4881/SL/12

Vapauttava

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä. Jutussa käsiteltiin lehden teettämää mielipidekyselyä. Toimitus raportoi tuloksista riittävän täsmällisesti.

Kantelu 26.4.2012

Kantelijan mukaan Helsingin Sanomissa 18.4.2012 julkaistun uutisen ”Perussuomalaisten suosio nuupahti” ingressi oli virheellinen. Siinä kerrottiin Keskustan olevan toiseksi suurin puolue ja Sdp:n olevan aivan Keskustan takana. Kantelija katsoo, että myös jutun yhteyteen liitetty grafiikkataulukko antoi väärän kuvan puolueiden kannatuksen kehityksestä. Kun gallup-tutkimuksen virhemarginaali suurimpien puolueiden osalta oli alle 2 prosenttiyksikköä suuntaansa, oikea tulkinta olisi kantelijan mukaan ollut sellainen, että Keskustan, Sdp:n ja Perussuomalaisten kannatus oli yhtä suurta.

Gallupia varten haastateltiin 2000 henkilön suuruista otosta. Kantelija selvittää, että jos jonkin puolueen kannatukseksi olisi kyseisen otoksen keskuudessa saatu 20 prosenttia, virhemarginaalin kanssa kannatus olisi kaikkien kansalaisten keskuudessa 95 prosentin todennäköisyydellä mitä tahansa 18,3 ja 21,8 prosentin välillä. Tarkka vaihteluväli olisi kantelijan mukaan siis 3,5 prosenttiyksikköä, eikä 20 prosentin tulos olisi yhtään todennäköisempi kuin vaihteluvälin ylin tai alin arvo. Kun Keskusta sai gallupissa 16,7 prosentin, Sdp 16,4 prosentin ja Perussuomalaiset 15,6 prosentin kannatuksen ja virhemarginaali otetaan huomioon, kaikkia puolueita voi kantelijan mielestä pitää yhtä suurina.

Gallup-kannatuksesta kertovassa graafisessa esityksessä virhemarginaalia tai vaihteluvälejä ei puolestaan huomioitu millään tavalla. Näin ei tehty myöskään tekstissä, jossa toimittaja kertoi Perussuomalaisten kannatuksen romahtaneen edellisen kesän huippulukemista 7,1 prosenttia ja alle eduskuntavaalien tuloksen. Kantelija kirjoittaa, että edellä mainittu toteamus myös luo yleisölle virheellisen kuvan siitä, että 7,1 prosenttiyksiön pudotus liittyisi eduskuntavaalien tulokseen.

Kantelijan mukaan Helsingin Sanomat on julkaissut samanlaisia gallupeihin liittyviä virheitä vuosien ajan. Hän pitää tätä erityisen vahingollisena, koska muut tiedotusvälineet toistuvasti siteeraavat lehden vääriä tietoja ja kaiken tämän seurauksena kansalaiset saavat virheellisen kuvan siitä, mitä yhteiskunnassa todellisuudessa tapahtuu.

Lehti ei oikaissut uutistaan, vaikka kantelija sitä pyysi.

Helsingin Sanomien vastaus 6.6.2012

Päätoimittaja Mikael Pentikäinen pitää kantelijan oikaisuvaatimusta perusteettomana. Jutussa kerrottiin puolueiden kannatusluvut HS-puoluekannatusgallupin mukaan, ja ingressissä esitetty tieto vastasi gallupin tulosta. Perussuomalaisten kannatusta verrattiin jutussa heinäkuussa 2011 julkaistuun HS-gallupiin. Pentikäinen kuitenkin huomauttaa, että Perussuomalaisten ääniosuus vuoden 2011 eduskuntavaaleissa oli 19 prosenttia, eli uuden gallupin kannatusluvut olivat alle vaalituloksen, myös virhemarginaali huomioiden.

