PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4864B/SL/12

Vastaaja: Turun Sanomat, Iltalehti, Aamulehti

Ratkaistu: 21.11.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen kansanedustajan avustajan blogikirjoituksesta. STT teki kyseisen uutisen perusteella oman juttunsa, joka julkaistiin kahdessa muussa lehdessä. Jutut eivät sisältäneet virheitä.

Kantelu 12.4.2012

Kantelu kohdistuu kolmeen 11.4.2012 julkaistuun nettiuutiseen, joissa kerrotaan kansanedustaja James Hirvisaaren eduskunta-avustajan julkaisemasta blogikirjoituksesta ”Ratkaisu poliisin ulkomaalaisratsioihin”. Kirjoitus ilmestyi alun perin Uusisuomi.fi-sivustolla. Ensin siitä kertoi Turun Sanomat. Jutun otsikko oli ”Kansanedustajan avustaja ehdottaa ulkomaalaisille hihamerkkejä”, jota kantelija pitää törkeän valheellisena. Lisäksi lehti yritti kantelijan mukaan leimata blogikirjoituksen ”faktuaaliseksi kannanotoksi”, vaikka se oli laadittu humoristiseen ja pakinatyyliin, kuten myös suurin osa muista saman blogin kirjoituksista. Hänen mielestään lehden olisi pitänyt varata kansanedustajan avustajalle mahdollisuus kommentointiin samassa yhteydessä. Kantelija katsoo, että Turun Sanomien kirjoitus oli laadittu vahingoittamistarkoituksessa.

Kantelijan mielestä Turun Sanomien uutista lainanneet Iltalehti ja Aamulehti hämärsivät nettiuutisissaan entistä pahemmin blogikirjoituksen oikeaa luonnetta. Niiden otsikot kuuluivat seuraavasti: ”Turun Sanomat: Hirvisaaren avustaja ehdottaa hihamerkkejä ulkomaalaisille”. Iltalehden ja Aamulehden vahingoittamistarkoitus oli kantelijan mukaan vielä Turun Sanomiakin selvempi, koska ne poistivat viitteitä blogin pakinamuotoisesta tekstilajista. Blogissa esimerkiksi vaadittiin hampurilaismerkkejä amerikkalaisille, mikä kerrottiin Turun Sanomien lukijoille, mutta ei Iltalehden ja Aamulehden yleisölle. Lehdet eivät kantelijan mukaan tarkistaneet uutisen taustoja ja jatkoivat Turun Sanomien aloittamaa vääristelevää otsikointia. Turun Sanomien tapaan nekään eivät antaneet kansanedustajan avustajalle mahdollisuutta esittää asiassa omaa näkemystään.

Turun Sanomien vastaus 11.5.2012

Päätoimittaja Kari Vainio kirjoittaa, että Turun Sanomien uutinen sisälsi useita suoria tai muuten tarkkoja lainauksia kansanedustajan avustajan kirjoituksesta. Jos ja kun blogikirjoittaja oli tarkoittanut tyylilajinsa satiiriseksi, tämän olisi pitänyt välittyä lainauksista. Uutisessa myös erikseen kuvailtiin blogitekstiä makaaberiksi ajatusleikiksi. Vainio kuitenkin toteaa, ettei tyylilajilla voida muuttaa mielipiteiden merkitystä. Turun Sanomien painetussa lehdessä 12.4.2012 blogin kirjoittaja itse totesi Turun Sanomien toimittajalle, että kysymyksessä oli epäonnistunut vitsi ja että hänen pitää jatkossa muistaa työnsä kansanedustajan avustajana.

Vainion mielestä Turun Sanomien otsikko kertoi täsmälleen blogikirjoituksen oleellisen sisällön. Päätoimittaja katsoo, ettei blogikirjoittaja joutunut nettiuutisessa erittäin kielteiseen julkisuuteen, vaan hänen omaa kirjoitustaan siteerattiin uutisessa suorin tai muuten tarkoin lainauksin. Lisäksi kirjoittaja sai kommentoida asiaa seuraavan päivän painetussa lehdessä. Näitä kommentteja ei lisätty verkkolehdessä julkaistuun juttuun, vaan painetussa lehdessä jatkettiin ”normaaliin tapaan” verkkolehden uutisointia.

