PÄÄTÖKSET

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4939/SL/12

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Yksityisyyden suoja, tietojen hankkiminen, haastattelu, Facebook

Ratkaistu: 12.2.2013

Lehti julkaisi jutun kantelijan valmistelemasta kirjasta, joka kertoo vuosi aiemmin kuolleesta kantelijan sisaresta. Lehti käytti jutussaan kantelijan Facebook-päivitystä.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 13.3.2013 poistamalla siitä toimittajan nimi.

Kantelu 5.7.2012

Kirjailija Anja Snellman-Orman kantelu kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
"Toimittaja NN:n kirjoittamassa jutussa on lainattu suoraan sanasta sanaan yksityisen Facebook-päivitykseni teksti kokonaisuudessaan. Facebook-sivuni ovat yksityiset, vain kaverieni nähtävissä. Tuo sisareni kuoleman 1-vuotispäivään liittynyt runollinen teksti on otettu sivuiltani minulle kertomatta, lupaa kysymättä.

Toimittaja NN tekstasi minulle FB-päivitykseni ilmestymispäivänä ja pyysi minulta haastattelua sisareni kuolemasta, tai siihen liittyvästä kirjasta, joka minulla on työn alla. Kieltäydyin haastattelusta ja kerroin, etten koskaan kommentoi keskeneräisiä töitä, ja että siskoni kuoleman vuosipäivänä vietämme perheen kanssa hiljaista aikaa, enkä halua sanoa asiasta mitään. Toimittaja ei kertonut tässä yhteydessä, että aikoo kirjoittaa seuraavan päivän lehteen jutun, jonka lähtökohtana on tuo kuolemaan liittyvä päivitykseni.

Toimittaja oli lisäksi kaivanut esiin vuoden takaisen Iltalehden kolumnini, josta oli poiminut pätkiä, sekä kolmen kuukauden takaisen Inhimillinen tekijä -televisiohaastattelun, jossa kerroin Aino-Kaisa Sinisalon ja Sami Saaren keralla läheisen kuolemaan liittyvästä pitkästä surutyöstä.

Lehden nähtyäni − iso kuva ja iso otsikko − olin järkyttynyt, kuten myös perheeni. Toimittaja ei siis millään tavoin varoittanut, että laittaa haastattelun näköiseksi naamioidun jutun lehteen. Puhumattakaan, että olisi kertonut saaneensa jostain − en tiedä vieläkään mistä − käsiinsä Facebook-päivitykseni. Erityisen törkeänä pidän tuon surupäivitykseni sanasanaista käyttöä jutun ytimessä.

Olen − olin − Iltalehden vakituinen kolumnisti, ja kirjoitin aiheesta tällä erää viimeisen kolumnin lehteen."

Iltalehden vastaus 24.8.2012

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että Facebook-päivitykset ovat rinnastettavissa muihin julkisiin lähteisiin. Julkaisukanavana Facebookia ei voida pitää yksityisyyden suojan piiriin kuuluvana viestintänä.  Kantelijankin ns. Facebook-kaveruuksien määrä on päätoimittajan vastauksen mukaan suhteellisen runsas. Julkisuuden henkilöt käyttävät kaiken lisäksi palvelua enenevässä määrin julkaisukanavana, jonka sisältöä he voivat hallita.

Kivelä sanoo, että Iltalehti päätyi uutisoimaan syksyn kirjauutuudesta kirjan kustantajan tiedotusvälineineille toimittamien taustatietojen johdosta. Juttuun on lainattu myös kantelijan Facebook-päivitystä. Oleellista päätoimittaja Kivelän mukaan on, ettei tuo päivitys sisällä mitään sellaista yksityisyyden piiriin kuuluvaa tietoa, jota Snellman itse ei olisi aiemmin tuonut muuhun julkisuuteen itse.

Omaisen kuolema on päätoimittajan mukaan yksityisyyden suojaan kuuluva asia. Sekä kirjailija että myös kustantaja ovat tuoneet sen julkisuuteen jo aiemmin. Tämä käy ilmi jo Iltalehden jutustakin. Lainattu Facebook-päivitys kertoi tulevan kirjan kannen kuvasta. Yksityisenä senkään sisältöä ei Kivelän mielestä voida pitää.

Ratkaisu

Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).

Iltalehden juttu kertoi muutamaa kuukautta myöhemmin ilmestyvästä kantelijan romaanista. Juttu oli koottu kantelijan Facebook-päivityksestä, hänen kolumnistaan, esiintymisestä Ylen Inhimillisessä tekijässä ja kirjan kustantajan materiaalista. Kantelijan Facebook-sivusto ei ollut kaikille avoin.

Iltalehden toimittajan käyttämät tiedot oli koottu avoimista lähteistä. Neuvosto pitää Facebookia yhtenä julkisena lähteenä muiden joukossa. Toimittajat voivat käyttää siellä julkaistua aineistoa, kunhan tiedon julkaiseminen ei riko Journalistin ohjeita.

Kantelija on julkaissut yli kaksikymmentä romaania noin kahdessakymmenessä vuodessa. Hänestä on tehty myös runsaasti henkilöhaastatteluja tiedotusvälineisiin. Kantelijaa voi pitää julkisuuden henkilönä, jonka yksityisyyden suoja on kaventunut. Kantelija kirjoitti 2011 sisarensa kuolemasta kolumnin ja esiintyi keväällä 2012 televisio-ohjelmassa, jossa hän paljasti arkaluonteiseksi katsottavia tietoja lapsuudenkodistaan ja sisarestaan. Kantelija itse ja hänen kustantajansa olivat myös avoimesti kertoneet tiedotusvälineille, että valmisteilla oleva kirja kertoisi sisaresta.

Iltalehden käyttämä Facebook-päivitys julkaistiin sisaren kuoleman vuosipäivänä. Siinä kantelija kuvaa lyhyesti tuntojaan ja kertoo sisarensa lapsuudenkuvasta, josta tulee uuden kirjan kansi. Julkisen sanan neuvoston mielestä sitaatti ei paljasta yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia, arkaluonteisia tietoja. Jutusta käy ilmi myös sitaatin lähde ja se, että kantelija ei halunnut antaa aiheesta haastattelua.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Puheenjohtaja Risto Uimonen, Ulla Ahlmén-Laiho, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 11126 kertaa