Julkisen sanan neuvosto JSN linjaa hyvää journalistista tapaa enimmäkseen kanteluja ratkaisemalla. Suuri osa ratkaisuista vahvistaa tai kirkastaa JSN:n aiemmista päätöksistä löytyvää linjaa. JSN:n valmistelijat etsivät kantelujen käsittelyn yhteydessä kaikki tapaukseen soveltuvat viime vuosien esimerkit JSN:n päätösarkistosta. JSN tekee uudet ratkaisunsa tietoisena menneestä.
Sitten on päätöksiä, joissa JSN ottaa kantaa kokonaan uuteen tilanteeseen. Niillä päätöksillä on tavallista suurempi painoarvo. Koronaviruksen aiheuttama pandemia on aiheuttanut uutta punnintaa myös journalismin etiikan näkökulmasta.
Ensimmäinen kantelu koronauutisoinnista kirjattiin JSN:n toimistossa viime vuoden helmikuussa. Koronakantelut koskivat aluksi etenkin Journalistin ohjetta 20, joka käsittelee olennaisen asiavirheen korjaamista. Kanteluissa ei ollut sinänsä uutta verrattuna aiempiin terveys-, tiede- ja politiikkauutisoinnista tehtyihin kanteluihin.
Nyt tiedon tarve oli kuitenkin valtava, mutta moniin olennaisiin kysymyksiin ei edes parhailla asiantuntijoilla ollut vastausta. Virustiedon epävarmuuden tunnistaminen ja sen uutisointi oikein oli taitolaji, jossa suomalainen media onnistui siitä päätellen, että viime vuoden kantelumäärän kasvu ei selity terveys- ja tiedejutuista tehdyillä kanteluilla. Kanteluissa näkyivät enemmän koronaviruksen torjunnan ja pandemian yhteiskunnalliset ja poliittiset ulottuvuudet, vaikka eivät nekään kantelumäärän nousua läheskään yksin selitä.
Syksyllä alkoi tulla kanteluja, joissa koronauutisoinnin väitettiin loukanneen yksityisyyden suojaa. Silloin oltiin uudessa tilanteessa. Terveystiedot ovat yksityiselämän ydinaluetta. Arkistohaun perusteella Journalistin ohjeiden sääntöjä yksityisyyden suojasta ei ole ennen tulkittu tilanteessa, jossa toisessa vaakakupissa on pandemian ja sen torjunnan synnyttämä tarve journalistiseen tietoon.
JSN antoi vapauttavan päätöksen tapauksessa, jossa lehti kertoi, että eräässä koulussa annettiin osa opetuksesta etänä henkilökunnan jäsenten mahdollisen korona-altistuksen vuoksi. Pienellä vaivalla myös ulkopuolisten oli mahdollista selvittää kyseisten opettajien henkilöllisyys. Lehden kertomilla opettajat yksilöivillä tiedoilla ei ollut poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä, kuten JO 27 edellyttää. JSN kuitenkin katsoi, ettei tieto mahdollisesta altistumisesta ollut ”erityisen arkaluonteinen”, kuten Journalistin ohjeet määrittelevät yksityisyyden suojan peruskynnyksen.
Toisessa tapauksessa tiedotusväline oli julkaissut uutisen kauppapuutarhan työntekijän koronatartunnasta ja paikkakunnalla määrätyistä noin 20 henkilön karanteeneista. Näillä tiedoilla oli poikkeuksellista paikallista merkitystä niin pandemian torjuntatoimien kuin kauppapuutarhassa asioineiden oman altistumisvaaran arvioinnin kannalta. Uutinen ei siksi rikkonut hyvää journalistista tapaa, vaikka sairastuneen henkilöllisyys saattoi olla niiden pääteltävissä, jotka tiesivät hänen sairauslomastaan. Jutussa ei kuitenkaan julkaistu tietoja, joiden perusteella sairastunut olisi ollut laajemmin tunnistettavissa.
