PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4888/SL/12

Vastaaja: Hufvudstadsbladet

Ratkaistu: 19.12.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös Facebookin käytöstä uutislähteenä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Kantelija arvosteli Facebook-ryhmässä kunnallista päätöksentekoa. Lehdellä oli perusteet kertoa kantelijan kommenteista, sillä ne olivat poikkeuksellisen kärjekkäitä ja herättivät huolta kantelijan kritiikin kohteiksi joutuneissa päättäjissä. Neuvosto katsoo, että Facebook on lähdeaineistoa, jota toimittajat voivat käyttää Journalistin ohjeiden sallimissa rajoissa.

Kantelu 13.5.2012

Kantelijan mielestä lehti rikkoi useita Journalistin ohjeita jutussaan ”Osakligheter på nätet efter beslutet om skolnätet”. 12.5.2012 julkaistussa uutisessa kerrottiin kantelijan kirjoittamista kriittisistä Facebook-kommenteista. Kommentointi liittyi Helsingin kaupungin opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston päätökseen yhdistää kouluja. Kantelijan väitettiin kirjoittaneen päätöksen tekijöistä esimerkiksi seuraavasti: ”– – Palakoot nuo siat helvetissä! Tämä oli suurinta huijausta, mitä tiedän”. (”Må dessa svin brinna i helvetet! Det största mygel jag varit med om”.) Hänen väitettiin myös aikovan käyttää voodoota päättäjiin. (”– – sade sig ”voodooa” de beslutsfattare – –”.)

Kantelija pitää lehden toimintaa kohtuuttomana, sillä hän ei ole julkisuuden henkilö, vaan koulunkäyntiavustaja, tavallinen ihminen, joka ilmaisi turhautumisensa yksityisenä pitämässään Facebook-ryhmässä. Hänen mukaansa lehti myös julkaisi nettikommentit väärässä muodossa. Kantelija pitää juttua puolueellisena ja katsoo sen rikkoneen yksityisyyden suojaansa.

Lehti ei ollut kantelijaan yhteydessä ennen jutun julkaisemista tai sen jälkeen. Uutisen jälkeen kantelijaa arvosteltiin ankarasti lehden nettikeskustelupalstalla, ja kirjoituksella on vaikutuksia myös hänen työelämäänsä. Hän ihmettelee, miksi lehti katsoi tarpeelliseksi kertoa hänen nimensä, vaikka uutisen olisi voinut kirjoittaa myös ilman sitä.

Hufvudstadsbladetin vastaus 1.6.2012

Päätoimittaja Jens Berg vastaa, että jutussa kerrottiin asiattomasta nettikeskustelusta, jota käytiin kouluverkkopäätöksen jälkeen sekä Radio Vegassa että Facebookissa. Lehti oli jo aikaisemmin seurannut, miten päätöksenteko asiassa etenee. Bergin mukaan Hufvudstadsbladetissa on julkaistu kouluverkkoon liittyen lukuisia artikkeleita, joissa on haastateltu niin päättäjiä ja virkamiehiä kuin vanhempia, opettajia ja oppilaitakin.

Ruotsinkielisen jaoston ratkaisu sai päätoimittajan mukaan jo entuudestaan jännitteisen koulukeskustelun roihahtamaan asiattomuuksiksi ja henkilöihin kohdistuviksi rumiksi hyökkäyksiksi. Berg katsoo, että myös tällaisista epämukavista käänteistä raportoiminen kuuluu lehden journalistiseen tehtävään. Kantelun kohteena olevan artikkelin kirjoittanut toimittaja oli kirjoittanut useimmat muutkin koulukeskusteluun liittyvät jutut ja seurannut keskustelua. Hän ei lainannut kantelijan kommentteja sattumanvaraisesti, vaan katsoi niiden kuuluvan asiakokonaisuuteen: kantelija oli jo pidemmän ajan kuluessa kirjoittanut vihamielisiä kommentteja, ja kirjoitusten sävy oli muuttunut jatkuvasti ankarammaksi. Lopputuloksena oli suoranaisia asiattomuuksia, kun päättäjät tekivät kouluverkosta kantelijan mielestä virheellisen ratkaisun.

