PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 5107/AL/13

Vastaaja: Gloria, Kaunis Gloria

Asia: Piilomainonta, journalistinen riippumattomuus

Ratkaistu: 17.4.2013

Lehden kauneusliitteen jutuissa oli mainosmaista sisältöä. Lehdessä esiintynyt, ilmoittajayrityksiä edustanut meikkitaiteilija sai huomiota herättävän paljon palstatilaa yhdessä lehden pääjutussa.  Lisäksi lehti löi laimin velvollisuutensa erottaa ilmoitus journalistisesta sisällöstä. Langettava päätös äänin 13-1. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

Neuvoston käsittelyynottopäätös 23.1.2013

Neuvosto päätti kokouksessaan 23.1.2013 ottaa omasta aloitteestaan käsittelyyn Gloria-lehden liitteen Kaunis Gloria. Se ilmestyi yhdessä emolehden kanssa 23.10.2012.

Yksityishenkilö oli tehnyt liitteestä kantelun joulukuussa 2012, mutta hän perui sen. Ennen kantelun perumista päätoimittajaa ehdittiin pyytää vastamaan, oliko lehti luovuttanut journalistista päätösvaltaansa ilmoittajille. Lisäksi päätoimittajaa pyydettiin selvittämään, oliko lehti rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 16, jonka mukaan piilomainonta on torjuttava. 

Neuvosto päätti yksimielisesti puheenjohtajan esityksestä jatkaa asian käsittelyä, vaikka alkuperäinen kantelu peruttiin. Tähän vaikutti se, että neuvoston tietoon oli tullut ilmoittajien ja mediayhtiöitten välisistä suhteista sellaisia väitteitä, joiden takia se katsoi tarpeelliseksi korostaa päätöksellään tiedotusvälineitten itsenäistä asemaa ja riippumattomuutta ilmoittajista. Journalistisen sisällön ja kaupallisten viestien erottaminen toisistaan on tiedotusvälineiden uskottavuuden ja yleisön luottamuksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Kantelu päätettiin lisäksi käsitellä neuvostossa nopeutetussa aikataulussa. Neuvosto perusteli tätä sillä, että pikainen päätös selkeyttää tilannetta ja on koko media-alan edun mukaista, olihan Kauniin Glorian sisältö herättänyt poikkeuksellisen vilkasta julkista keskustelua.


Glorian vastaus 25.1.2013

Päätoimittaja Minna Juti kertoo, että uudistuneen Gloria-lehden kylkeen päätettiin tehdä tilaajalukijoille 56-sivuinen Kaunis Gloria -liite. Loppuvuoden juhlakautta ajatellen sen teemaksi valittiin juhliin valmistautuminen.

Jutin mukaan Gloria-lehden vankka periaate on, että ilmoittaja ei vaikuta lehden toimitukselliseen sisältöön, vaan siitä päättää toimitus. Päätoimittaja kirjoittaa, että myös Kaunis Gloria -liitteen sisällön suunnitteli ja toteutti Glorian toimitus täysin itsenäisesti lehden oman kauneustoimittajan johdolla.

Juti kertoo, että Sanoma Magazinesin ilmoitusmyynti tarjosi liitteestä normaaliin tapaan ilmoitustilaa asiakkailleen. Hän jatkaa, että lehtien liitteissä vakiintuneen käytännön mukaan kaiken ilmoitustilan varaa vain yksi ilmoittaja. Tässä tapauksessa ilmoittajia oli kaksi: L’Oréal ja Stockmann. Kaunis Gloria -liitteessä oli 37 toimituksellista sivua. L’Oréalin ostamia ilmoitussivuja oli 15, Stockmannin sivuja 2. Lisäksi liitteessä oli kaksi Glorian omaa ilmoitusta sekä vielä L’Oréalin erillinen 4 sivun ilmoitusliite.

Juti korostaa, että ilmoitustilaa varanneiden yritysten kanssa ei neuvoteltu lehden toimituksellisista sivuista. Kauniin Glorian sisältö ei Jutin mielestä kertonut vain yhden maahantuojan kosmetiikasta, vaan esitteli tuotteita monipuolisesti. Jutuissa mainittiin eri tuotebrändejä 133 kertaa. Niistä 25:ssä oli L’Oréalin tuote. Muiden maahantuojien kosmetiikkabrändejä liitteessä mainittiin 88 kertaa ja muita tuotteita 20 kertaa. Päätoimittaja katsoo näiden lukujen osoittavan, ettei liite kertonut yhden yrityksen tuotteista eikä näin ollen ollut piilomainontaa. Juti kertoo, että perusidea oli opastaa lukijoita valmistautumaan juhlaan. Juttutyyppeinä oli testejä, julkisuuden henkilöiden kauneusvinkkejä sekä koru-, muoti- ja meikkitrendien esittelyjä.

