PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 5535/SL/14

Vastaaja: Etelä-Saimaa

Asia: Virheen korjaus, samanaikainen kuuleminen, vastine

Ratkaistu: 15.10.2014

Lehti kertoi suureen rakennushankkeeseen liittyvistä epäkohdista jutussa, jossa kuultiin myös kantelijaa. Tämä olisi halunnut selvittää omia näkemyksiään vielä jutun jälkeen, mutta lehti torjui kantelijan kirjoituksen liian pitkänä.

Kantelu 27.6.2014

Kantelu kohdistuu Etelä-Saimaassa 29.3.2014 julkaistuihin juttuihin "Miriensis myllerryksessä", "Rauhan veropetosepäily syyttäjälle" ja "Miriensis-yhtiöllä värikkäitä liikekumppaneita".  Kantelun mukaan juttukokonaisuudessa oli useita asiavirheitä, ja se antoi yhtiöstä harhaanjohtavia mielikuvia. Yhtiö pyysi virheiden oikaisua epähuomiossa vastineeksi otsikoimallaan oikaisupyynnöllä.

Kantelun mukaan Etelä-Saimaa kieltäytyi julkaisemasta oikaisukirjoitusta vedoten siihen, että kirjoitus oli erittäin pitkä. Kantelijan käsityksen mukaan kirjoitus olisi ollut painoteknillisesti julkaistavissa sananvapauslaissa tarkoitetuin tavoin artikkelikokonaisuutta vastaavassa laajuudessa ja samankaltaisella tavalla.

Kantelija kiinnittää huomiota sanavalintoihin, otsikointiin, tietojen tarkistamiseen, lähdekritiikkiin, samanaikaiseen kuulemiseen ja lukuisiin juttukokonaisuudessa olleisiin yksityiskohtiin, joissa on virheitä. Näitä ovat muun muassa rakennusvirheet, kantelijayhtiön vastuut, kantelijayhtiön lähipiiri ja kumppanit sekä siihen liitetyt epäilyt ja esitutkinta sekä yritysjärjestelyt.


Etelä-Saimaan vastaus 5.9.2014

Päätoimittaja Pekka Lakka kirjoittaa vastauksessaan kantelijan väittävän, että Etelä-Saimaan toimitus kieltäytyi julkaisemasta oikaisukirjoitusta. Väite ei pidä paikkansa. Etelä-Saimaan artikkelipäätoimittaja kävi Miriensiksen toimitusjohtajan kanssa useita keskusteluja asiasta. Artikkelitoimittaja sanoi, että Etelä-Saimaa voi julkaista Miriensiksen kannan lehden mielipidesivulla, kunhan Miriensis toimittaa lehdelle mielipidekirjoituksen mittakriteerien mukaisen tekstin. Tätä Mieriensis ei päätoimittaja Lakan mukaan koskaan tehnyt.

Tiedotusvälineen tehtävänä on päätoimittaja Lakan mukaan itse oikaista sellaiset asiavirheet, jotka se on julkaissut ja jotka voidaan kiistattomasti todentaa asiavirheiksi. Tästä jutusta ei sellaisia asiavirhettä löytynyt. Siksi toimitus ei Lakan mukaan itse tehnyt oikaisua.

Miriensis väittää, että jutun tiedot rakennusvirheistä ovat virheellisiä. Marina Villages -huoneiston rakennusvirheistä on julkaistu uutinen Etelä-Saimaassa toukokuussa 2012. Jutusta ei ole esitetty oikaisupyyntöä. Jutun pääasiallinen lähde on päätoimittajan mukaan laaja rakennustarkastusraportti, jossa virheet on mainittu. Etelä-Saimaan toimituksella on kyseinen raportti, joka todentaa rakennusvirheet.

Kantelussa väitetään, että käsitettä lähipiiri on jutussa käytetty virheellisesti. Jutussa mainittu, lomaosakehuijauksesta tuomittu mies teki töitä Rauhan alueella sekä jutussa mainitulle Nortumille (Miriensiksen suurin omistaja) että Saimaa Gardensille eli Miriensikselle. Kyseinen työntekijä esiintyi Lakan vastauksen mukaan Saimaan Gardensin markkinointimateriaaleissa sekä julkisuudessa Miriensiksen työntekijänä (mm. Etelä-Saimaa 10.9.2010).