Iltalehden vastaus 11.5.2012

Päätoimittaja Kari Kivelä kertoo Iltalehden julkaisseen STT:n uutisen, joka perustui Turun Sanomien juttuun. Hän kiistää kantelijan väitteen, jonka mukaan Iltalehti olisi jättänyt tarkoituksella pois osia alkuperäisestä tekstistä. Vastaavissa tapauksissa lehti julkaisee linkin alkuperäiseen juttuun, jotta lukijat voivat itse tutustua siihen. Nyt se ei ollut mahdollista, koska Uusi Suomi oli jo poistanut blogikirjoituksen sivuiltaan. Poistaminen viittasi Kivelän mielestä siihen, että STT:n uutisen sisältöä ei ollut syytä epäillä, samoin kuin kansanedustaja James Hirvisaaren oman eduskuntaryhmän kannanotto, jossa vaadittiin blogikirjoittajan eroa kansanedustajan avustajan tehtävästä.  Lisäksi blogikirjoittaja pyysi vielä anteeksi niiltä, joita kirjoitus oli loukannut.

Myöhemmin alkuperäinen blogikirjoitus julkaistiin uudelleen kansanedustaja James Hirvisaaren verkkosivuilla. Kivelän mukaan kirjoitukseen tutustuminen ei antanut aihetta alkuperäisen uutisoinnin korjaamiseen. Sarkastinenkaan kannanotto ei päätoimittajan mielestä tarkoita, etteikö tekstissä myös otettaisi kantaa. Blogissa todettiin muun muassa, että vähemmistövaltuutetun toiminnassa ja määrärahoissa on ongelma, mutta Kivelä ihmettelee, tarkoittaako mahdollinen satiiri oikeasti sitä, että kirjoittaja ei olekaan tätä mieltä.

Päätoimittaja pitääkin kansanedustajan avustajan blogikirjoitusta ongelmallisena, koska lukijan olisi pitänyt pystyä siirtymään saman tekstin sisällä tyylilajista toiseen. Tyylilajien moninaisuuden ja taitamattoman ilmaisun vuoksi blogikirjoittaja ei onnistunut välittämään ajatustaan. Hän ei myöskään halunnut Kivelän mukaan oikaista mahdollisia väärintulkintoja.

Aamulehden vastaus 9.5.2012

Päätoimittaja Jouko Jokinen muistuttaa kansanedustajan avustajan tehtävän tärkeydestä: avustaja tukee kansanedustajan lainsäädäntötyötä ja osallistuu vastuullisesti tämän kommunikointiin ja julkiseen toimintaan. Avustajan työn ja käyttäytymisen voi odottaa olevan asiallista, sillä se on sidoksissa myös koko parlamentin toimintaan.

Jokisen mielestä ei riitä, että kirjoittaja väittää kirjoittavansa humoristisesti, jos teksti ei naurata ketään. Erityisesti yhteiskunnallisten vaikuttajien kommunikoinnissa huumorin pitää Jokisen mielestä olla hyvin harkittua. Ihmisen syntyperään tai rotuun liittyvä huumori ei hänen mukaansa yleensä onnistu, ja erityisen huonona hän pitää yhdistelmää, jossa perussuomalainen yhteiskunnallinen toimija leikittelee ainakin piilorasistisilla teksteillä. Blogiteksti tuo Jokisen mieleen natsi-Saksan juutalaisvainot ja juutalaisten velvollisuuden käyttää rinnassaan rodusta kertovaa merkkiä. Hänestä historian tunteminen auttaa erottamaan hyvän ja huonon huumorin.

Jokinen kirjoittaa, että Perussuomalainen puolue on tunnettu maahanmuuttokriittisistä näkemyksistään. Puolueen edustajien maahanmuuttoon liittyvien kommenttien uutisointia päätoimittaja pitää erittäin tarpeellisena tiedonvälityksenä.

Aamulehti kertoi julkaisemassaan uutisessa, että sen lähde oli STT, joka puolestaan käytti lähteenään Turun Sanomia. Jokinen pitää näitä lähteitä erittäin luotettavina. Tapausta on seurattu Aamulehdessä myös alkuperäisen uutisen jälkeen.

Ratkaisu

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka (JO 13). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15).

1) Turun Sanomien uutisessa kansanedustajan avustajan kerrottiin ehdottavan ulkomaalaisille pakollisia hihamerkkejä. Uutisessa kirjoitettiin, että tämä helpottaisi avustajan mielestä poliisin työtä ja vapauttaisi resursseja. Avustajan blogikirjoituksesta otetussa suorassa lainauksessa muslimeille ehdotettiin puolikuuta, venäläisille sirppiä ja vasaraa, kambodzalaisille maamiinaa ja yhdysvaltalaisille hampurilaista. Avustajan kerrottiin kaavailevan hihamerkkejä myös suomenruotsalaisille ja seksuaalivähemmistöille. Toimituksen ”makaaberina ajatusleikkinä” pitämästä kirjoituksesta kerrottiin vielä, että siinä ehdotettiin maahan saapuville epäilyttäville henkilöille ihonalaista mikrosirua ja vihreää päähuivia. Suomalaisille esitettiin Suomen leijona –hihamerkkiä tai vastaavaa. Jutun yhteydessä toimittaja kertoi, että juutalaiset pakotettiin natsi-Saksassa kantamaan keltaista daavidintähteä.