Liitteen artikkeli ”Victor & Rolf, aikuiset ihmelapset” kertoi Jutin mukaan kahden muotimaailman monipuolisen vaikuttajan tarinan. He ovat tunnettuja tuotemerkistä, johon kuuluu vaatteita, asusteita ja kosmetiikkaa. Heidän yhteistyökumppaneitaan on ollut muun muassa Hennes & Mauritz.  Artikkelin kuvituksessa pääpaino onkin vaatteissa, eikä L’Oréalin toimialassa, kosmetiikassa.

Yhdellä aukeamalla oli Stockmannin tuottama ja valmistama mainos. Päätoimittaja arvioi, että hyvän journalistisen käytännön mukaan sen vasemmalla sivulla olisi pitänyt erikseen mainita kyseessä olevan ilmoitus. Oikean sivun aineisto oli Jutin mielestä täysin mainosmainen. Vasen sivu, kokonaisuutena oikean sivun kanssa, ei päätoimittajan mukaan ehkä muodostanut tarpeeksi mainosmaista kokonaisuutta. Juti pahoittelee erehdystä, mutta pitää sitä kokonaisuuden kannalta vähäisenä.

Päätoimittaja pitää kauneusjuttuja olennaisena osana aikakauslehtien lifestyle-journalismia, johon kuuluvat muun muassa ruoka, muoti ja sisustus sekä tekniikka ja kulttuuri. Hänen mukaansa lajityypille on ominaista, että asiat esitellään usein tuotteiden kautta; esimerkiksi kulttuurijournalismi perustuu paljolti kirjojen ja muiden itsenäisten taideteosten esittelyyn ja arvottamiseen. Juti kirjoittaa, että visuaalisuudessaan kauneusjuttujen estetiikka on lähellä mainosten maailmaa, mutta todellisuudessa kysymys on journalistisin perustein tehdystä työstä. Kauneusjournalismi perustuu Jutin mukaan toimittajan kykyyn poimia suuresta valikoimasta juttuihin lukijoille sopivat tuotteet ja kauneudenhoito-ohjeet.

Päätoimittaja kertoo, että Suomessa L’Oréalin tuotteita esiintyy lähes jokaisessa kauneusaiheisessa jutussa ja julkaisussa, koska se edustaa yhteensä 24:ää tuotebrändiä. Jokaisen brändin alla on satoja eri tuotteita, eli yrityksen tuotevalikoimassa on noin 5 000 tuotetta. Vertailukohdaksi Juti ottaa ison kirjakustantamon: koska se julkaisee paljon kirjoja, päätyy niistä julkisuuteen useampi kuin vähemmän kirjoja julkaisevan kustantamon kirjoista.


Ratkaisu

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2).  Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava (JO 16).

Osassa kauneusjournalismia liikutaan mielikuvien, haaveitten ja unelmien maailmassa. Näyttää myös siltä, että ainakin osa lukijoista hyväksyy sen tai jopa toivoo sitä. Journalistin ohjeitten soveltaminen kauneusjournalismiin on neuvoston mielestä tästä syystä problemaattista. Lehdet ovat kuitenkin sitoutuneet noudattamaan niitä.
 
Lehden kansi kertoi sisällöstä seuraavasti: ”Talven upeimmat juhlameikit”. Pääkirjoituksessa puolestaan todettiin, että lehti tarjoaa vinkkejä ja ideoita ihonhoitoon, meikkaukseen, kampaukseen ja asusteisiin. Eniten palstatilaa lehdessä saivat ihonhoito ja meikit.

Kuten päätoimittaja toteaa, lehdessä esiteltiin useita muitakin kuin L’Oréal-tuoteperheeseen kuuluvia merkkejä. L’Oréalin tuotteet olivat kuitenkin esillä näkyvästi. Lehden laajimmassa, kahdeksan sivua käsittävässä jutussa ”Mestari Reza ja kolme kaunotarta” meikkejä tehtiin vain L’Oréalin Armani-tuotteilla, joita jutussa esiintynyt meikkitaiteilija Reza Zaimache edusti. Jutussa kerrottiin myös, minä päivinä kyseinen taiteilija tekee meikkejä liitteen toisen mainostajan eli Stockmannin Armani- esittelypisteessä.

