JSN:n perussopimus

Johdanto

Julkisen sanan neuvoston tehtävänä on vaalia julkisen sanan vastuullista vapautta ja tukea hyvää journalistista tapaa. Neuvoston perussopimukseen sitoutuneet media-alan liitot ja tiedotusvälineet noudattavat sen periaatteita ja myötävaikuttavat siihen, että niiden jäsenet ja niille töitä tekevät toimivat sopimuksen tarkoittamalla tavalla.


Julkisen sanan neuvostoa sanotaan tässä sopimuksessa neuvostoksi, sopimukseen sitoutuneita yhteisöiksi ja toimialan piiriin kuuluvia tiedotusvälineitä joukkoviestimiksi.

Neuvoston ja puheenjohtajan tehtävät ja toimiala

1 § Tehtävät

Neuvoston ja puheenjohtajan tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa sekä puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.

Neuvosto ja puheenjohtaja käsittelevät asioita niille tehtyjen kanteluiden perusteella, mutta voivat ottaa periaatteellisesti tärkeän asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.

Yksittäistapauksissa antamiensa päätösten lisäksi neuvosto voi laatia myös yleisluontoisia lausumia.

Puheenjohtaja johtaa neuvoston ja toimiston työskentelyä kanteluasioissa ja niiden valmistelussa. Puheenjohtaja osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun journalismin etiikasta ja itsesääntelystä.

2 § Toimivalta

Neuvosto ja puheenjohtaja voivat käsitellä tämän perussopimuksen hyväksyneiden joukkoviestinten julkaisemaa toimituksellista aineistoa. Myös perussopimuksen hyväksyneet tietotoimistot kuuluvat toimivallan piiriin.

Neuvosto ja puheenjohtaja voivat käsitellä mainosten erottuvuutta toimituksellisesta aineistosta.

Neuvosto ja puheenjohtaja voivat lisäksi käsitellä yleisön tuottaman sisällön erottuvuutta toimituksellisesta aineistosta sekä yleisölle varattujen verkkopalstojen ylläpitoa toimituksissa niin kuin Journalistin ohjeiden liitteessä määritellään.

Neuvosto ja puheenjohtaja voivat käsitellä myös joukkoviestimien ja tietotoimistojen palveluksessa olevien tai niille freelancer-työtä tekevien journalistien menettelyä tietojen hankinnassa.

Puheenjohtajalla ja neuvoston toimistolla on mahdollisuus ennen kantelun virallista käsittelyä sovitella sitä, jos osapuolet siihen suostuvat.

Neuvosto voi niin ikään ottaa kantaa viranomaisen ja yksityisen pyrkimyksiin rajoittaa julkisuutta tai vaikeuttaa sananvapauden käyttöä.

3 § Ratkaisuperusteet

Neuvosto ja puheenjohtaja perustavat ratkaisunsa vapaan harkintansa mukaan Journalistin ohjeisiin, sen liitteisiin ja muihin vakiintuneisiin hyvän journalistisen tavan periaatteisiin.

Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys valmistelee ja hyväksyy Journalistin ohjeet. Päätöksen tulee olla yksimielinen.

4 § Seuraamus hyvän tavan rikkomisesta

Joukkoviestin tai tietotoimisto, joka rikkoo hyvää journalistista tapaa, saa neuvostolta huomautuksen eli langettavan päätöksen. Jos rikkomus on törkeä tai joukkoviestimen toiminta muutoin osoittaa piittaamattomuutta, voi neuvosto antaa langettavan päätöksen, joka sisältää vakavan huomautuksen. Langettavat päätökset on julkaistava viipymättä ja ilman välittömiä kommentteja seuraavien periaatteiden mukaan:

