PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 5526/SL/14

Vastaaja: Lapin Kansa

Asia: Kielteinen julkisuus, kuuleminen jälkeenpäin

Ratkaistu: 15.10.2014

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli menetellyt puutteellisesti toimiessaan pesänhoitajana. Lehti julkaisi pari päivää myöhemmin täydentävän uutisen, jossa kantelija kiisti toimiinsa kohdistuneen arvostelun.

Kantelu 8.7.2014

Kantelu kohdistuu Lapin Kansassa 9.4.2014 julkaistuun juttuun "Elämä loppuu digitaaliseen kuolemaan". Kantelijan mukaan toimittaja teki jutun aiheesta, joka on ihan asiallinen, mutta millä oikeudella ja perusteella toimittaja lähtee syyttämään, että pesänhoitaja on poistanut tiedostoja. Kantelija kysyy, onko tiedostojen poistoista tehty viranomaisten puolelta tutkinta?

Kantelijaan ei toimittaja ollut missään vaiheessa yhteydessä ja kysynyt, mistä on kyse. Jutussa haastateltu henkilö on kantelijan mukaan jo aiheuttanut hänelle tarpeeksi harmia. Jutun julkaisu aiheutti jo vahingon ja erittäin suurta mielipahaa. Lapin Kansa julkaisi 11.4.2014 korjaavan uutisen "Pesänhoitaja ei ole poistanut tiedostoja", mutta vahinko oli kantelun mukaan jo tapahtunut.


Lapin Kansan vastaus 25.8.2014

Päätoimittaja Antti Kokkonen vastaa, että toimittaja teki jutun digitaalisesta perinnöstä ja haastatteli siihen asiantuntijoiden lisäksi rovaniemeläistä henkilöä, joka kertoi omat kokemuksensa digitaalisesta perinnöstä. Hän kertoi, että perunkirjoituksen tekijät eivät aina tiedä, miten toimia digitaalisessa muodossa olevien tiedostojen kanssa, ja toivoi tietämyksen lisääntyvän. Haastateltu henkilö kertoi, että pesänhoitaja oli poistanut tietokoneelta tiedostoja.
 
Kantelija poika oli jutun julkaisun jälkeen yhteydessä sekä jutun toimittajaan että osaston esimieheen ja Lapin Kansa teki päätoimittajan mukaan heti (11.4.2014) täsmennyksen juttuun. Siinä kerrottiin toisen osapuolen mielipide asiasta eli se, että pesänhoitaja ei ollut poistanut tietokoneelta tiedostoja.
 
Kantelija ja hänen poikansa hyväksyivät heille sähköpostitse lähetetyn täsmennyksen, mutta eivät Kokkosen mukaan julkaisupäivänä olleet siihen enää tyytyväisiä.
 
Alkuperäisessä jutussa pesänhoitaja ei päässyt esittämään kantaansa syytökseen, että hän olisi poistanut tiedostoja. Toista osapuolta olisi päätoimittajan vastauksen mukaan pitänyt kuulla samanaikaisesti. Hänen kantansa julkaistiin lehdessä kuitenkin mahdollisimman pian.
 
Kantelija halusi, että pesänhoitajan näkemyksen lisäksi olisimme kirjoittaneet, että haastateltu valehteli. Journalistisin keinoin lehti ei päätoimittajan mukaan pystynyt arvioimaan sitä. Todisteita suuntaan tai toiseen ei ollut olemassa tai ainakaan lehden käytettävissä. Toimitus ei katsonut tarpeelliseksi jatkaa perikunnan kiistaa lehdessä sen jälkeen, kun molemmat kiistan osapuolet olivat saaneet tuotua kantansa esille.
 
Kantelija ei missään vaiheessa ilmaissut haluaan kirjoittaa asiasta itse esimerkiksi yleisönosastolle.


Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Lapin Kansa julkaisi jutun digitaalisista jäämistöistä. Haastateltu arvosteli veljensä pesänhoitajaa puutteellisesta pesänhoidosta ja kertoi tämän poistaneen tiedostoja vainajan tietokoneelta. Pesänhoitajan kerrottiin olevan vainajan sisarentytär, mutta hänen nimeään ei mainittu. Haastatellulla ja pesänhoitajalla oli eri sukunimi. Lehti julkaisi kaksi päivää myöhemmin täydentävän uutisen, jossa pesänhoitaja kiisti poistaneensa tiedostoja tai hoitaneensa tehtäväänsä puutteellisesti.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa kritisoitua kantelijaa olisi ollut kohtuullista kuulla samassa jutussa kuin kritiikkikin julkaistiin. Arvostelu ei kuitenkaan saattanut kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö kuuleminen jälkeenpäin riittänyt korjaamaan mahdollista vahinkoa. Lieventävänä seikkana neuvosto ottaa huomioon sen, että haastatellulla ja kantelijalla oli eri sukunimi. Näin kielteinen julkisuus ei levinnyt lähipiiriä laajemmalle.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Lapin Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Lauri Karppi, Riikka Kaihovaara, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Hannu Helineva, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 5086 kertaa