PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 5549/SL/14

Vastaaja: Suomen Tietotoimisto

Asia: Virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen

Ratkaistu: 13.11.2014

STT välitti asiakkailleen uutisen, jossa lainattiin virheellistä sanomalehtiuutista. Uutistoimisto julkaisi oikaisun, kun se oli saanut riittävän varmuuden korjausta vaatineista tiedoista.

Kantelu 23.6.2014

Kantelu kohdistuu Suomen Tietotoimiston 22.5.2014 välittämään uutiseen "ESS: Luontaistuotekaupat myyvät valmisteita laittomasti". Kantelijoiden mielestä STT:n olisi pitänyt tarkistaa Etelä-Suomen Sanomien uutisessa esiintyneitä väitteitä. Tietotoimiston olisi pitänyt ymmärtää uutisoinnin negatiiviset vaikutukset ja suhtautua tarkistukseen tällä vakavuudella. Kohu-uutisointi vaikutti negatiivisesti kauppojen myyntiin ja asiakasmääriin. Kantelijoiden mukaan myös kuluttajat olivat epätietoisia ja jopa peloissaan. STT toisti ESS:n virheelliset tiedot tarkistamatta oleellisia tietoja.

Kantelun mukaan STT ei seurannut uutisoimaansa aihetta loppuun saakka eikä oma-aloitteisesti ryhtynyt oikaisemaan paljastuneita asiavirheitä, vaikka Etelä-Suomen Sanomat teki asiasta jatkojutun ja julkaisi oikaisun. STT ryhtyi selvittämään uutisoimaansa virhettä vasta kantelijoiden useiden yhteydenottojen jälkeen.

Kantelijat tiedustelivat 5.6.2014 kolmannen kerran STT:ltä oikaisua, kun olivat saaneet yli kahdellekymmenelle lehdelle lähettämiinsä oikaisupyyntöihin vastauksen, jonka mukaan lehdet kieltäytyivät oikaisemasta virheellistä uutista ilman STT:n lähettämää omaa oikaisua. STT:n päätoimittaja ilmoittikin 5.6.2014, että toimisto on tehnyt oikaisun ja lähettänyt sen asiakaslehdille. Kantelijoiden mielestä STT kuitenkin laiminlöi uutistapahtumien seurannan ja myös hidasteli oikaisua, joka julkaistiin 15 päivää alkuperäisen uutisen jälkeen. Kantelijoiden mukaan tämä aiheutti luontaistuotekaupalle vakavia vahinkoja.


Suomen Tietotoimiston vastaus 21.8.2014

Päätoimittaja Mika Petterssonin vastauksen mukaan STT siteerasi uutisen ravintolisien myynnin ongelmista Etelä-Suomen Sanomista 22.5.2014. STT:n uutisen mukaan "Luontaistuotekaupat myyvät laittomasti lääkeaineiksi luokiteltuja valmisteita – – luontaistuotekauppojen hyllyiltä voi löytyä valmisteita, jotka on rinnastettu reseptilääkkeisiin. Niiden hankkiminen ilman reseptiä on laitonta."

Toimituksessa arvioitiin Petterssonin mukaan heti samana päivänä, että siteeraus vaatii laittomuusväitteen vuoksi STT:tä kuulemaan myös tuotetta myyvää tahoa, ja siihen päätettiin olla omatoimisesti yhteydessä. Tuotteen edustaja ehti tuolloin kuitenkin itse tiedottaa asiasta, ja juttuun lisättiin sen kommentit: "Ainetta Suomessa myyvä Solgar Nordic kummeksuu Fimean päätöstä ja katsoo, että 5-hydroksitryptofaanivalmiste on laillisesti markkinoilla. Yhtiön mukaan Fimea ei ole pyytänyt lisäselvitystä tuotteesta vuoden 2011 jälkeen, jolloin yhtiö toimitti selvityksen Fimealle edellisen kerran."

Luontaistuoteala kiisti viranomaisen tulkinnan ja halusi juttuun korjausta. Asian selvittämiseksi STT:n uutispäällikkö oli vielä samana iltana yhteydessä Fimeaan, joka valvontaviranomaisena arvioitiin luotettavaksi lähteeksi asiassa. Uutispäällikkö keskusteli asiasta Fimean viestintäpäällikön kanssa ja jäi siihen käsitykseen, että asia on kunnossa, koska Fimea katsoo lisänneensä ao. valmisteen lääkeainelistalle ohjeiden mukaisesti. Se ei Petterssonin mukaan käynyt ilmi, että jutun muotoilussa silti olisi oikaistavaa, eikä STT siksi tässä vaiheessa oikaissut siteeraustaan.

