PÄÄTÖKSET

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7560/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen esittämässä suomalaisia ikimetsiä käsittelevässä dokumentissa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet siinä toisiinsa. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, tulkintansa ja ilmaisunsa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7510/R/20
Radio Suomipop

Lainaaminen

Radion aamuohjelma käsitteli lehdistökatsauksessaan päivän uutisaiheita. Muiden tiedotusvälineiden uutisilla oli ohjelmassa niin keskeinen rooli, että lähteet olisi pitänyt mainita.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Vapauttava 7495/PL/20
Ylöjärven Uutiset

Kielteinen julkisuus, jälkikäteen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut kantelijan aseman huomioon ottaen niin kielteistä, etteikö sitä olisi voinut korjata jälkeenpäin kuulemisella. Kantelija kutenkin kieltäytyi jälkikäteisestä kuulemisesta.

Langettava 7477/YLE/20
Yle

Yksityisyydensuoja, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Päihtynyt kantelija oli tunnistettavissa koronapandemiaan liittyvän Ylen tv-uutisjutun kuvituksena olleesta videosta. Se loukkasi hänen yksityisyyttään.
 

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4888/SL/12

Vastaaja: Hufvudstadsbladet

Ratkaistu: 19.12.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös Facebookin käytöstä uutislähteenä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Kantelija arvosteli Facebook-ryhmässä kunnallista päätöksentekoa. Lehdellä oli perusteet kertoa kantelijan kommenteista, sillä ne olivat poikkeuksellisen kärjekkäitä ja herättivät huolta kantelijan kritiikin kohteiksi joutuneissa päättäjissä. Neuvosto katsoo, että Facebook on lähdeaineistoa, jota toimittajat voivat käyttää Journalistin ohjeiden sallimissa rajoissa.

Kantelu 13.5.2012

Kantelijan mielestä lehti rikkoi useita Journalistin ohjeita jutussaan ”Osakligheter på nätet efter beslutet om skolnätet”. 12.5.2012 julkaistussa uutisessa kerrottiin kantelijan kirjoittamista kriittisistä Facebook-kommenteista. Kommentointi liittyi Helsingin kaupungin opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston päätökseen yhdistää kouluja. Kantelijan väitettiin kirjoittaneen päätöksen tekijöistä esimerkiksi seuraavasti: ”– – Palakoot nuo siat helvetissä! Tämä oli suurinta huijausta, mitä tiedän”. (”Må dessa svin brinna i helvetet! Det största mygel jag varit med om”.) Hänen väitettiin myös aikovan käyttää voodoota päättäjiin. (”– – sade sig ”voodooa” de beslutsfattare – –”.)

Kantelija pitää lehden toimintaa kohtuuttomana, sillä hän ei ole julkisuuden henkilö, vaan koulunkäyntiavustaja, tavallinen ihminen, joka ilmaisi turhautumisensa yksityisenä pitämässään Facebook-ryhmässä. Hänen mukaansa lehti myös julkaisi nettikommentit väärässä muodossa. Kantelija pitää juttua puolueellisena ja katsoo sen rikkoneen yksityisyyden suojaansa.

Lehti ei ollut kantelijaan yhteydessä ennen jutun julkaisemista tai sen jälkeen. Uutisen jälkeen kantelijaa arvosteltiin ankarasti lehden nettikeskustelupalstalla, ja kirjoituksella on vaikutuksia myös hänen työelämäänsä. Hän ihmettelee, miksi lehti katsoi tarpeelliseksi kertoa hänen nimensä, vaikka uutisen olisi voinut kirjoittaa myös ilman sitä.

Hufvudstadsbladetin vastaus 1.6.2012

Päätoimittaja Jens Berg vastaa, että jutussa kerrottiin asiattomasta nettikeskustelusta, jota käytiin kouluverkkopäätöksen jälkeen sekä Radio Vegassa että Facebookissa. Lehti oli jo aikaisemmin seurannut, miten päätöksenteko asiassa etenee. Bergin mukaan Hufvudstadsbladetissa on julkaistu kouluverkkoon liittyen lukuisia artikkeleita, joissa on haastateltu niin päättäjiä ja virkamiehiä kuin vanhempia, opettajia ja oppilaitakin.

Ruotsinkielisen jaoston ratkaisu sai päätoimittajan mukaan jo entuudestaan jännitteisen koulukeskustelun roihahtamaan asiattomuuksiksi ja henkilöihin kohdistuviksi rumiksi hyökkäyksiksi. Berg katsoo, että myös tällaisista epämukavista käänteistä raportoiminen kuuluu lehden journalistiseen tehtävään. Kantelun kohteena olevan artikkelin kirjoittanut toimittaja oli kirjoittanut useimmat muutkin koulukeskusteluun liittyvät jutut ja seurannut keskustelua. Hän ei lainannut kantelijan kommentteja sattumanvaraisesti, vaan katsoi niiden kuuluvan asiakokonaisuuteen: kantelija oli jo pidemmän ajan kuluessa kirjoittanut vihamielisiä kommentteja, ja kirjoitusten sävy oli muuttunut jatkuvasti ankarammaksi. Lopputuloksena oli suoranaisia asiattomuuksia, kun päättäjät tekivät kouluverkosta kantelijan mielestä virheellisen ratkaisun.