Blogikirjoituksessa kritisoitiin ainakin Vähemmistövaltuutetun toimistoa ja sen tapaa arvostella poliisin toimintaa. Turun Sanomat lainasi blogitekstin osia sanatarkasti, eikä uutinen sisältänyt virheitä. Jutusta löytyi myös katetta otsikolle, sillä kansanedustajan avustaja itse puhui hihamerkkeihin liittyvästä ehdotuksesta.

Blogikirjoittaja toimi yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa kansanedustajan eduskunta-avustajana. Yleisöllä oli oikeus tietää tällaisen henkilön esittämistä näkemyksistä. Myös Perussuomalaisten eduskuntaryhmän enemmistön kanta, jonka mukaan blogikirjoitus oli puolueelle vahingollinen, kertoi kirjoituksen painoarvosta. Blogikirjoittaja itsekin myönsi jälkikäteen, että kirjoituksen julkaiseminen oli arviointivirhe.

Toimitus oli valinnut uutiseen kärjekkään näkökulman. Tähän sillä oli itsenäisen journalistisen harkintavaltansa perusteella oikeus. Uusi Suomi poisti sivuiltaan alkuperäisen blogitekstin, joten yleisö ei voinut tutustua kiistanalaiseen kirjoitukseen kokonaisuudessaan. Yleisön kannalta olisi tästä syystä ollut suotavaa, että Turun Sanomat olisi avannut blogitekstin luonnetta paremmin.

Kansanedustajan avustajakin lähetti oman kantelunsa Julkisen sanan neuvostolle. Koska hän teki samasta asiasta tutkintapyynnön myös poliisille, neuvosto ei voinut perussopimuksensa mukaan ottaa kantelua käsittelyyn. Vain asianomistaja itse voi kannella samanaikaisen kuulemisen mahdollisesta laiminlyönnistä. Niinpä neuvosto ei voi antaa asiasta päätöstä ulkopuolisen henkilön tekemän kantelun perusteella. Neuvosto kuitenkin kiinnittää huomiota päätoimittajan tapaan viitata vastauksessaan siihen, mitä blogikirjoittaja sanoi myöhemmin julkaistussa Turun Sanomien printtijutussa. Neuvosto ihmettelee, miksi Turun Sanomat ei tehnyt verkkoon jatkojuttua, kun se oli saanut uutta tietoa kirjoittajalta. Jos toimitus olisi täydentänyt uutisen tietoja ja antanut blogikirjoittajan vastata kritiikkiin myös netissä, se olisi palvellut paremmin omaa verkkoyleisöään.
2) Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat identtiset, STT:n laatimat uutiset, joiden lähteenä käytettiin Turun Sanomien juttua. Uutisissa ei ollut virheitä, ja niiden otsikoille löytyi jutuista katetta. Uutinen oli lyhennetty versio Turun Sanomien jutusta, eikä Iltalehdessä ja Aamulehdessä enää mainittu esimerkiksi hampurilaishihamerkiä tai blogikirjoituksesta esitettyä luonnehdintaa ”makaaberi ajatusleikki”.

Iltalehden ja Aamulehden oli mahdotonta tarkistaa Turun Sanomien alkuperäisestä lähteestä lainaamia tietoja, sillä kansanedustajan avustajan blogikirjoitus oli poistettu jo aikaisemmin samana päivänä Uuden Suomen sivuilta. Lehdillä oli tässä tapauksessa perusteet luottaa siihen, että STT:n uutinen Turun Sanomien jutusta piti paikkansa, koska uutinen oli tehty pelkästään blogikirjoituksesta. Kansanedustaja James Hirvisaari julkaisi blogikirjoituksen kopion myöhemmin omilla sivuillaan, mutta toimituksilla ei ollut tästä tietoa uutisten julkaisuajankohtana. Kun kysymys oli yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa toimivan henkilön kohua herättäneestä kommentista, oli ymmärrettävää, että lehdet halusivat palvella lukijoitaan julkaisemalla STT:n referaatin Turun Sanomien jutusta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat, Iltalehti ja Aamulehti eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Jani Halme, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Marja Irjala, Tuomo Lappalainen ja Jaakko Ujainen

Tämä päätös on avattu 9390 kertaa