Asia tuli uudelleen esiin, kun ESS julkaisi 2.6.2014 oikaisun alkuperäiseen juttuunsa. Tämä oikaisu huomattiin päätoimittajan vastauksen mukaan 3. kesäkuuta. Saman päivän iltana STT otti uudelleen yhteyttä Fimeaan ja keskustelun perusteella päätettiin oikaista uutinen. Seuraavana päivänä 4.6.2014 STT sai lisäksi suoraan Terveystuotekauppiaiden liitolta oikaisupyynnön asiassa. Asian monimutkaisuuden takia sen kunnollinen selvittely ei onnistunut vielä 4. kesäkuuta. Tavoitteena oli, että oikaisu olisi sekä oikeellinen että lukijalle ymmärrettävä. Se julkaistiin seuraavassa muodossa 5. kesäkuuta:

"Oikaisu siteeraukseen ravintolisistä
Oikaisu STT:n torstaina 22.5. julkaistuun Etelä-Suomen Sanomien siteeraukseen otsikolla "ESS: Luontaistuotekaupat myyvät valmisteita laittomasti".
Jutussa kerrottiin virheellisesti, että luontaistuotekaupoissa myydään reseptilääkkeiksi rinnastettavia valmisteita, joiden hankinta ilman reseptiä on laitonta. Esimerkkinä mainittiin 5-hydroksitryptofaani.
Valmisteet ovat laillisesti markkinoilla. Vaikka niiden sisältämä aine on luokiteltu lääkkeeksi, itse valmisteiden luokittelu on Fimeassa kesken. Lääkeaineet ja lääkevalmisteet luokitellaan erikseen. Lääkkeeksi luokiteltua ainetta sisältävää valmistetta ei automaattisesti katsota lääkkeeksi.
Fimea on odottanut, että valmisteluokittelun valmistumista odotettaessa yritykset poistaisivat 5-hydroksitryptofaania sisältävät valmisteet myynnistä vapaaehtoisesti.
ESS oikaisi omaa juttuaan maanantaina 2.6."

STT:ssä arvioitiin alusta lähtien, että siteerauksessa on kyse kiistanalaisesta asiasta, joka vaatii uutisen kohteen omaa kuulemista. Näin uutisoinnissa myös toimittiin. Koska viranomaisen ja maahantuojan näkemykset poikkesivat jyrkästi toisistaan, asiaa pidettiin myös tarpeellisena selvittää itse suoraan valvontaviranomaisen eli Fimean kanssa. Aihe osoittautui kuitenkin niin mutkalliseksi, ettei uutisen varsinainen ongelma eli viranomaistulkinnan lainvoimaisuus vielä tälläkään selvinnyt. Sitä alettiin uudelleen selvittää Etelä-Suomen Sanomien oikaisun perusteella heti, kun oikaisu oli STT:ssä havaittu.

Päätoimittajan Petterssonin mukaan STT korjaa tai oikaisee kaikki uutisoinnissaan havaitsemansa virheet. Myös muista medioista siteeratut uutiset arvioidaan itsenäisesti ja kiistanalaisissa aiheissa ollaan yhteydessä uutisen kohteeseen tai toiseen osapuoleen. Aina sekään ei riitä selvittämään, mistä lopulta on kyse, jos osapuolten näkemykset ovat hyvin kaukana toisistaan.

Tärkeänä periaatteena pidetään päätoimittajan mukaan sitä, ettei korjausta tai oikaisua koskaan julkaista vain sen perusteella, että jokin taho on uutiseen tyytymätön. Siksi epäselvien asioiden selvittelyyn varataan aikaan ja joskus uutistilanteesta johtuen monimutkaisten asioiden selvittäminen ja oikaiseminen voi kestää jopa useita päiviä.


Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. – –

Suomen Tietotoimisto teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jossa siteerattiin Etelä-Suomen Sanomien juttua. Uutisissa oli olennaisia asiavirheitä. STT lisäsi juttuunsa samana päivänä tuotteen myyjän kommentin, jossa tämä kiisti laittomuusepäilyt. Uutistoimisto välitti asiakkailleen erillisen oikaisun 5.6.2014 eli kaksi viikkoa alkuperäisen jutun julkaisusta. Fimea oli julkaissut oman lääkeluokittelua selventävän tiedotteensa asiasta 4.6.2014.

STT:n välittämään uutiseen oli jäänyt olennaisia asiavirheitä, koska se ei ollut tarkistanut juttua, kuten Journalistin ohjeet edellyttävät. STT kuitenkin korjasi virheet Journalistin ohjeiden kohdan 20 mukaisesti.

JSN:n ratkaisussa 5551/SL/14 on käsitelty samaa virheen korjausta ja todettu, että "kyseessä on monimutkainen asiakokonaisuus, jota Fimean johtajakin luonnehti – – kummalliseksi ja sekavaksi". Neuvosto katsoo, että tietojen tarkistaminen on vienyt aikaa myös tietotoimistolta poikkeuksellisen kauan. Lieventävänä asiana neuvosto ottaa huomioon sen, että STT lisäsi tuotteen myyjän kommentin jatkojuttuun alkuperäisen uutisen julkaisupäivänä. Tämä sai siinä kiistää laittomuusväitteet.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Tietotoimisto ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.



Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski.

Tämä päätös on avattu 5338 kertaa