Kantelija oli jo kuukausien ajan kuulunut aktiivisimpien keskustelijoiden Facebook-ryhmään ”Väck SFP, rädda det svenska skolnätet i Helsingfors” (”Herätä RKP, pelasta ruotsalainen kouluverkko Helsingissä”). Ryhmän tarkoitus on Bergin mielestä ollut koulujen yhdistämisen estäminen. Siihen kuuluu yli 1 700 jäsentä; muun muassa vanhempia, koululaisia, opettajia ja toimittajia. Kysymys ei siis ollut yksityisestä keskustelusta, vaan avoimesta ryhmästä, josta oli kerrottu jo tammikuussa 2012 Ylen nettisivuilla. Kantelija käytti ryhmässä välillä kiivaita puheenvuoroja ja kirjoitti esimerkiksi pitävänsä diktatuuria parempana kuin Helsingin ”paskaista demokratiaa” (”Hellre en ren diktatur en Helsingfors stads skitiga ’demokrati’). RKP:n edustaja kirjoitti ryhmän sivulle ja viittasi kantelijaan kertoessaan, ettei enää osallistu keskusteluun ”henkilökohtaisten hyökkäysten” vuoksi.

Päätoimittajan mukaan kantelijan Facebook-kommentteja siteerattiin lehdessä sanatarkasti. Kun kantelun kohteena oleva uutinen oli ilmestynyt, kantelija katui kommenttejaan ja kirjoitti ryhmän palstalle myös oppilailleen osoitetun avoimen, käytöstään pahoittelevan kirjeen. Hufvudstadsbladet julkaisi 15.5.2012 kantelijan laatiman kirjoituksen, jossa hän esitti vielä pahoittelunsa ja lupasi olla jatkossa pidättyväisempi.

Berg ei pidä merkittävänä sitä, onko kantelija julkinen vai yksityishenkilö, koska tämä on joka tapauksessa osallistunut julkiseen keskusteluun suuressa ja avoimessa Facebook-ryhmässä. Päätoimittajan mielestä ei myöskään ollut syytä kuulla kantelijaa ennen uutisen julkaisemista, koska jutussa kerrottiin nimenomaan Facebook-kommenteista. Kantelija oli toistuvasti kirjoittanut ryhmän palstalle samansisältöistä tekstiä kuin mihin jutussa viitattiin. 

Ratkaisu

Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla  jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Jutussa siteerattiin koulukeskusteluun liittyviä asiattomia Facebook-kommentteja ja kerrottiin, ketkä kolme henkilöä olivat kirjoittaneet kyseiset kommentit. Kantelija oli yksi heistä. Uutista varten haastatellut kunnallispoliitikot arvostelivat tällaisesta tapaa käydä keskustelua, mutta oikeustieteen asiantuntijan mielestä se ei täyttänyt rikoksen tunnusmerkkejä.

Neuvosto pitää Facebookia yhtenä lähteenä muiden joukossa. Toimittajat voivat käyttää siellä julkaistua tietoa Journalistin ohjeiden mukaan. Tässä tapauksessa kysymys oli julkisesta keskusteluryhmästä, jossa vaihdettiin avoimesti mielipiteitä lehden lukijoita kiinnostavista asioista. Kantelija oli osallistunut aktiivisesti tähän yhteiskunnalliseen keskusteluun ja samalla kertonut esimerkiksi työstään ja poliittisista näkemyksistään, eikä lehdellä näin ollen ollut syytä salata keskustelijan henkilöllisyyttä.
Kantelija oli esittänyt keskusteluryhmässä niin kiivaita mielipiteitä, että jotkut päättäjät kokivat ne loukkaaviksi ja jopa ilmoittivat niiden takia lopettavansa keskustelemisen kyseisessä Facebook-ryhmässä. Juttu ei myöskään paljastanut kantelijasta mitään sellaista, mitä hän ei itse ollut Facebookissa jo kertonut.

Uutinen kertoi nimenomaan Facebook-kommenttien sisällöstä. Kantelija ei ole osoittanut, että lehti olisi lainannut hänen kommenttejaan virheellisesti. Koska toimituksella ei ollut missään vaiheessa syytä epäillä kommenttien aitoutta, sillä ei myöskään ollut velvollisuutta ottaa yhteyttä kantelijaan ennen jutun julkaisemista. Hän sai näkemyksensä julki lehdessä jälkikäteen ja kertoi kirjoituksessaan katuvansa aikaisempia sanavalintojaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj.), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Pollari ja Jaakko Ujainen
 

Tämä päätös on avattu 9996 kertaa