Kantelu 19.8.2013
Kantelun mukaan Verkkolehti ei oikaissut riittävällä tavalla 13.8.2013 julkaisemaansa uutista ”Kansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata” eikä otsikolle löytynyt katetta. Kantelu kohdistuu sekä otsikkoon että ingressiin, joka kuului seuraavasti: ”Turkistarhauksen kieltämistä ajaneen kansalaisaloitteen allekirjoituksista merkittävä määrä oli virheellisiä”. Kantelija on eläinsuojeluliitto Animalian viestintäpäällikkö.
Itse jutussa annettiin kantelijan mukaan aluksi ymmärtää, että Väestörekisterikeskus olisi tutkinut 790 aloitetta tukevaa lomaketta ja löytänyt niistä 661 epäkelpoa allekirjoitusta. Hän kirjoittaa, että tämä oli harhaanjohtava tulkinta Väestörekisterikeskuksen selvityksestä, josta Aamulehti oli kertonut samana päivänä. Aamulehti kirjoitti, että Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteesta hylättiin 661 allekirjoitusta. Luku perustui arvioon, jonka Väestörekisterikeskus teki oman otantansa perusteella. Otoksen suuruus oli 790 allekirjoitusta, joista Väestörekisterikeskus löysi 17 virhettä. Kun ne yleistettiin koskemaan kaikkia kansalaisaloitteen paperilomakkeita, joita oli yhteensä 69 493 kappaletta, hylättyjä allekirjoituksia arvioitiin olevan yhteensä 661. Tämä oli kantelijan mukaan alle yksi prosentti koko allekirjoituspotista.
Kantelija huomauttaa, että kaikki yli 50 000 allekirjoitusta keränneet kansalaisaloitteet tulee toimittaa Väestörekisterikeskukseen. Näin varmistetaan, että kelvollisia allekirjoittajia on lain vaatima määrä.
Verkkolehti korjasi kantelijan pyynnöstä juttuaan ja kertoi aiempaa tarkemmin Väestörekisterikeskuksen otannasta sekä sen perusteella tehdystä arviosta. Korjatusta uutisesta ei kuitenkaan käynyt ilmi, miten alkuperäistä uutista oli muokattu. Otsikkoaan ja ingressiään lehti ei muuttanut, vaikka kantelijan mielestä toimituksen olisi pitänyt korjata niitäkin. Hän perustelee vaatimustaan sillä, että lehti oli myöntänyt alkuperäisen jutun sisältäneen virheitä. Kun uutisen sisältö tarkentui merkittävästi, myös otsikosta ja ingressistä olisi kantelijan mielestä pitänyt poistaa mahdollisuus vakavaan väärintulkintaan. Kantelija myös korostaa, että kysymys ei ollut kolumnista vaan uutisesta, joka kertoi yhteiskunnallisesti merkittävästä, useiden kansalaisjärjestöjen maineeseen ja toimintaan vaikuttavasta asiasta.
Lehti perusteli otsikon ja ingressin sanavalintoja kantelijalle ”näkökulmakysymyksenä”.
Verkkouutisten vastaus 6.9.2013
Päätoimittaja Alberto Claramunt kirjoittaa, että kansalaisaloitteen ulottaminen suomalaiseen päätöksentekoprosessiin on vaatinut perustuslain muutoksen, eli kysymys on vakavasti otettavasta uudesta päätöksentekoväylästä. Hänen mukaansa Nykypäivä ja Verkkouutiset seuraavat tarkkaan, miten annettua valtaa ja vastuuta käytetään kansalaisjärjestöissä.
Claramuntin mukaan Verkkouutiset on alusta asti kertonut, että turkistarhauksesta jätetyssä kansalaisaloitteessa oli satamäärin eli 661 virheellistä allekirjoitusta. Tämä oli Väestörekisterikeskuksen arvio.
Päätoimittajan mielestä ”lähes 700 virheellistä allekirjoitusta Suomen eduskunnalle toimitetussa virallisessa aloitteessa” oli peruste käyttää otsikkoon ja ingressiin valittuja termejä. Hän katsoo niiden pitävän paikkansa ja huomauttaa myös, että otsikko ja ingressi ovat perinteisesti olleet toimituksellisen tulkinnan piirissä. ”Väärennettyihin asiakirjoihin verrattavissa olevat huuhaa-nimet kansalaisaloitteissa vaativat nollatoleranssia – sadat tekaistut nimet ovat jo jättihuuhaata”, hän kirjoittaa.