1) Aina viestimen tai tietotoimiston verkkosivuilla, jos välineellä on verkossa olennaisessa määrin toimituksellista aineistoa.
2) Jos langettava päätös koskee painettua lehteä, toimitus voi julkaista normaaleihin uutiskriteereihin perustuvan uutisen päätöksestä. Jos lehti ei julkaise uutista, sen on julkaistava langettava päätös kokonaisuudessaan verkon lisäksi myös lehdessä.
3) Jos päätös koskee vain verkossa julkaistua juttua, riittää langettavan päätöksen julkaisu ainoastaan verkossa.
4) Verkossa julkaistun jutun tai jutun verkkoversion yhteyteen on kirjattava maininta, että neuvosto on antanut jutusta langettavan päätöksen. Mainintaan on aina, kun se on teknisesti mahdollista, laitettava linkki verkossa julkaistuun langettavaan päätökseen.
5) Radio ja televisio täyttävät julkaisuvelvollisuutensa julkaisemalla normaaleihin uutiskriteereihin perustuvan uutisen langettavasta päätöksestä sen saaneen ohjelman nettisivulla ja kyseisen ohjelman yhteydessä.
6) Mikäli langettavan päätöksen julkaiseminen ei täytä perussopimuksen ja neuvoston työjärjestyksen määräyksiä, neuvosto tai puheenjohtaja voi velvoittaa julkaisemaan sen uudelleen vaaditussa muodossa. 

Neuvosto tarkentaa työjärjestyksessään, millä tavoin julkaisuvelvollisuus käytännössä täytetään.

5 § Vapauttava päätös

Vaikka julkaisupakko ei koske neuvoston vapauttavaa päätöstä, sen uutisointi on kuitenkin suositeltavaa.

Neuvoston kokoonpano ja puheenjohtajan valinta

6 § Neuvoston jäsenet

Neuvostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 13 jäsentä. Muiden kuin puheenjohtajan toimikausi alkaa kalenterivuoden alussa ja kestää kolme vuotta.

Neuvoston kannatusyhdistys nimeää jäsenistä kahdeksan sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Nimettävien tulee olla ammatillisesti kokeneita ja perehtyneitä eettisiin kysymyksiin. Heidän tulee yhdessä edustaa sekä lehdistön että sähköisen median asiantuntemusta. Nimeämispäätökset on tehtävä yksimielisesti.

Neuvosto valitsee yleisön edustajiksi viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yleisön edustajat eivät saa olla joukkoviestimen palveluksessa eivätkä sen luottamustehtävissä. Yleisön jäsenistä kahdella ja heidän henkilökohtaisilla varajäsenillään tulee mahdollisuuksien mukaan olla erityistä perehtymistä sananvapausasioihin tai eettisiin kysymyksiin.

Henkilökohtaisen varajäsenen ollessa estynyt toimimasta varsinaisen yleisöjäsenen sijaisena, puheenjohtaja voi kutsua toisen yleisön edustajan varajäsenen neuvoston kokoukseen.  

Perustellut kirjalliset hakemukset yleisöä edustaviksi jäseniksi ja varajäseniksi on tehtävä neuvostolle sen puheenjohtajan määräämällä tavalla.  

Neuvoston varsinaista jäsentä ei voida toimikauden päätyttyä valita välittömästi uudelle kolmivuotiskaudelle. Rajoitukset eivät koske neuvoston varajäseniä.

Edellä sanotusta huolimatta neuvoston jäsen ja varajäsen voidaan perustellusta syystä valita 1 tai 2 vuoden jatkokaudelle. Median edustajan jatkokaudesta päättää kannatusyhdistys ja yleisön edustajan jatkokaudesta neuvosto. Esityksen median edustajan jatkokaudesta yhdistyksen kokoukselle tekee hallitus kuultuaan neuvoston puheenjohtajaa ja edustajan taustayhteisöä. Esityksen neuvostolle yleisön edustajan jatkokaudesta tekee neuvoston puheenjohtaja.

Jos neuvoston jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikautensa, hänelle valitaan seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Täydennysvalinnassa neuvostoon tullut henkilö voidaan valita neuvoston varsinaisen jäsenen tai varajäsenen kolmivuotiskaudelle välittömästi täydennyskauden päätyttyä.

Neuvoston jäsen ei voi toimia samanaikaisesti Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen hallituksessa.

7 § Neuvoston puheenjohtaja

Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys valitsee puheenjohtajan yksimielisellä päätöksellään viideksi vuodeksi. 

Puheenjohtaja valitaan aina avoimella haulla. Sama henkilö voidaan valita puheenjohtajaksi korkeintaan kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi.

Jos puheenjohtaja eroaa tai hänet erotetaan kesken toimikauttaan, valitaan heti uusi puheenjohtaja viideksi vuodeksi tämän sopimuksen mukaisesti. Puheenjohtajan erottamispäätös ei vaadi yksimielisyyttä.

