PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 5402/SL/13

Vastaaja: Helsingin Sanomat, valokuvaaja Meeri Koutaniemi

Asia: Uhrin hienotunteinen kohtelu

Ratkaistu: 21.5.2014

Lehti kertoi kuvareportaasissaan kahden alaikäisen tytön ympärileikkauksesta Keniassa. Kuvien ottaminen ja niiden julkaisu eivät sisältäneet seikkoja, jotka olisivat vaarantaneet uhrien hienotunteisen kohtelun. Neuvoston vapauttava päätös äänin 13–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 7.1.2014

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 5.1.2014 julkaistuun reportaasiin "Hetki ennen silpomista – suomalaiskuvaaja todisti kahden tytön ympärileikkausta Keniassa".
 
Kantelu perustuu yksityisyyden suojan rikkomiseen ja rikoksen uhrin hienotunteiseen kohteluun.

Aihe on kantelijan mukaan tärkeä, mutta Helsingin Sanomat on viihteellistänyt kehitysmaan lasten kärsimyksen tekemällä kohujutun länsimaiseen lehteen. Suomalaisille on varmasti aivan selvää, että ihmisten silpominen on kauhea asia, eivätkä he tarvitse tällaisia juttuja. Kantelija haluaakin herättää keskustelua siitä, miten noiden tyttöjen oikeudet rikoksen uhrina toteutuvat, kun kuvia heidän silpomisestaan ja tuskasta huutavista kasvoistaan katsotaan aamukahvipöydässä.

Kantelija kysyy, kenen mielestä olisi hyvä ajatus ottaa kuvia ja julkaista niitä jonkun omasta lapsesta, kun hänelle tehdään raakaa väkivaltaa? Ovatko tytöt itse tienneet heidän tuskansa dokumentoinnista? Miten tässä artikkelissa toteutuvat Unicefin lapsen oikeudet esimerkiksi yksityisyyteen, kotirauhaan ja siihen, että hänen kunniaansa ja mainettaan ei saa halventaa.

Helsingin Sanomien vastaus 7.2.2014

Helsingin Sanomilta ja valokuvaaja Meeri Koutaniemeltä pyydettiin yhteinen vastaus kanteluun.

Jutun merkitys
Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa, että Journalistin ohjeiden ensimmäisen kohdan mukaan ihmisillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Ympärileikkaus on vakava ihmisoikeusrikos. Hirveitä ja vastenmielisiä asioitakaan ei ole syytä jättää kertomatta.

Ympärileikkaus on Niemen vastauksen mukaan tärkeä aihe myös suomalaisille lukijoille, koska Suomessakin asuvia naisia on ympärileikattu. Kun ihmiset saavat tietoa toimenpiteestä ja sen seurauksista, he toivottavasti toimivat leikkausta vastaan. Näin myös Niemen mukaan tapahtui. Jutun julkaisun jälkeen lukuisat lukijat ottivat yhteyttä ja kertoivat lahjoittaneensa rahaa ympärileikkausta vastustaville järjestöille.

Myös maahanmuuttajat seuraavat Helsingin Sanomia. Ympärileikkauksen avoin ja asiallinen käsittely suomalaisessa yhteiskunnassa voi vaikuttaa siihen, että maahanmuuttajat rohkaistuvat puhumaan omista kokemuksistaan. Juuri näin Niemen mukaan kävikin. Ainakin kolme naista tuli esiin ensimmäistä kertaa Suomessa omilla nimillään kertoakseen omasta ympärileikkauksestaan.

Tietojen hankinta
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi matkusti Keniaan kuvaamaan ympärileikkausta saatuaan Maasai-heimoon kuuluvalta perheeltä luvan seurata kahden 14-vuotiaan tytön ympärileikkausta. Päätoimittajan vastauksen mukaan kuvaaja kutsuttiin perheen vieraaksi ympärileikkausjuhlien ajaksi, ja hän vietti ympärileikkausta edeltäneen yön kylässä. Kenelläkään ei Niemen mukaan ollut epäselvyyttä siitä, mitä tarkoitusta varten kuvaaja oli paikalla.

Tytöt itse suostuivat kuvattaviksi. Helsingin Sanomien omien eettisten ohjeiden mukaisesti alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmilta on myös kysyttävä lasten haastatteluun lupa. Kuvaaja sai molempien tyttöjen vanhemmilta ensin suullisen ja myöhemmin kirjallisen luvan kuvaamiseen ja siihen, että kuvia voidaan käyttää kuvaajan päättämällä tavalla. Niemen vastauksen mukaan erikseen sovittiin, että tyttöjen kasvot saavat näkyä kuvissa.

Koutaniemi puolestaan lupasi Niemen mukaan pitää tyttöjen nimet ja kylän tarkan sijainnin salassa. Vanhempien kanssa sovittiin myös, ettei kuvia julkaista kenialaisessa sanomalehdessä. Ympärileikkaus on Keniassa laitonta. Kuvaajalla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa itse ympärileikkaukseen, vaan se tehtiin ja olisi tehty riippumatta siitä, oliko hän paikalla vai ei. Kuvaajan läsnäolo ei siis Niemen vastauksen mukaan vaikuttanut tyttöjen kohteluun.

Tietojen julkaisu
Kun kuvat julkaistiin, toimitus ja kuvaaja pohtivat kuvien käyttöä eri näkökulmista. Lehti teki Niemen mukaan julkaisupäätöksen tietoisena siitä, että verkon takia kuvat saattaisivat olla nähtävissä myös Keniassa. Tyttöjen nimet muutettiin ja kylän sijaintipaikka salattiin, kuten Koutaniemi oli kuvattavien kanssa sopinut.