Molemmat koronaratkaisut olivat yksimielisiä.
Uutta vuonna 2020 oli myös se, että JSN otti ensimmäistä kertaa kantaa nykymuotoisista verokoneista tehtyihin kanteluihin. JSN on jo vuosia sitten todennut, että merkittävät tulot tai huomattava varallisuus kaventavat tavallisenkin kansalaisen yksityisyyden suojaa silloin, kun julkaistavat tiedot liittyvät hänen taloudelliseen asemaansa. Nyt oli kanneltu kolmen lehden verokoneista, joissa oli journalistisin perustein julkaistu kaikkien 100 000 euron tulorajan ylittäneiden verotiedot.
JSN teki yksimielisesti vapauttavat päätökset kaikissa tapauksissa. JSN:n mukaan verotietojen julkaisu verokoneissa on perusteltua vallankäytön valvonnan ja arvioinnin sekä yhteiskunnallisen keskustelun kannalta. Verokoneiden avulla voi tehdä yhteiskuntaa koskevia havaintoja yksittäisten henkilöiden verotietojen pohjalta.
Viime vuonnakin yleisin kantelun peruste oli korjaamatta jäänyt olennainen asiavirhe tai se, ettei korjausta ollut tehty Journalistin ohjeiden vaatimusten mukaisesti. Puheenjohtajana hylkäsin suurimman osan näistä kanteluista esimerkiksi siksi, etten nähnyt jutussa virhettä tai siksi, että jutun kokonaisuudesta sai kuitenkin oikean kuvan asiasta epätarkasta yksityiskohdasta huolimatta. Usein kantelijoita ei tyydyttänyt jutun näkökulma, mutta näkökulman valinta kuuluu tiedotusvälineiden omaan harkintaan eikä jonkin toisen näkökulman puuttuminen yleensä ole olennainen asiavirhe.
Kaikista kanteluista vein vajaan viidenneksen koko JSN:n yhteiseen käsittelyyn. Näistä kanteluista 57 %:ssa tuli vapauttava päätös, 43 %:ssa langettava. Langetusprosentti nousi selvästi edellisvuodesta, mutta osaselityksenä voi olla se, että jätin ehkä aiempaa käytäntöä useammin ottamatta käsittelyyn tapauksia, jotka neuvoston aiemman linjan perusteella olisivat olleet selvästi vapauttavia.
Kantelija voi pyytää puheenjohtajan karsimien kantelujen uudelleenkäsittelyä JSN:n varapuheenjohtajilta. Pyyntö on aiemmin voitu hyväksyä vain, jos puheenjohtajan päätös on perustunut ilmeisen virheelliseen tietoon. Viime vuonna JSN:n perussopimukseen lisättiin mahdollisuus ottaa hylätty kantelu uudelleen käsiteltäväksi myös silloin, kun puheenjohtajan päätös on perustunut olennaisesti puutteelliseen tietoon. Tätä perustetta varapuheenjohtajat myös sovelsivat vuoden lopuksi ottaessaan uudelleen neuvoston käsittelyyn kantelun, josta oli tullut hylkypäätökseni jälkeen olennaista uutta tietoa, jota ei yrityksistä huolimatta ollut aiemmin saatavilla.
Myös neuvosto itse voi nykyään ottaa käsiteltäväkseen puheenjohtajan hylkäämän kantelun, jos neuvoston enemmistö niin päättää. Viime vuoden uutuus on hyvä lisä JSN:n perussopimukseen siltä varalta, että puheenjohtaja syystä tai toisesta tulkitsisi Journalistin ohjeita tai JSN:n linjaa täysin toisin kuin neuvosto. Kantelijat eivät kuitenkaan voi käyttää tätä reittiä muutoksenhakuun, vaan kyse on neuvoston omasta aloitteesta. Kaikki puheenjohtajan ratkaisut menevät yhä vanhaan tapaan koko neuvostolle tiedoksi. 13.1.2021
Menu