8 § Neuvoston varapuheenjohtajat
 
Neuvosto valitsee keskuudestaan 1., 2. ja 3. varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. 3. varapuheenjohtaja valitaan yleisön edustajista.

Varapuheenjohtajat voidaan valita uudelleen.

Kanteluiden ja muiden asioiden käsittely

9 § Vireillepano

Jokainen voi saattaa neuvoston ja puheenjohtajan toimivaltaan kuuluvan asian käsiteltäväksi tekemällä siitä kantelun neuvoston toimistoon tai allekirjoittamalla valmistelijan suullisen ilmoituksen perusteella laatiman kirjelmän.

Asiaa ei oteta käsiteltäväksi ilman asianomaisen suostumusta, jos siihen ei ole erityisen painavia syitä. Asianomaisella tarkoitetaan henkilöä tai yhteisöä, jonka puolesta kantelu halutaan tehdä. Asianomaisen suostumuksen puuttuessa neuvoston toimisto ohjaa kantelijaa täydentämään kantelua.

Neuvosto voi omasta tai puheenjohtajan aloitteesta ottaa käsiteltäväkseen sanan- ja julkaisemisen vapauteen tai hyvään journalistiseen tapaan liittyvän, periaatteellisesti tärkeän asian.

10 § Selvityksen hankkiminen

Ennen päätöksen tekemistä on kuultava kantelun kohdetta. Osapuolten lisäksi voidaan kuulla asiantuntijoita ja hankkia kirjallisia selvityksiä. Osapuolten ja asiantuntijoiden kuuleminen voi tapahtua kirjallisesti tai suullisesti.

Neuvoston toimisto ohjaa kantelijaa tarvittaessa täydentämään kantelua. Mikäli kantelija pystyy yksilöimään kantelun kohteena olevan jutun, mutta hänen on kohtuuttoman vaikea toimittaa sitä neuvostolle, neuvosto voi vaatia joukkoviestintä toimittamaan jutun käyttöönsä.

11 § Kanteluiden käsittelemättä jättäminen

Neuvosto ja puheenjohtaja eivät ilman erityistä syytä ota käsiteltäväkseen asiaa, jonka julkaisemisesta on kulunut enemmän kuin kolme kuukautta.

Kantelu, joka on nimetön tai joka ei kohdistu tähän perussopimukseen sitoutuneeseen joukkoviestimeen, jätetään käsittelemättä.

Jos samassa asiassa on vireillä oikeudenkäynti tai kantelija selvästi hakee neuvoston päätöstä oikeudenkäyntiä varten, asiaa ei käsitellä tai sen käsittely keskeytetään tai lopetetaan.

Puheenjohtaja voi harkintansa mukaan lopettaa kantelun käsittelyn, jos se on ilmeisen perusteeton tai jää täydennyspyynnön jälkeenkin olennaisesti puutteelliseksi.

Puheenjohtaja voi neuvoston työjärjestyksessä asetettujen ehtojen täyttyessä jättää muunkin asian käsittelemättä tai lopettaa sen käsittelyn, ellei kantelun käsittely ole tarpeen Journalistin ohjeiden tulkinnan täsmentämiseksi.

12 § Esteellisyys
 
Neuvoston puheenjohtaja tai jäsen on esteellinen käsittelemään asiaa, jossa hän on osapuolena tai johon hän on niin läheisessä suhteessa, että se voi vaikuttaa hänen riippumattomuuteensa. Huomioon on otettava myös seikat, jotka voivat vaikuttaa käsityksiin neuvoston puolueettomuudesta.

Mitä jäsenestä on sanottu, koskee myös neuvoston valmistelijoita.

Jäsenen ja valmistelijan esteellisyyden ratkaisee kiistatilanteessa neuvoston puheenjohtaja.
Varapuheenjohtajat ratkaisevat enemmistöpäätöksellä kiistan neuvoston puheenjohtajan esteellisyydestä.

Neuvoston on päätöksentekokyvyn turvaamiseksi huolehdittava, että neuvostossa on jokaista kantelua varten riittävä määrä esteettömiä jäseniä. Jos neuvosto ei pysty kokoontumaan päätösvaltaisesti, kannatusyhdistys nimeää tilapäisiä jäseniä, tarvittaessa myös tilapäisen puheenjohtajan, käsittelemään yksittäistä kantelua.

13 § Puheenjohtajan tehtävät
 
Puheenjohtaja vie kanteluiden päätösesitykset neuvoston ratkaistavaksi.

