Kantelu 24.9.2008
Kantelun mukaan ampumaharjoitusvideoiden esittäminen loukkasi Journalistin ohjeiden kohtaa, jossa edellytetään hienotunteisuutta muun muassa rikosten uhreista uutisoitaessa. Videot näytettiin alusta loppuun, niitä sen enempää stilisoimatta, täydellä tarkkuudella.
Kantelijan mielestä ei ole hienotunteista niin varsinaisia kuolonuhreja kuin omaisiakaan kohtaan esittää jo netistä poistettuja videoita: ”Voin vain kuvitella minkälaisen reaktion tämän uutispätkän näkeminen aiheutti uhrien omaisille. Aika härski lopetus tälle oli videossa ampujan esittämä kommentti Goodbye”. Kantelija kysyy, kunnioitetaanko mediassa uhrien muistoa nostamalla esiin murhaaja? Uutisesta jäi kantelun mukaan se kuva kuin ampujasta olisi tehty sankari, hänen ajamansa asia hyväksytty ja kuolemat olisivat olleet oikeutettuja.
Nelosen vastaus 24.10.2008
Päätoimittaja Eero Hyvösen vastauksen mukaan juttu ei ollut uutisointia rikoksen uhreista, vaan poliisin toiminnasta ennen Kauhajoen kouluampumista. Lopussa juttu laajeni ampujan nettiprofiiliksi. Juttu alkaa seuraavasti: ”Muun muassa tämän videon 22-vuotias Matti Juhani Saari laittoi internetiin useita päiviä ennen tämänpäiväistä verilöylyä. Useat ampumista kuvaavat videot saivat myös poliisin kiinnostumaan…”.
Arvioinnin kohteena oli päätoimittajan vastauksen mukaan se, millaisiin toimiin nettivideoiden pohjalta oli tai ei ollut aihetta ryhtyä. Siksi yksityiskohdillakin oli merkitystä. Videoiden näyttämisellä oli tiedonvälitystehtävä.
Ratkaisu
Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä (JO, johdanto). Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).
Nelosen uutiset esitti Kauhajoen ampujan nettiin tallettamat videot editoimattomina versioina uutislähetyksessään. Ampuja oli tunnistettavissa. Uutisessa käsiteltiin poliisin aselupaharkintaa ennen ampumisia sekä surmaajan nettiprofiilia.
Kauhajoen joukkosurmaaja ampui kymmenen ihmistä ja lopuksi itsensä. Järjetön ja poikkeuksellinen teko kosketti suoraan uhrien omaisia ja läheisiä sekä välillisesti kaikkia suomalaisia ja muita ihmisiä eri puolilla maapalloa. Tiedotusvälineiden velvollisuus on kertoa tällaisesta tapahtumasta kaikki olennainen – julmiltakin tuntuvat tosiasiat, vaikka ne herättävät voimakkaita tunteita ja jopa vastustusta. Ihmisillä on oikeus tietää, mitä heidän ympärillään tapahtuu.
On välttämätöntä, että media käyttää harkintaa ja suhtautuu hienovaraisesti onnettomuuden uhreihin ja heidän läheisiinsä. Toimitusten on harkittava erityisen tarkkaan, kun on kyse joukkosurmiin ja itsemurhiin liittyvästä aineistosta, jonka surmaaja on itse tuottanut. Sitä esitettäessä voidaan helposti luovuttaa päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle ja levittää tuhoisia malleja muiden käyttöön.
Journalistinen päätösvalta kuuluu toimituksille. Vain ne voivat päättää, mitä ja kuinka laajasti onnettomuuksista kerrotaan. Jos hyvää journalistista tapaa epäillään rikotun, alan itsesääntelyjärjestelmä voi reagoida tapahtumiin kanteluiden perusteella, eikä ulkopuolista tutkintaa tarvita.
Tiedonvälitys on muuttunut lähes reaaliaikaiseksi, ja välineiden välinen kilpailu on koventunut, minkä vuoksi tiedon tarve on valtava. Viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa nopeasti kriisitilanteissa. Muutoin toimittajat voivat jäädä liiaksi silminnäkijäkuvausten varaan. Väärät huhut voi estää ja kumota vain oikealla tiedolla. Viranomaisten ja muiden kriisinhallinnassa mukana olevien tahojen onkin suhtauduttava myönteisesti mediaan ja ymmärrettävä sen toiminnan motiivit. Tämä vaatii lisää vuoropuhelua.
Julkisen sanan neuvoston mielestä Nelosen uutisilla oli tässä tapauksessa perusteet näyttää nettipalvelimelta poistetut videot, jotta yleisö pystyi muodostamaan kuvan poliisin toiminnasta ennen ampumisia. Videot myös paljastivat ampujan persoonan ja kasvot niitä mystifioimatta. Videot toivat ihmisille olennaista tietoa kokonaisuuden hallintaan.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Nelosen uutiset ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.