Itse uutista lehti tarkensi heti saatuaan täsmällisempiä tietoja muun muassa kantelijalta. Tarkennukset julkaistiin, vaikka jutussa ei päätoimittajan mukaan alun perinkään ollut asiavirheitä. Hän toteaa, että juttu tehtiin journalististen periaatteiden mukaisesti faktat kertoen. Kantelija sai lisäksi tuoda omat käsityksensä julki nettikeskustelupalstalla jutun perässä. Sen lisäksi Claramunt kertoo kantelijan levittäneen näkemyksiään laajalti julkisuuteen yhteisönsä nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
Ratkaisu
Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).
Lehti kertoi paljon julkisuutta herättäneestä kansalaisaloitteesta ja viranomaisen keinoista varmistaa, että tällaista yhteiskunnallista vaikuttamiskeinoa käytetään kestävin perustein.
Alkuperäisessä uutisessa kirjoitettiin seuraavasti: Kaikki netissä tehdyt turkistarha-aloitteen kannatusilmoitukset tarkastettiin [Väestörekisterikeskuksessa]. Paperi-ilmoituksissa käytettiin tasaväliotantaa. Jokaista paperi-ilmoitusta siis ei tarkistettu. Kansalaisaloitteiden allekirjoittajissa on ollut epäselvyyksiä. Aiemmin on kerrottu, että turkisaloitekampanjassa kerättiin 69 493 ilmoitusta paperilla ja 556 sähköisesti eli netissä. Tasaväliotannassa paperi-ilmoituksista on kerrottu tarkistetun 790. Paperilla toimitetuissa ilmoituksissa 350 allekirjoittajaa ei tunnistettu, 272 tapauksessa allekirjoittaja ei ollut suomalainen ja 39 oli alaikäisiä.
Seuraavana päivänä lehti julkaisi jutun uudelleen ja kertoi ingressissään sen olevan tarkennettu versio aikaisemmasta jutusta. Tekstissä lehti ilmaisi asian näin: EDIT: Alkuperäiseen juttuun kuuluneet kaksi kappaletta on lisätietojen myötä muutettu seuraaviksi: Turkiskampanjassa kerättiin 69 493 ilmoitusta paperilla ja 556 sähköisesti eli netissä. Väestörekisterikeskus teki paperi-ilmoituksista 790 kappaleen tasaväliotannan. Siinä löytyi 17 lomaketta, jotka hylättiin tunnistamattomina, muun maan kansalaisina tai alaikäisinä. Kansalaisaloitteiden allekirjoituksissa on ollut epäselvyyksiä.
Väestörekisterikeskus teki tuon otannan perusteella arvion kaikista kelvollisista paperimuotoisista kannatusilmoituksista. Arvion mukaan kelvollisia paperimuotoisia ilmoituksia oli 68 832. 661 paperi-ilmoitusta siis ei pidetty kelvollisina.
Toimitus korosti otsikossaan ja ingressissään, että kansalaisaloite sisälsi huomattavan määrän vääriä allekirjoituksia. Samalla se kyseenalaisti kantelijan mielestä koko kansalaisaloitteen uskottavuuden. Tähän sillä oli journalistisen harkintavaltansa perusteella oikeus. Neuvostolla ei näillä perustein ole syytä kiistää päätoimittajan vastausta, jonka mukaan otsikolle ja ingressille löytyi jutusta kate.
Uutisen ensimmäisessä versiossa Väestörekisterikeskuksen otanta yhdistettiin kaikkien paperisten kannatusilmoitusten arvioituihin virheisiin tavalla, joka oli omiaan johtamaan yleisöä harhaan. Lehti toimi oikein korjatessaan tämän olennaisen virheen, mutta käytti oikaisusta epämääräisiä termejä ”edit” ja ”tarkennettu juttu”. Toimitus ei näin ollen reilusti todennut, että alkuperäinen juttu oli virheellinen. Se ei myöskään kertonut neuvoston aiempien linjausten edellyttämällä tavalla, mitä vanhan jutun tietoja se oikaisi.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Verkkouutiset on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.