5349/SL/13

Langettava

Lehti kertoi paikallispoliitikon olevan epäiltynä perheeseensä kohdistuvista uhkailuista. Jutussa lainattiin sanatarkasti alaikäisen lapsen ja hänen epäilyksenalaisen isänsä välistä, vakavia uhkauksia sisältänyttä keskustelua. Tämä oli lapsen kannalta kohtuutonta. 

Kantelu 13.11.2013    

Kantelijan mielestä 24.10.2014 julkaistu uutinen ”Sipoolaispoliitikko vangittuna perheensä uhkailusta” sisälsi tietoja henkilöistä, joista kenelläkään ei ole yhteiskunnallista merkitystä. Siinä kerrottiin paikallispoliitikon uhkailleen entistä puolisoaan eli kantelijaa ja lastaan sekä rikkoneen toistuvasti lähestymiskieltoa. Jutussa mainittu poliitikko on kunnanvaltuuston varajäsen ja yhden valiokunnan jäsen, joka ”on vetäytynyt toiminnasta jo aikaisemmin”. Myöskään kantelijalla ja hänen ja poliitikon yhteisellä alaikäisellä lapsella ei ole yhteiskunnallisesti merkittävää asemaa. Kantelijalta ei kysytty lupaa jutun julkaisemiseen, vaikka hän katsoo perheensä olevan tunnistettavissa sen perusteella.

Kantelija kirjoittaa, että asiat olisi lehdessä voinut joka tapauksessa ilmaista yleisemmällä tasolla ja hienovaraisemmin. Julkaistussa muodossaan se aiheutti paljon mielipahaa ja hankaluuksia koko perheelle. Hän pitää juttua myös asenteellisena ja miettii, onko kirjoittaja mahdollisesti tuntenut henkilökohtaista kaunaa uutista laatiessaan. Toimittajan nimeä kantelija ei saanut tietoonsa, vaikka kysyi sitä toimituksesta.

Kantelija kuvailee uutisessa kerrottuja tapahtumia yksittäisen perheen tragediaksi, joka ei kuulu suurelle yleisölle. Jutussa mainittu lapsi saatiin kantelijan mukaan kertomaan tapahtumista poliisille ja viranomaisille vakuuttamalla, etteivät kerrotut asiat tule julkisuuteen. Kantelija olikin järkyttynyt, kun lapsen kertoma oli purettu juttuun sanasta sanaan. Tämän jälkeen pienellä paikkakunnalla asuvan ja haasteellisissa olosuhteissa kasvaneen lapsen kynnys mennä kouluun on kasvanut ja nukkuminen kärsinyt. Myös poliisi ja muut viranomaiset ovat kantelijan mukaan olleet järkyttyneitä artikkelin sisällöstä.

Sipoon Sanomien vastaus 9.12.2013

Päätoimittaja Riitta Ketolan vastaa jutussa julkaistun materiaalin olevan peräisin julkisista dokumenteista Itä-Uudenmaan käräjäoikeudesta ja Helsingin hovioikeudesta. Lehti päätti julkaista jutusta yksityiskohtaista tietoa, koska se perustui poikkeuksellisen pakkokeinon käyttöön. Poliitikon kolme vangitsemista lyhyen ajan sisällä ilman syytettä, saati tuomiota, edellyttivät Ketolan mukaan erittäin painavia perusteluita, joiden kertomista toimitus piti tarpeellisena.

Lehti pyrki kuitenkin suojelemaan poliitikon perhettä ja jätti mainitsematta hänen nimensä sekä tapahtuma- ja asuinpaikat. Myöskään poliitikon puoluetta tai täsmällistä tietoa hänen muusta poliittisesta aktiivisuudestaan ei kerrottu. Sipoossa on lähes 19 000 asukasta, eikä poliitikon perhe Ketolan mielestä ollut jutusta tunnistettavissa lähipiiriään laajemmin. Jutun kirjoittajan nimi jätettiin mainitsematta, koska kysymyksessä oli tapahtumasarja, jossa oli turvauduttu jopa aseisiin.

Ketola kertoo jutussa mainitun poliitikon olevan edelleen mukana politiikassa. Hän osallistui päätoimittajan mukaan valiokuntatyöhön ainakin vielä marraskuussa 2013. Poliitikko on osallistunut kunnallisvaaleihin vuonna 2012 ja aikaisemminkin. Päätoimittaja katsoo, että lehden oli perusteltua kertoa tällaisen henkilön vangitsemisesta.

Ratkaisu

Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30). Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä (JO 32).

Uutinen kertoi paikallispoliitikon joutuneen jo kolmannen kerran tutkintavankeuteen toistuvien uhkailujensa ja lähestymiskieltonsa rikkomisten takia. Käräjäoikeus päätti lehden mukaan pitää poliitikon vangittuna tuomion antamiseen saakka ja perusteli pakkokeinoa epäiltyjen tekojen törkeydellä. Uutisen perusteella poliitikko oli muun muassa uhkaillut pistoolin kanssa entistä puolisoaan. Vankilasta vapautumisen jälkeen hänen kerrottiin käyneen puhelinkeskustelun alaikäisen lapsensa kanssa ja uhkailleen tämän äitiä. Kun lapsi puolusti äitiään, isä uhkasi myös lasta. Puhelinkeskustelun kulku kuvailtiin yksityiskohtaisesti. Epäilty kiisti jutussa syyllistyneensä rikoksiin.

Neuvoston periaatelausuman (http://www.jsn.fi/periaatelausumat/yksityiselama/) mukaan ”yksityiselämän suojaa määriteltäessä on – – otettava huomioon yksilöiden erilaiset vaikutusmahdollisuudet ja yhteiskunnallinen asema”. Uutisessa mainittu paikallispoliitikko on hakenut äänestäjiltä toistuvasti valtuutusta hoitaa heidän asioitaan valtuustossa. Hän on osallistunut päätöksentekoon varavaltuutettuna ja käyttänyt valtaa myös oman puolueensa piirissä. Tällaisen henkilön yksityisyyden suoja on madaltunut, ja yleisöllä on oikeus tietää hänen olevan epäiltynä poikkeuksellisista ja toistuvista rikoksista. Neuvoston tietoon ei tuotu sellaisia seikkoja, jotka tukisivat kantelijan näkemystä toimittajan mahdollisesta kaunasta jutussa esiteltyjä henkilöitä kohtaan. Päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä, ja hänellä on oikeus olla paljastamatta uutisen kirjoittajan nimeä.

Lapsen isä on paikallispoliitikkona tunnettu henkilö, minkä perusteella myös lapsi oli jutusta tunnistettavissa lähipiiriään laajemmin, vaikka isän nimeä ja puoluetta ei paljastettu. Toimitus kertoi myös lapsen iän ja sukupuolen. Tämäkin helpotti tunnistamista. Lehti kuvaili kohtuuttoman yksityiskohtaisesti ahdistavaa puhelua, jonka lapsi oli käynyt isänsä kanssa. Lehti pyrki suojelemaan lapsen yksityisyyttä, mutta se ei noudattanut riittävää varovaisuutta alaikäistä koskevien arkaluonteisten tietojen julkaisemisessa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Sipoon Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Marko Forss, Hannele Haanpää-Holappa, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Riitta Kalliokoski, Lauri Karppi, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Seppo Määttänen, Riitta Ollila ja Heikki Vento.