Puheenjohtaja voi harkintansa mukaan ratkaista periaatteelliselta merkitykseltään vähäiset kantelut, jotka selvästi johtavat vapauttavaan päätökseen.

Puheenjohtajan tekemät vapauttavat päätökset sekä päätökset kantelujen käsittelemättä jättämisestä tai käsittelyn lopettamisesta on saatettava neuvoston tietoon. Mikäli neuvosto ei ole tyytyväinen puheenjohtajan päätökseen, neuvosto voi neuvoston jäsenen aloitteesta ottaa kantelun ratkaistavakseen enemmistöpäätöksellä. Aloite on tehtävä 3 kuukauden aikana puheenjohtajan päätöksen tiedoksi saamisesta.

Puheenjohtajan ollessa estynyt varapuheenjohtaja hoitaa hänen tehtävänsä lukuun ottamatta kanteluiden ratkaisua.

14 § Valmistelijoiden tehtävät

Valmistelijat hankkivat kantelun käsittelyä varten tarvittavat selvitykset ja tekevät puheenjohtajalle päätös- ja ratkaisuesitykset. Valmistelijoiden esitykset perusteluineen toimitetaan tiedoksi neuvostolle ennen päätöksentekoa.

Valmistelijoiden mahdolliset eriävät mielipiteet ilmenevät valmisteluaineistosta ja päätöksistä pidettävistä pöytäkirjoista, joihin ne merkitään.

Valmistelijat eivät osallistu päätöksentekoon, mutta heillä on puheoikeus neuvoston kokouksissa.


15 § Käsittelyn ja asiakirjojen julkisuus

Neuvoston kokoukset eivät ole julkisia, ellei neuvosto jossakin tapauksessa toisin päätä.

Jokaisella on oikeus saada tieto neuvoston hallussa olevista asiakirjoista. Neuvoston puheenjohtaja voi kuitenkin joko omasta tai asianosaisen aloitteesta päättää tietyn asiakirjan tai sen osan salassa pitämisestä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi henkilön terveydentilaan liittyvät arkaluontoiset tiedot.

16 § Neuvoston päätösvaltaisuus

Neuvosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai yksi varapuheenjohtajista ja vähintään seitsemän muuta jäsentä on läsnä. Kokous voidaan puheenjohtajiston niin päättäessä tarvittaessa järjestää etäkokouksena.

17 § Muutoksenhaku neuvoston päätöksestä

Neuvoston päätökseen ei voi hakea muutosta, paitsi jos päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tietoon, neuvosto voi omasta aloitteestaan tai asianosaisen perustellusta muutoksenhakupyynnöstä käsitellä asian uudelleen.

18 § Muutoksenhaku puheenjohtajan vapauttavasta päätöksestä

Puheenjohtajan tekemään vapauttavaan päätökseen kantelija voi hakea muutosta neuvostolta. Perusteltu muutoksenhakupyyntö on jätettävä neuvoston toimistoon kahden viikon kuluessa siitä, kun puheenjohtajan päätös on lähetetty tiedoksi kantelijalle.

19 § Käsittelemättä jätettyjen kanteluiden uudelleenkäsittely

Kantelu voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi, jos käsittelemättä jättämistä tai käsittelyn lopettamista koskeva päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tai olennaisesti puutteelliseen tietoon.

Uudelleenkäsittelypyynnön ratkaisevat varapuheenjohtajat. Puheenjohtaja ja alkuperäisen esityksen puheenjohtajalle tehnyt valmistelija ovat esteellisiä. Pyyntö on jätettävä neuvoston toimistoon kahden viikon kuluessa siitä, kun päätös on lähetetty.

20 § Äänestykset

Neuvoston päätökset tehdään, jollei yksimielisyyteen päästä, avoimella äänestyksellä. Poikkeava esitys ei tarvitse kannatusta. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Vaali on vaadittaessa toimitettava suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

21 § Päätökset

Neuvoston päätökseen on tehtävä merkintä äänestyksestä ja sen tuloksesta nimineen. Vähemmistöön jääneillä on mahdollisuus kirjauttaa eriävä mielipiteensä ja sen lyhyet perustelut päätökseen. Tästä on ilmoitettava välittömästi äänestyksen jälkeen puheenjohtajalle.

