Kantelu 29.8.2013
Kantelijan mielestä 28.8.2013 julkaistu uutinen ”Norrskata blir utan butik” (Norsskata jää ilman kauppaa) oli loukkaava. Hänen yrityksensä on vuokrannut liiketilaa yrittäjäpariskunnalle, joka on toiminut tiloissa kauppiaana ja ravintolanpitäjänä. Juttu kertoi yrittäjäpariskunnan lopettavan kauppiastyön Norrskatassa, koska heillä oli ollut mielipide-eroja kantelijan kanssa. Hän pitää tarpeettomana nimensä julkaisemista jutussa, koska vuokrasopimusta ei tehnyt hän henkilökohtaisesti vaan osakeyhtiö. Kantelija ei myöskään tunnusta asian uutisarvoa vaan kokee sen henkilökohtaisena hyökkäyksenä.
Toimitus ei tavoittanut kantelijaa kommentteja varten, koska hänen puhelimensa oli suljettu kokouksen vuoksi noin kahden tunnin ajan. Hän ihmettelee, miten juttu voitiin kirjoittaa ilman kummankin osapuolen kuulemista. Kantelijaa haastateltiin uuteen, jälkikäteen julkaistuun artikkeliin, mutta hän ei katso sen poistaneen syntynyttä haittaa.
Åbo Underrättelserin vastaus 14.9.2013
Päätoimittaja Torbjörn Kevin kirjoittaa, että uutisessa mainittu kauppa on Norrskata-saaren ainoa. Hän pitää sen toiminnan loppumista uutisena paikallislehden näkökulmasta. Lopettava kauppiaspariskunta pyöritti kauppaa kuuden vuoden ajan. Vuokranantajana toimi osakeyhtiö, mutta Kevinin mukaan yritys itsessään ei esitä kommentteja, vaan sen tekee yrityksen omistaja tai toimiva johto. Tästä syystä päätoimittaja katsoo olleen perustelua, että kantelija esiteltiin jutussa nimellään.
Kevin kertoo jutun kirjoittajan yrittäneen tuloksetta tavoittaa kauppakiinteistön omistajaa julkaisua edeltävänä päivänä. Tämä todettiin myös itse jutussa: ”NN [kantelija] har inte varit anträffbar för en kommentar.” Päätoimittajan mielestä juttu olisi ollut parempaa journalismia, jos kantelijan näkemys olisi saatu siihen mukaan. Lehti kuitenkin pyrki saamaan kantelijan kommentit julki mahdollisimman pian jälkikäteen.
Julkaisua seuraavana päivänä kantelijan puoliso otti yhtyettä toimitukseen ja vaati anteeksipyyntöä. Keskustelun kuluessa osapuolet päätoimittajan mukaan sopivat, että toimittaja soittaa kantelijalle ja tekee seuraavaksi päiväksi uuden, kantelijan kommentteja sisältävän jutun. Kevin kirjoittaa, että kun toimittaja sitten sai yhteyden kantelijaan, tämä kieltäytyi kommentoimasta. Tämän jälkeen kantelijan puoliso lähetti päätoimittajalle sähköpostiviestin, jonka kerrottiin sisältävän taustatietoja mutta joka ei Kevinin mielestä ollut tulkittavissa omaksi kannanotoksi. Vielä saman päivän aikana päätoimittaja ja kantelijan puoliso sopivat päätoimittajan mukaan uudesta artikkelista, joka kertoisi kantelijan ja hänen vaimonsa näkemyksen tapahtuneesta ja perustuisi edellä mainittuun sähköpostiviestiin.
Kun juttu oli valmis, päätoimittaja soitti kertomansa mukaan kantelijan puolisolle lukeakseen tekstin ääneen. Kevin toteaa, että tämä oli siihen tyytyväinen. Puoliso myös ilmoitti, ettei toimituksen enää tarvitse ottaa yhteyttä hänen mieheensä, koska he toimivat yhdessä (”vi är ett”). Uusi juttu ”Hyresvärden på Norrskata förnekar klagomål” (Vuokranantaja Norrskatalla kiistää syytökset) julkaistiin 30.8.2013.
Ratkaisu
Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).
Turun saaristossa kauppaa ja ravintolaa pyörittäneet yrittäjät kertoivat jutussa heittävänsä pyyhkeen kehään, koska heillä on ollut näkemyseroja kiinteistöä vuokraavan henkilön kanssa. Jutun mukaan vuokranantaja oli esimerkiksi lopettanut ravintolan trubaduuri-illat häiritsevinä. Häntä ei tavoitettu kertomaan omasta näkemyksestään, mikä tuotiin uutisessa esiin. Kaksi päivää myöhemmin julkaistussa artikkelissa vuokranantajapariskunta, eli kantelija ja hänen puolisonsa, sai vastata alkuperäisen jutun väitteisiin. Yhdessä he esimerkiksi kielsivät valittaneensa ravintolan iltaohjelmasta. Myös heidän yrityksensä rooli vuokranantajana tehtiin lukijoille selväksi.
Saaren ainoan kaupan lopettaminen oli paikallisesti merkittävä uutinen. Siksi oli ymmärrettävää, että juttu pyrittiin julkaisemaan mahdollisimman pikaisesti. Kiire ei kuitenkaan voi olla peruste Journalistin ohjeiden rikkomiselle. Kantelija joutui uutisessa erittäin kielteiseen julkisuuteen, koska hän oli toimittajan yhteydenottoyritysten aikaan varattu eikä siksi päässyt esittämään omaa kantaansa samassa yhteydessä. Kuten päätoimittaja vastauksessaan totesi, juttu olisi ollut parempi, jos kantelijaa olisi haastateltu siihen. Journalistin ohjeet antavat kuitenkin mahdollisuuden myös jälkikäteen kuulemiseen. Kantelijan näkemykset olisi julkaistu aikaisemminkin, ellei hän olisi ensin kieltäytynyt antamasta kommentteja.
Kantelija toimii rekisteritietojen perusteella alle viiden henkilön yrityksensä toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Hänen vaimonsa on yrityksen hallituksessa. Yrityksen nettisivuilla kantelija on ainut nimeltä mainittu yhteyshenkilö. Tästä syystä oli neuvoston mielestä ymmärrettävää, että alkuperäisessä jutussa haastatellut kauppiaat kohdistivat kritiikkinsä nimeltä mainiten juuri kantelijaan.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Åbo Underrättelser ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.