Lähdesuoja syntyy vain sopien

Risto Uimonen

MTV:n uutisen taannoinen paljastus on puhuttanut journalisteja ja monia muita erityisesti sen jälkeen, kun kävi ilmi, että sille tietoja anonyymisti tarjonnut ja yhteistyösuhteeseen pyrkinyt nimimerkki  ”Kotteri Perhonen” oli poliisi, joka ei elä enää keskuudessamme. Kysymys kuuluu: milloin syntyy lähdesuoja ja milloin toimitus voi rikkoa sen?

Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on yksiselitteinen: jos toimitus on antanut jollekin henkilölle lähdesuojan, siitä on pidettävä kiinni niin pitkälle kuin mahdollista. Lähdesuoja on kirjoitettu lakiin ja Journalistin ohjeisiin nimenomaan siksi, että sen avulla voidaan saattaa yleiseen tietoon merkittävää tai arkaluonteista tietoa, jonka julkaiseminen on yhteiskunnallisesti välttämätöntä esimerkiksi epäkohdan poistamiseksi tai valheellisten tietojen oikaisemiksi.

Jokainen ymmärtää, että tällaisen tiedon paljastaminen on yleensä mahdotonta omalla nimellä ja omilla kasvoilla. Lähdesuoja on nimenomaan lähteen suoja.

Laki antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden pakottaa journalisti paljastamaan lähteensä, jos kyseessä on rikos, josta voi seurata vähintään kuusi vuotta vankeutta. Maailma tuntee kuitenkin tapauksia, joissa lähdesuojan antaneet toimittajat ovat kieltäytyneet pakotettunakin kertomasta lähteitään. He ovat ottaneet tietoisesti riskin joutua itsekin telkien taakse.

Milloin sitten lähdesuoja syntyy? Antaako toimittaja suojan jo silloin, kun lähde lähestyy ja ehdottaa yhteistyötä? Lähteen intressihän on saada tärkeänä pitämänsä asia julkisuuteen. Toimitus hyötyy taas niin, että se saa skuupin ja mainetta merkittävän asian nostamisesta yleiseen tietoisuuteen — ja epäkohdan ampumisesta alas, jos siitä on kyse.

Lähdesuojaa annettaessa olisi hyvä tehdä selkeä suullinen tai jopa kirjallinen sopimus kahden osapuolen välillä niin, että tietojen kertoja ymmärtää toimituksen antaneen hänelle suojan. Lähdesuojaa on arveluttavaa antaa pelkästään lähteen pyynnön perusteella. Toimituksen pitää tietää, millaista tietoa sille tarjotaan, jotta se voi arvioida, onko lähdesuojalle olemassa riittävä yhteiskunnallinen peruste.

Lähdesuojaa on myös uskaliasta antaa pelkälle nimimerkille. Kyllä ne Watergate-jutun paljastaneet Washington Postin toimittajatkin ottivat selvää, kuka syvä kurkku oli.

20.11.2014