Neuvoston päätökset allekirjoittaa neuvoston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä valmistelijan kanssa. Puheenjohtajan päätöksen allekirjoittavat puheenjohtaja ja valmistelija yhdessä.

22 § Pöytäkirjat

Neuvoston kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, jossa on mainittava läsnäolijat, käsitellyt asiat, tehdyt päätökset ja niihin liittyvien äänestysten tulokset nimineen.

Puheenjohtajan tekemistä kanteluiden käsittelyyn ottamista ja käsittelemättä jättämistä koskevista päätöksistä on pidettävä pöytäkirjaa, jossa mainitaan esittelijä, käsitellyt asiat, tehdyt päätökset ja esittelijän mahdolliset eriävät mielipiteet.

Neuvoston talous

23 § Neuvoston talous

Neuvoston toiminnan rahoituksesta ja muusta tukemisesta huolehtii Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys sääntöjensä mukaisesti.

Kannatusyhdistys vahvistaa vuosittain tulo- ja menoarvion. Puheenjohtaja voi neuvostoa kuultuaan tehdä esityksiä talousarvioon.

Yhteisöt maksavat osuutensa neuvoston kustannuksista kannatusyhdistyksen vahvistamina vuosimaksuina.
Kannatusyhdistys voi ottaa vastaan valtionapua sekä hallituksen suostumuksella myös lahjoituksia ja testamentteja neuvoston toiminnan tukemiseksi.

24 § Palkkiot ja kulut

Yhteisöt vastaavat suoraan kannatusyhdistykseen nimeämiensä jäsenten palkkioista ja kuluista.

Muista palkkioista ja kuluista päättää kannatusyhdistys.

25 § Toimihenkilöt

Neuvoston valmistelijoiden ja muiden toimihenkilöiden palkkaamisesta työsuhteeseen päättää kannatusyhdistys neuvoston puheenjohtajan tekemästä ehdollepanosta. Puheenjohtajan valinnasta on säädetty erikseen tämän sopimuksen kohdassa 7.

26 § Toimintakertomus

Neuvoston on vuosittain laadittava toiminnastaan kertomus, joka on annettava kannatusyhdistykselle sen vuosikokoukseen mennessä.

Sopimusta koskevat säännökset

27 § Sopimukseen liittyminen

Tähän sopimukseen voi liittyä media-alalla toimiva yhteisö tai joukkoviestin, jonka kannatusyhdistys yksimielisesti hyväksyy.

Hyväksyessään sopimukseen liittymisen kannatusyhdistyksen on päätettävä 23 §:ssä tarkoitetusta vuosimaksusta ja sen suuruudesta.

Sopimukseen liittynyt yhteisö tai joukkoviestin on oikeutettu käyttämään siitä kertovaa tunnusta julkaisutoiminnassaan.


28 § Sopimuksen sitovuus

Sopimukseen liittynyt yhteisö sitoutuu itse noudattamaan tätä sopimusta sekä vaikuttamaan käytettävissään olevin keinoin siihen, että sen jäsenet ja heidän palveluksessaan olevat noudattavat Journalistin ohjeita ja sen liitteitä sekä toimivat muutoinkin sopimuksen tarkoittamalla tavalla.

29 § Sopimuksen irtisanominen

Tähän sopimukseen liittynyt yhteisö voi irtisanoutua siitä ilmoittamalla erostaan kirjallisesti kannatusyhdistykselle. Irtisanoutuminen tulee voimaan vuoden kuluttua ilmoituksesta.

Irtisanoutuva yhteisö on velvollinen suorittamaan vuosimaksunsa eropäivään asti.

Kannatusyhdistys päättää sopimusta rikkoneen tai vuosimaksunsa laiminlyöneen yhteisön irtisanomisesta. Päätös tehdään enemmistöpäätöksellä.

30 § Sopimuksen muuttaminen

Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kannatusyhdistyksen yksimielisellä päätöksellä.

Voimaantuloa koskevat säännökset

31 § Sopimuksen voimaantulo

Tämä sopimus on hyväksytty yksimielisesti kannatusyhdistyksen kokouksessa 15.9.2020 ja se korvaa aiemman, 19.5.2015 hyväksytyn perussopimuksen.

Tekstiä korjattu 16.9.20: Poistettu toisto 1 §:stä ja korjattu kaksi pykäläviittausta uuden perussopimuksen numeroinnin mukaisiksi.