Kantelija oli jo kuukausien ajan kuulunut aktiivisimpien keskustelijoiden Facebook-ryhmään ”Väck SFP, rädda det svenska skolnätet i Helsingfors” (”Herätä RKP, pelasta ruotsalainen kouluverkko Helsingissä”). Ryhmän tarkoitus on Bergin mielestä ollut koulujen yhdistämisen estäminen. Siihen kuuluu yli 1 700 jäsentä; muun muassa vanhempia, koululaisia, opettajia ja toimittajia. Kysymys ei siis ollut yksityisestä keskustelusta, vaan avoimesta ryhmästä, josta oli kerrottu jo tammikuussa 2012 Ylen nettisivuilla. Kantelija käytti ryhmässä välillä kiivaita puheenvuoroja ja kirjoitti esimerkiksi pitävänsä diktatuuria parempana kuin Helsingin ”paskaista demokratiaa” (”Hellre en ren diktatur en Helsingfors stads skitiga ’demokrati’). RKP:n edustaja kirjoitti ryhmän sivulle ja viittasi kantelijaan kertoessaan, ettei enää osallistu keskusteluun ”henkilökohtaisten hyökkäysten” vuoksi.

Päätoimittajan mukaan kantelijan Facebook-kommentteja siteerattiin lehdessä sanatarkasti. Kun kantelun kohteena oleva uutinen oli ilmestynyt, kantelija katui kommenttejaan ja kirjoitti ryhmän palstalle myös oppilailleen osoitetun avoimen, käytöstään pahoittelevan kirjeen. Hufvudstadsbladet julkaisi 15.5.2012 kantelijan laatiman kirjoituksen, jossa hän esitti vielä pahoittelunsa ja lupasi olla jatkossa pidättyväisempi.

Berg ei pidä merkittävänä sitä, onko kantelija julkinen vai yksityishenkilö, koska tämä on joka tapauksessa osallistunut julkiseen keskusteluun suuressa ja avoimessa Facebook-ryhmässä. Päätoimittajan mielestä ei myöskään ollut syytä kuulla kantelijaa ennen uutisen julkaisemista, koska jutussa kerrottiin nimenomaan Facebook-kommenteista. Kantelija oli toistuvasti kirjoittanut ryhmän palstalle samansisältöistä tekstiä kuin mihin jutussa viitattiin. 

Ratkaisu

Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla  jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Jutussa siteerattiin koulukeskusteluun liittyviä asiattomia Facebook-kommentteja ja kerrottiin, ketkä kolme henkilöä olivat kirjoittaneet kyseiset kommentit. Kantelija oli yksi heistä. Uutista varten haastatellut kunnallispoliitikot arvostelivat tällaisesta tapaa käydä keskustelua, mutta oikeustieteen asiantuntijan mielestä se ei täyttänyt rikoksen tunnusmerkkejä.

Neuvosto pitää Facebookia yhtenä lähteenä muiden joukossa. Toimittajat voivat käyttää siellä julkaistua tietoa Journalistin ohjeiden mukaan. Tässä tapauksessa kysymys oli julkisesta keskusteluryhmästä, jossa vaihdettiin avoimesti mielipiteitä lehden lukijoita kiinnostavista asioista. Kantelija oli osallistunut aktiivisesti tähän yhteiskunnalliseen keskusteluun ja samalla kertonut esimerkiksi työstään ja poliittisista näkemyksistään, eikä lehdellä näin ollen ollut syytä salata keskustelijan henkilöllisyyttä.
Kantelija oli esittänyt keskusteluryhmässä niin kiivaita mielipiteitä, että jotkut päättäjät kokivat ne loukkaaviksi ja jopa ilmoittivat niiden takia lopettavansa keskustelemisen kyseisessä Facebook-ryhmässä. Juttu ei myöskään paljastanut kantelijasta mitään sellaista, mitä hän ei itse ollut Facebookissa jo kertonut.

Uutinen kertoi nimenomaan Facebook-kommenttien sisällöstä. Kantelija ei ole osoittanut, että lehti olisi lainannut hänen kommenttejaan virheellisesti. Koska toimituksella ei ollut missään vaiheessa syytä epäillä kommenttien aitoutta, sillä ei myöskään ollut velvollisuutta ottaa yhteyttä kantelijaan ennen jutun julkaisemista. Hän sai näkemyksensä julki lehdessä jälkikäteen ja kertoi kirjoituksessaan katuvansa aikaisempia sanavalintojaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj.), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Pollari ja Jaakko Ujainen
 

Tämä päätös on avattu 10655 kertaa