Pentikäinen kirjoittaa, että virhemarginaali on olennainen tieto kaikissa mielipidekyselyissä, ja Helsingin Sanomatkin julkaisee aina tiedot virhemarginaalista ja muista kyselyn taustatiedoista. Kantelun kohteena olevan jutun yhteydessä julkaistiin ”Näin tutkimus tehtiin” -otsikon alla haastattelujen tekoaika, gallupin tekijä ja toimeksiantaja, haastattelujen määrä, tieto haastateltavien iästä sekä virhemarginaali. Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomissa ja muissa suomalaisissa tiedotusvälineissä sekä myös ulkomaisissa välineissä on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan mielipidekyselyiden tuloksia ei julkaista vaihteluväleinä vaan yhtenä lukuna. Syynä on se, että luku on kyseisen mittauksen tulos. Pentikäisen mielestä olisi journalistisesti mahdotonta lisätä uutistekstiin jokaisen luvun yhteyteen varauma virhemarginaalista. Siitä kuitenkin varoitetaan aina uutisen yhteydessä.

Pentikäinen toteaa, että HS-gallup ei ole absoluuttinen totuus kansan mielipiteestä. Se ei ole myöskään vaalitulos, vaan ”alan johtavan yrityksen TNS Gallupin pitkällä kokemuksella ja parhailla kyselytutkimuksen metodeilla tekemä tutkimus puolueiden sen hetkisestä kannatuksesta”. Kyselyissä on aina mukana sattuman aiheuttamaa vääristymää, josta varoitetaan avoimesti kertomalla virhemarginaalista.

Päätoimittaja ei pidä prosenttiyksiköiden desimaalien kokoisia eroja ratkaisevina. Sen sijaan lehteä kiinnostaa pidemmän aikavälin kehitys. Pentikäisen mukaan sen julkaisemat gallupit ovat pääsääntöisesti kuvanneet hyvin puolueiden kannatuksen kehittymistä.   

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15).

Jutussa kerrottiin Perussuomalaisten tavoittelevan voittoa kuntavaaleissa, mutta pudonneen HS-gallupissa neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Pudotusta kuvailtiin ”romahdukseksi”. Gallupin tuloksia kommentoivat Perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Juho Eerola, politiikan tutkija Ville Pitkänen Turun yliopistosta ja Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi. Kirjoituksen yhteydessä julkaistiin myös graafinen esitys mielipidekyselyn tuloksista. Lehti kertoi lisäksi erillisessä faktalaatikossa, miten tutkimus oli tehty. Samoin siinä kerrottiin, että tutkimuksen virhemarginaali oli alle kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden osalta.

Toimitus vertasi Perussuomalaisten saamaa gallup-kannatusta edellisen kesän ”huippulukemiin”. Yleisölle ei kuitenkaan selvästi kerrottu, että ”huippulukemat” tarkoittivat aikaisempaa HS-gallupia. Tämän takia lukija ei saanut uutisesta riittävän täsmällistä kuvaa puolueiden kannatuksen muutoksista. Jutun yhteydessä julkaistussa graafissa verrattiin tuoretta gallupia myös edellisten eduskuntavaalien tuloksiin. Neuvoston mielestä ”kesän huippulukemia” ei siitä huolimatta voinut sekoittaa eduskuntavaalin tulokseen. Jutussa mainittiin vielä erikseen, että eduskuntavaalit oli järjestetty huhtikuussa.

Gallupin perusteella lasketun prosentuaalisen puoluekannatuksen lehti esitti asianmukaisesti. Virhemarginaali kerrottiin lukijoille, samoin kuin muut mielipidekyselyn olennaiset taustatiedot. Toimitus esitti jutun ingressissä oman tulkintansa tutkimustuloksista. Se piti paikkansa, ja sille löytyi jutusta katetta. Lisäksi uutisessa kirjoitettiin, että puolueiden kannatuserot olivat tässä kyselyssä ”hyvin pieniä”. Kantelijan vaatimus siitä, että tulosten vaihteluväli kerrottaisiin erikseen aina prosenttilukujen yhteydessä, on kohtuuton journalistisessa työssä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj.), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Pollari ja Jaakko Ujainen