Toimitus punnitsi myös tyttöjen tunnistettavuutta. Vaikka joku tunnistaisikin heidät Keniassa, tytöille ei koidu vahinkoa, koska Maasai-kulttuurissa ympärileikkaus nostaa tyttöjen sosiaalista statusta eikä leimaa heitä. Tässä mielessä ympärileikkauksen uhrit eivät ole päätoimittajan vastauksen mukaan rinnastettavissa esimerkiksi raiskauksen uhreihin, jotka saattaisivat tulla julkisuuden takia halveksituiksi yhteisössään. Toimitus myös harkitsi Niemen mukaan tarkkaan ja erikseen jokaisen kuvan julkaisua. Lehti halusi välittää lukijoille todenmukaisen kuva ympärileikkauksesta, mutta ei halunnut järkyttää herkimpiä tai nuorimpia lukijoitaan.

Hienotunteisuus
JSN on todennut käsittelevänsä kantelun kohteena olevaa asiaa ainoastaan Journalistin ohjeiden kohdan 28 perusteella: "Sairaus- ja kuolemantapauksissa sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta". Helsingin Sanomien käsityksen mukaan ohjekohta on tarkoitettu nimenomaan esimerkiksi onnettomuuksien ja rikosten uhrien eli asianosaisten suojaksi.

Päätoimittaja Niemi vastaa, että sekä Helsingin Sanomat että Meeri Koutaniemi toimivat hienotunteisesti pyytämällä luvan kohteilta ja heidän vanhemmiltaan, salaamalla heidän oikeat nimensä ja asuinpaikkansa sekä punnitsemalla sitä, että tyttöjen tunnistaminenkaan ei johtaisi heidän häpäisemiseensä omassa yhteisössään.

Ratkaisu

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).

Julkisen sanan neuvosto ei käsittele kantelua Journalistin ohjeiden 27. kohdan eli yksityiselämän suojan perusteella, koska kantelun käsittelyyn ei näiltä osin ole mahdollista saada asianomistajien suostumusta. Neuvostolla on ollut käytössään ympärileikattujen tyttöjen huoltajan valokuvaajalle antama suostumus kuvaamiseen ja kuvien julkaisuun. Sitä ei kuitenkaan liitetä kantelumateriaaliin, etteivät tyttöjen oikeat nimet paljastu.

Helsingin Sanomat julkaisi kuvareportaasin kahden kenialaisen, noin 14-vuotiaan tytön ympärileikkauksesta. Kuvaamiseen ja kuvien julkaisuun oli kirjallinen lupa tyttöjen holhoojalta, joka vakuuttaa keskustelleensa kuvaamisesta myös tyttöjen kanssa. Holhooja sanoo tyttöjen myös ymmärtäneen, mistä on kyse. Tytöistä käytettiin tekaistuja nimiä, mutta he esiintyivät kuvissa omilla kasvoillaan. Naisten ympärileikkaus eli ulkoisten sukuelinten silpominen on Keniassa laitonta. Suomessa se tulkitaan törkeäksi pahoinpitelyksi ja YK on todennut sen rikkovan ihmisoikeuksia.

Vaikka ratkaisussa ei käsitelläkään yksityisyyden suojaa, neuvosto toteaa uhrien olevan tunnistettavissa kasvokuvista. Neuvoston mielestä Helsingin Sanomien julkaiseman kuvareportaasin teho kuitenkin perustui avuttomien uhrien ilmeistä välittyvään hätään ja kauhuun. Ympärileikkauksen kuvaaminen kasvottomana olisikin ollut pelkkä kliininen toimenpide.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomilla oli painavat yhteiskunnalliset perusteet julkaista kuvareportaasi. Tyttöjen silpominen on edelleen yleistä Afrikassa ja Lähi-idässä, vaikka se on useimmiten laitonta ja rikkoo ihmisoikeuksia sekä on ristiriidassa YK:n lasten oikeuksien julistuksen kanssa. Myös suomalaisilla on oikeus saada tietää, mitä muissa kulttuureissa tapahtuu, eikä asia ole tuntematon Suomessakaan. Tällaisten kuvien näkeminen tuntuu vastenmieliseltä, mutta pahan olon tunne ei riitä julkaisukiellon perusteeksi. Journalistin ohjeista ei liioin löydy edellytyksiä tuomita kuvien julkaisemista. Neuvoston mielestä kuvareportaasi oli tässä tapauksessa perusteltu myös kannanottona silpomista vastaan.

Journalistin ohjeissa todetaan, että hankittaessa tietoja rikoksen uhreista ja heistä uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Vaatimuksella on erityisen painavat perusteet, koska uhrit olivat lapsia. Neuvoston mielestä valokuvaaja osoitti riittävää hienotunteisuutta hankkiessaan kuvattavien huoltajan suostumuksen kuvaukseen ja kuvien julkaisuun.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 


Ratkaisun tekivät:
Vapauttavan puolesta äänestivät Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Anssi Halmesvirta, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski. Langettavaa äänesti Marja Irjala.


Marja Irjalan eriävä mielipide:
Kyse on alaikäisistä lapsista. Kaikki esitetyt kuvat eivät noudata Journalistin ohjeiden edellyttämää hienotunteisuutta kyseisiä lapsia kohtaan.

Tämä päätös on avattu 11304 kertaa