Jutun tiedot veropetosepäilyyn liittyvän tutkinnan jatkumisesta Etelä-Saimaa on päätoimittajan mukaan saanut tutkinnanjohtajalta. Juttua varten haastateltu Miriensiksen toimitusjohtaja ei haastattelussa kyennyt millään tavalla todistamaan omaa näkemystään siitä, ettei tutkinta etenisi. Etelä-Saimaan lähde tässä on siis virkavastuullaan tietoja antanut tutkinnanjohtaja. Jutussa myös selvästi todetaan, että veropetosepäily kohdistuu Miriensiksen entiseen projektipäällikköön. Lisäksi jutussa todetaan, ettei tutkinta kohdistu Miriensikseen. Siksi Miriensiksen silloinen toimitusjohtaja ei Lakan vastauksen mukaan ollut relevantti lähde.

Kantelussa väitetään, että jutun tieto Miriensiksen värikkäistä kumppaneista ei pidä paikkansa. Jutussa kerrotaan, että Nortum myytiin Tallinnassa asuvalle lakimiesyrittäjälle. Kyseinen lakimiesyrittäjä otti päätoimittajan vastauksen mukaan jutun ilmestymisen jälkeen yhteyttä jutun tehneeseen toimittajaan. Viestissä hän kertoi vastaavansa Miriensiksen viestinnästä huhtikuun alusta 2014 lähtien. Kumppanuus on Lakan mielestä oikea sana kuvaamaan suhdetta Miriensiksen ja tallinnalaisen lakimiehen välillä.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. – –

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Julkisen sanan neuvostolla on kantelukirjelmän (noin 8 000 merkkiä) ja päätoimittajan vastauksen (noin 4 000 merkkiä) lisäksi ollut käytössään jutut tehneen toimittajan tekemä yksityiskohtainen raportti (noin 22 000 merkkiä) juttujen taustoista ja siinä käsitellyistä yhtiöistä sekä henkilöistä.

Etelä-Saimaa uutisoi huomattavaan alueelliseen rakennushankkeeseen liittyvistä epäkohdista. Myös kantelijayhtiön toimitusjohtajaa kuultiin jutussa. Kantelija lähetti toimitukselle vastineeksi nimetyn oikaisupyynnön, joka oli runsaasti yli 15 000 merkin mittainen. Lehden juttukokonaisuudessa oli noin 5 000 merkkiä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Etelä-Saimaa on seurannut yhtiön hankkeita tiiviisti ja osin myös kriittisesti. Kuuden vuoden aikana lehti on julkaissut lähes kaksikymmentä juttua hankkeesta, jossa myös Lappeenrannan kaupunki on kiinteästi mukana. Neuvoston mielestä median ja varsinkin alueen valtalehden kuuluu näin tehdä muun muassa siksi, että veronmaksajilla eli median seuraajilla on asiassa omat etunsa valvottavina.

Juttukokonaisuus perustuu neuvoston saaman käsityksen mukaan huolelliseen taustatyöhön ja paikalla tehtyihin havaintoihin sekä haastatteluihin. Yksittäisiä sanavalintoja niin otsikoissa kuin tekstissäkin ei voi pitää olennaisina asiavirheinä, joista olisi syntynyt oikaisuvelvollisuus.

JSN pitää uskottavana, että lehti on tarjonnut kantelijalle mahdollisuutta selostaa omaa näkemystään, koska oikeutta omaan kannanottoon eli vastineeseen ei syntynyt. Mielipidekirjoitus olisi antanut kantelijalle mahdollisuuden korjata epätarkkuudet, joita hänen mielestään jutussa oli. Kantelijan tarjoama teksti oli kuitenkin monin verroin pitempi kuin alkuperäinen juttu. Kantelija ei suostunut lyhentämään tekstiä annettuun mittaan, minkä vuoksi neuvosto pitää ymmärrettävänä, että lehti ei sitä julkaissut.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Saimaa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Lauri Karppi, Riikka Kaihovaara, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 5509 kertaa