Verohallinto ei anna riittävää painoarvoa sananvapaudelle ja tietojen julkisuudelle

Julkisen sanan neuvosto (JSN) otti kokouksessaan 4.11.2020 kantaa Verohallinnon päätöksiin poistaa suurituloisten verotietoja medioille annetuilta listoilta. Kannanotto hyväksyttiin yksimielisesti ja se on luettavissa kokonaisuudessaan alta.

 

JSN:n kannanotto verottajan päätöksiin poistaa suurituloisten verotietoja listoilta

Julkisen sanan neuvoston tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. JSN:n perussopimuksen 2 §:n mukaan neuvosto voi ottaa kantaa yksityisen tai viranomaisen yrityksiin rajoittaa tietojen julkisuutta.

Verottaja luovuttaa vuosittain medialle listauksia journalistisia verokoneita varten.  Näillä listoilla on alarajana 100 000 euron vuositulot. Verottaja on kuitenkin alkanut varsin rutiininomaisesti poistaa tietoja näiltä listoilta, jos sellaista on pyydetty.  Tänä vuonna verottaja on salannut listoilta noin 4 400 ihmisen verotiedot. Verottaja on perustellut poistoon suostumista vuonna 2018 voimaan astuneella EU:n tietosuoja-asetuksella. 

JSN toteaa, että viranomaisten on syytä antaa sananvapaudelle ja siihen kuuluvalle tietojen julkisuudelle demokraattisen yhteiskunnan edellyttämä painoarvo. JSN:n näkemyksen mukaan Verohallinto ei nyt toimi näin. Avoimuus on yhteiskunnan kehityksen ydinehto.

JSN tulkitsee hyvää journalistista tapaa, ei lakeja. JSN:n tulkinnat pohjautuvat muun muassa Journalistin ohjeisiin, joissa on monin paikoin tiukempia vaatimuksia kuin lainsäädännössä. 

Yksityiselämän suojaa käsitellään useissa Journalistin ohjeiden kohdissa.  Kohdassa 30 todetaan, että julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja ja että kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Kenen tahansa verotietojen julkaisua erikseen tai verokoneen osana ei voitaisi pitää hyvän journalistisen tavan mukaisena, vaan julkaisemiselle täytyy olla kestävä perustelu. 

JSN antoi viime huhtikuussa yksimielisesti vapauttavat päätökset kolmen eri tiedotusvälineen journalistisista verokoneista tehtyihin kanteluihin. Neuvosto totesi, että verotietojen julkisuus on tärkeä osa avointa yhteiskuntaa ja että tiedotusvälineillä on merkittävä rooli verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja vaikutuksista käytävässä julkisessa keskustelussa. Tiedotusvälineiden tarjoamien verokoneiden avulla myös tavalliset kansalaiset voivat tehdä yhteiskuntaa koskevia havaintoja yksittäisten henkilöiden verotietojen perusteella. Siksi verotietolistojen julkaiseminen on perusteltua vallankäytön valvonnan ja arvioinnin sekä yhteiskunnallisen keskustelun kannalta.

Journalististen verokoneiden avulla on tullut näkyviin mm. pelialan ja yksityisten terveysyritysten merkittävä vaikutus ansiotuloihin ja veronmaksuun. Verottajan massamuotoiset salauspäätökset tekevät verokoneista sattumanvaraisempia ja epätarkempia, mikä vähentää niiden journalistista käytettävyyttä.

Myös EU:n tietosuojauudistusta valmistellut komissaari Věra Jourová totesi tammikuussa 2020 eurooppalaisten medianeuvostojen seminaarissa, ettei uudistuksen tarkoituksena ollut heikentää journalistisiin tarkoituksiin käytettävän tiedon julkisuutta.

Tämä kannanotto on hyväksytty yksimielisesti JSN:n kokouksessa 4.11.2020.


Kolme vapauttavaa, kolme langettavaa
 

Lisäksi JSN ratkaisi kokouksessaan kuusi sille tehtyä kantelua. Yle sai kaksi vapauttavaa päätöstä olennaisen asiavirheen korjaamista käsitelleistä kanteluista. Iltalehti sai vapauttavan päätöksen lehden lukijakommenttipalstan moderoimista käsitelleestä kantelusta ja langettavan päätöksen matkustusrajoituksista kertovassa uutisessa olleen virheen korjaamatta jättämisestä. JSN katsoi, että jutusta sai sen virheellisen käsityksen, että Suomen hallitus olisi rajoittanut kansalaisten perustuslaillista liikkumisvapautta.

Ilkka-Pohjalainen sai langettavan päätöksen jutusta, josta sai virheellisen käsityksen liikennesäännöistä. Turun Sanomat sai langettavan jutusta, joka JSN:n mukaan mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 9.12.2020.


Alla tiivistelmät 4.11.2020 tehdyistä päätöksistä.

Vapauttava päätös 7400/SL/20
Iltalehti
Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava päätös 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen
Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava päätös 7397/SL/20
Iltalehti
Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava päätös 7396/YLE/20
Yle
Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava päätös 7387/YLE/20
Yle
Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava päätös 7382/SL/20
Turun Sanomat
Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.