Yhtä luomiväriesittelyä lukuun ottamatta jokainen liitteen meikkijuttu sisälsi vähintään yhden L’Oréal-tuotteen. L’Oréalin tuotetta ei mainittu yhdessä kasvohoito- ja yhdessä hajuvesijutussa. L’Oréal-brändeihin kuuluva hajuvesi kuitenkin esiteltiin erikseen osana hollantilaisista suunnittelijoista, Viktorista ja Rolfista, kertonutta juttua.

Neuvosto on päätoimittajan kanssa samaa mieltä siitä, että iso yritys lukuisine tuotemerkkeineen pääsee mediassa esille useammin kuin pienten toimijoiden harvalukuiset tuotteet. Toimitusten on vaikea tehdä juttuja kauneustuotteista käsittelemättä L'Oréalia ja sen tuotteita, koska yritys on alallaan maailman suurin ja hallitsee markkinoita myös Suomessa. Jos kuitenkin yksi ilmoittaja ostaa suurimman osan lehden ilmoitustilasta, siitä saattaa syntyä lukijalle tietynlainen mielikuva. Juuri tästä syystä toimituksen on pidettävä erityistä huolta siitä, että journalistiset jutut erottuvat selkeästi kaupallisista viesteistä.

Ihonhoitotuotteita ja meikkejä ei arvioitu Kauniissa Gloriassa kriittisesti. Päätoimittaja selittää tätä toimittajien ammattitaidolla ja kyvyllä valita lehteen vain hyviä tuotteita. Journalistinen ote näkyikin sellaisissa tuotearvioissa, joissa yleisölle annettiin tietoa tuotteiden sisällöstä, esimerkiksi ripsivärin runsaasta pigmenttimäärästä tai puuterilappusten talkittomuudesta.

Neuvosto kuitenkin kiinnittää huomiota joidenkin tuotteiden yliampuviin luonnehdintoihin. Yhdessä jutussa todettiin esimerkiksi, että ”ripsiväri on niin ihanasti bling, että se virittää juhlatunnelmaan jo meikatessa”. Värikkäät ilmaisut kuuluvat kauneusjournalismiin, mutta tässä yhteydessä sellaisen käyttö oli omiaan vahvistamaan käsitystä kritiikittömästä journalismista. Sisällysluettelossa kerrottiin puolestaan, mikä on L’Oréal-brändi Lancomen voiteista ”kaikkein ylellisin” ja vinkattiin, että Lancômen kauneushoitoa voi kokeilla Stockmannin – eli lehden toisen ilmoittajan – hoitolassa.

Päätoimittajan mukaan L’Oréal ei ole puuttunut Kauniin Glorian toimituksen journalistiseen päätösvaltaan. Neuvosto kuitenkin kehottaa toimituksia pohtimaan vakavasti, miten uskottavana voi pitää sellaista journalismia, jossa merkittävän ilmoittajan tuotteet ja tätä edustavat henkilöt saavat silmiinpistävän paljon palstatilaa ja kritiikittömiä arvioita.

Lehden pääjutussa esiintynyt meikkitaiteilija mainittiin myös lehden pääkirjoituksessa ja sisällysluettelossa. Sama taiteilija esiteltiin nimellään ja kuvallaan Stockmannin ilmoituksessa, josta ilmoitus-merkintä puuttui. Stockmannin puutteellisesti merkitty ilmoitus muistutti graafiselta ilmeeltään toimituksen tekemiä juttuja. Kaikki Stockmannin mainoksen tuotteet kuuluivat L’Oréalin tuoteperheeseen. Samoista tuotemerkeistä ja samasta meikkitaiteilijasta kerrottiin siis sekä jutuissa että Stockmannin ilmoituksessa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Gloria on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
 

Anna-Liisa Hämäläisen eriävä mielipide:

En voi sitoutua Kaunis Gloria -liitteestä annettuun langettavaan päätökseen siltä osin, kun se koskee kokonaisuuden mainosmaisuutta (JO 2, journalistisen päätösvallan luovuttaminen toimituksen ulkopuolelle).


Kaunis Gloria -liitteen sisältö on pääpiirteissään normaalia lifestyle-materiaalia. Meikkitaiteilijaa käsittelevä juttu on rajatapaus. Muuten jutuissa oli esillä riittävästi erilaisten valmistajien tuotteita. Kokonaisuutena liite ei journalistisilta käsittelytavoiltaan poikkea lifestyle-genrestä. Aikakauslehtien lifestyle-genren kerronnalle on tyypillistä esittää toimittajien perustelemia hyviä vaihtoehtoja, olipa kysymys muodista, sisustuksesta, ruoasta tai kauneudesta.

 

Langettavan päätöksen puolesta äänestivät:

Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

Vapauttavan päätöksen puolesta äänesti Anna-Liisa Hämäläinen.

 

 

Tämä päätös on avattu 13133 kertaa