Unkarin medialaki ei vieläkään vastaa eurooppalaista käytäntöä

Viime torstaina (24.5.) Unkarin parlamentti äänesti medialain muutoksista reagoiden perustuslakituomioistuimen ja Euroopan neuvoston esittämiin vaatimuksiin medialain demokratisoimiseksi. Erityisen merkittäviä parannuksia lainmuutokseen ei kirjattu, vaikka se vahvistikin lehtimiesten tiedonlähteiden suojaa ja jätti ihmisarvoa loukkaavien lehtikirjoitusten tuomitsemisen oikeusistuinten käsiteltäväksi.

Lehdistön ja muun median itsesääntely on Unkarissa vieläkin lapsenkengissä: on vain Päätoimittajien Foorumi ja heidän työtään tukeva Riippumaton Mediakeskus. Päätoimittajien koodeksi (vrt. Journalistin ohjeet) on kyllä olemassa ja sitä medioiden omistajat hiljaisesti tukevat. Medialla ei ole institutionaalisen hajanaisuutensa ja työntekijöiden alhaisen järjestäytymisasteen (n. 20% eli noin 3000 henkilöä) vuoksi voimakkaita painostuselimiä, joiden nimissä esiintyä vallanpitäjien mediavallan vastapainona.

Vakavammin voidaan tarkastella sitä lain kohtaa, joka rajoittaa perustuslakioikeuden mahdollisuuksia puuttua  sananvapauden loukkauksiin. Nyt ne jäävät yksin Mediaviraston ja -neuvoston valvontaan, mikä luonnollisesti herättää epäilyksiä valtapuolueen hallussa olevan Medianeuvoston (vrt. JSN) kyvystä tarkastella valituksia ja vetoomuksia tasapuolisesti.

Epäilyksiä tukee muun muassa se, että ainoan oppositioradion, Klub-radion toimintalupa jää nyt Medianeuvoston heinäkuussa päätettäväksi eikä ole nähtävissä, että se saisi jatkaa ilman mahdottoman suuria lupamaksuja.

Oppositio vetoaa nyt presidentti Áderiin, ettei hän allekirjoittaisi sen kannalta ’eurooppalaisen demokratian vastaista’ lakia. Se tulee myös viemään ’veretkuohuttavan’ lakimuutoksen Euroopan komission ja neuvoston käsiteltäväksi.

Oireellisempaa Unkarin medialainsäädännön kansallista etua ajavasta omavaltaisuudesta oli, ettei lakimuutos ottanut lainkaan huomioon Euroopan neuvoston ja laajan  kansainvälisen mielipiteen suositusta Medianeuvoston puheenjohtajan ja kokoonpanon valintamenettelyn muuttamisesta tasapuolisemmaksi. FIDESZ-puolue voi edelleen  päättää valinnoista yksinvaltaisesti.

Euroopan komission edustaja Neelie Kroes esitti välittömästi huolestumisensa tilanteesta ja vaati selitystä –  mutta ei voida välttyä siltä johtopäätökseltä, että Unkarin hallitus käy vain omaa, myös muilla oikeudenkäytön alueilla näkyvää, viivytystaisteluaan EU:n odottamaa vallankäytön demokratisoimista vastaan.

30.5.2012

Anssi Halmesvirta

JSN:n yleisöjäsen, aatehistorian dosentti