Julkisen sanan neuvoston langettava päätös tietojen tarkistamista ja virheen korjausta koskevassa asiassa. Lehden nettiuutisessa, joka perustui toisen lehden saman päivän tietoihin, oli merkittäviä virheitä. Lehti ei tarkistanut aiemmin julkaistuja tietoja eikä seurannut jutun kehitystä eikä edes yrittänyt korjata virheitä.
Kantelu 9.6.2009
Kantelijan mukaan Iltalehden pääkirjoitus ”Kelalle tuomio oikeusturvan loukkaamisesta” 22.4.2009 sisältää otsikosta lähtien lähes yksinomaan väärää tietoa. Lehti tiivistäen toistaa ilman lähdekritiikkiä toisen lehden esittämiä virheellisiä asioita. Kantelun mukaan Iltalehti muun muassa kytkee NN:n asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa käsiteltyyn tapaukseen ja väittää, ettei Kela suostunut antamaan hänelle päätökseen liittyviä asiakirjoja. NN:n tapausta ei ole käsitelty EIT:ssä, hänelle oli myönnetty sairauspäivärahaa eikä Kela kieltäytynyt antamasta asiakirjoja.
Iltalehden vastaus 27.7.2009
Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että kantelu ei koske Iltalehden pääkirjoitusta, vaan iltalehti.fi:n verkkouutista 22.4.2009. Tiedotusvälineet ovat toistuvasti käsitelleet yksityisten kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa Kelan kansalaisia koskevasta päätöksenteosta. Samoin tiedotusvälineet ovat käsitelleet toistuvasti yksityisen kansalaisen valitusmahdollisuuksia Kelan päätöksistä. Tätä taustaa vasten on nähtävä myös iltalehti.fi:n uutinen.
Päätoimittaja vastaa, että vaikka EIT:n tuomio olisikin kohdistunut viimekädessä tarkastuslautakunnan toimintaan, on oikeusjutun ja uutisen taustalla se, ettei Kelan niitä lausuntoja, joihin Kelan päätös perustui, toimitettu henkilölle, jota päätös koski. Kela on siis yksi taho, joka näitä lausuntoja ei ollut toimittanut.
Iltalehti.fi:n uutisessa NN:n tapaus on yhdistetty virheellisesti EIT:n päätökseen, kuten uutisen lähteenä ollut Helsingin Sanomatkin on omassa uutisessaan tehnyt. Tällä yksityiskohdalla ei ole merkitystä sen varsinaisen uutisen ytimen kanssa, että kansalaisen voi todeta työkyvyttömäksi häntä hoitava lääkäri, mutta Kela voi perustaa oman päätöksensä toisen lääkärin lausuntoihin ilman, että kansalainen saa tietoa häntä koskevan päätöksen perusteluista.
EIT:n päätös koskee Suomen valtiota ja sen alaisten toimijoiden julkisuuskäytäntöjä. Vaikka Kela ei ole oikeusjutussa vastaajana, on perusteltua arvioida tuomion päätöstä ja sen perusteluja myös Kelan toimintaa vasten. Kelan toimintaa ei EIT:n päätöksen valossa voi pitää riittävän avoimena yksilön oikeusturvan kannalta. Kela on suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä vallankäyttäjä. Sen tulisi nähdä vastuullisesti omat julkisuuskäytäntönsä osana toimivaa oikeusvaltiota. Kela ei voi ulkoistaa itseään EIT:n päätöksestä takertumalla epäolennaisiin ja mahdollisesti virheellisiin yksityiskohtiin tiedotusvälineiden uutisissa ja pääkirjoituksissa.
Kela ei ole ollut Iltalehteen yhteydessä iltalehti:n uutisen johdosta. Kela ei ole esittänyt oikaisupyyntöä tai -vaatimusta eikä myöskään toimittanut vastinetta.
Ratkaisu
Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Olennainen virhe on viipymättä korjattava (JO 20).Iltalehden nettiuutinen perustui Helsingin Sanomien samana aamuna julkaisemiin tietoihin. Jutussa toistettiin samat virheet, jotka uutisen lähteenä olleessakin lehdessä oli, joten Iltalehti ei ollut tarkistanut aiemmin julkaistujen tietojen oikeellisuutta. Julkisen sanan neuvoston mielestä merkittävää oli se, että lehti ei seurannut jutun kehitystä seuraavana päivänä eikä edes yrittänyt korjata virheitään Helsingin Sanomien oikaisun jälkeen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Pekka Hyvärinen (pj), Jussi Eronen, Arto Henriksson, Pekka Iivanainen, Juha Kulmanen, Janne Laukkanen, Tarja Liuha, Inkeri Pasanen, Susanna Reinboth, Matti Saari ja Titta Sinisalo.