hevonen valitettavan onnettomuuden jälkeen palasi tallialueelle, mikä ei ole kovin olennaista tapahtuneen kannalta”.


Ratkaisu 

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
Julkisen sanan neuvosto rajasi käsittelynsä ulkopuolelle kysymyksen yksityisalueella kuvaamisesta, koska kyseessä oli epäolennainen seikka kokonaisuuden kannalta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Iltalehden ratsastusonnettomuudesta kertova uutinen poikkesi suuresti sisällöltään Aamulehden jutusta, johon Iltalehti viittasi ensimmäisenä asiasta uutisoineena välineenä. Iltalehti ei kertonut jutussa, mistä se oli saanut tietonsa tapahtumista.

Toisin kuin päätoimittaja esittää, jutun lopussa kaksi nimellä haastateltua hevosammattilaista totesivat, etteivät he tienneet tapahtuneesta, vaan kommentoivat hevosen käyttäytymistä yleensä. Pelastuslaitoksen edustajan nimeä jutussa ei mainittu.

Jutussa oli myös useita asiavirheitä. Kyseessä on yksityisomistuksessa olevien ratsuhevosten täysihoitoa tarjoava talliyritys eikä ratsastuskoulu, jossa järjestetään ratsastustunteja tai muuta ratsastustoimintaa. Tallin alueella on hevosten omistajien käytössä oleva ratsastuskenttä ja harjoitusrata, joka on rakennettu ratsastusta eikä raviharjoittelua varten. Tallissa ei myöskään ole pilttuita, jotka on hevostaloudessa kielletty EU-lainsäädännöllä. Jutun yhteydessä julkaistussa videossa todettiin virheellisesti, että tallin toiminta oli keskeytynyt. Tiedot talliyrityksestä olisi ollut helppo tarkistaa.

Iltalehden neuvostolle antaman selvityksen mukaan lehdellä ei ollut luotettavaa lähdettä, jolla olisi voitu perustella sen julkaisemat tiedot onnettomuudesta. Kyseessä oli vakava, kuolemaan johtanut tapaturma, jota koskevat tiedot olisi pitänyt tarkistaa huolellisesti. Julkaisemalla virheellisiä ja epämääräisiä tietoja Iltalehti laiminlöi onnettomuuden uhrin hienotunteisen kohtelun ja lisäsi hänen lähipiirinsä kärsimystä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Liina Matveinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Lauri Karppi, Pasi Kivioja, Veera Ristikartano, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 8377 kertaa