Hyväksytty 30.10.2019
Lausuman tausta
Julkisuudessa on käyty runsaasti keskustelua algoritmien käytön ja tekoälyn etiikasta. Algoritmien hyödyntäjiltä on vaadittu avoimuutta ja selkeyttä sen suhteen, mitä tietoja ne keräävät käyttäjiltään ja millä periaatteilla ne nostavat sisältöjä yleisön nähtäväksi.
Algoritmeja hyödynnetään myös Julkisen sanan neuvoston sääntelyn piiriin kuuluvissa medioissa. Tästä ovat esimerkkejä muun muassa niin kutsutut uutisrobotit, vaalikoneet ja lukijalle kohdennetut juttusuositukset. Uudet tekniset innovaatiot tarjoavat mahdollisuuksia entistä parempaan ja tehokkaampaan journalismiin.
Tämän lausuman tarkoituksena on määritellä algoritmisten apuvälineiden käyttö osaksi journalistista työtä ja antaa yleisölle varmuus siitä, että tiedotusvälineet toimivat algoritmeja käyttäessään avoimesti ja vastuullisesti.
Lausuman rajaus
Kaikkia erilaisia algoritmien käyttötapoja ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä yksityiskohtaisesti yhdessä lausumassa. Tämä lausuma ottaa kantaa erityisesti siihen, miten tiedotusvälineiden tulisi kertoa yleisölleen, kun ne käyttävät:
1. Uutisautomatiikkaa – esimerkiksi niin kutsuttuja uutisrobotteja ja muita algoritmisia työvälineitä, jotka tuottavat ja julkaisevat automaattisesti journalistisia sisältöjä, kuten tekstiä tai infografiikoita.
2. Personointia eli sisältöjen kohdentamista eri tavoin eri ihmisille – esimerkiksi henkilön käyttäytymishistorian perusteella muokkautuvaa verkkosivun tai mobiilisovelluksen etusivunäkymää tai muuta palvelun osaa, kuten juttusuosituslistaa.
Journalistinen päätösvalta on säilytettävä toimituksessa
Neuvosto toteaa, että uutisautomatiikan käyttö ja sisältöjen kohdentaminen ovat aina journalistisia ratkaisuja. Ne sisältävät valintoja siitä, mitä julkaistaan, millaisin painotuksin ja kenelle. Tämä on journalistisen päätösvallan ydintä.
Journalistin ohjeet edellyttävät, että tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein, eikä journalistista päätösvaltaa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Journalistista päätösvaltaa ei siten pidä luovuttaa myöskään toimituksen ulkopuolisille algoritmien tekijöille. Vastuu algoritmien vaikutuksista journalistiseen sisältöön on aina toimituksella, viime kädessä päätoimittajalla.
Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä tulee olla riittävä ymmärrys siitä, miten niiden käyttämät algoritmiset työkalut vaikuttavat sisältöön. Jos tiedotusväline esimerkiksi ostaa käyttöönsä talon ulkopuolisen tahon kehittämän työkalun, tiedotusvälineen on selvitettävä sekä hyväksyttävä sen keskeiset toimintaperiaatteet ja tarvittaessa pystyttävä reagoimaan ongelmatilanteisiin.
Neuvosto muistuttaa, että Journalistin ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä.
Tiedotusvälineiden on siten varmistettava, että myös niiden digitaalisia palveluita kehittävät henkilöt noudattavat Journalistin ohjeita silloin, kun he tekevät itsenäisesti ratkaisuja, jotka vaikuttavat journalistiseen sisältöön.
Yleisöllä on oikeus tietää uutisautomatiikasta ja personoinnista
Journalismin uskottavuuden kannalta on tärkeää, että yleisö kokee tiedotusvälineiden toiminnan läpinäkyväksi. Neuvosto toteaa, että yleisöllä on oikeus tietää, jos journalismia suositellaan ja kohdennetaan käyttäjätietojen perusteella eri tavoin eri ihmisille. Journalistin ohjeet myös edellyttävät, että tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti ja että lähde mainitaan, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Siksi neuvosto esittää seuraavat suositukset.
Suositus uutisautomatiikan merkitsemisestä
Tiedotusvälineen tulee kertoa yleisölleen, jos sen julkaisema journalistinen sisältö on olennaiselta osin tuotettu ja julkaistu automaattisesti. Neuvosto suosittelee, että tiedotusvälineet kertovat näissä tapauksissa jutun yhteydessä sekä automatiikan käyttämisestä että siitä, mikä on julkaistujen tietojen lähde.
Automaattisesti tuotettujen ja julkaistujen sekä automaattisesti päivittyvien juttujen tapauksessa neuvosto suosittelee käyttämään jutun yhteydessä merkintää: ”Tämä on automaattisesti tuotettu/päivittyvä juttu/artikkeli, jonka tiedot ovat peräisin [lähde].”
Suositus personoinnin merkitsemisestä
Jos tiedotusväline kohdentaa sisältöjä eri tavoin eri ihmisille, kohdentamisesta sekä siihen käytettävien tietojen hankkimisesta tulee kertoa yleisölle avoimesti. Neuvosto suosittelee, että jos näkymässä on merkittävissä määrin käyttäjätietojen mukaan kohdennettua sisältöä, kohdentamisesta kerrotaan siten, että tieto on löydettävissä vähällä vaivalla ja se esitetään ymmärrettävästi.
Lopuksi
Tämä on Julkisen sanan neuvoston ensimmäinen algoritmien käyttämistä käsittelevä lausuma. Digitaalinen kehitystyö alalla jatkuu, ja neuvosto voi tarvittaessa ottaa asiaan kantaa muista näkökulmista.
Neuvosto muistuttaa, että journalismin voima demokraattisen ja totuuspohjaisen yhteiskunnan ylläpitäjänä on perustunut siihen, että se on tarjonnut monipuolisia näkökulmia maailmaan. Neuvosto suosittelee, että tiedotusvälineet käyttävät algoritmisia työvälineitä siten, että yleisö saa tulevaisuudessakin monipuolista tietoa maailmasta.
Ruotsiksi: Uttalande om öppenhet kring nyhetsautomation och personanpassning