Tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut

Ylen toimittaja Sanna Ukkola kysyy tänään Ylen sivuilla ilmestyneessä kolumnissaan, miten Julkisen sanan neuvoston on tarkoitus toimia, jos yksi toimitus ottaa valtuudet käyttää omaa kieltään: ”Tehdäänkö JSN:n sääntöihin poikkeus Aamulehdelle?”

Taustalla on Aamulehden päätös pyrkiä käyttämään ammateista ilmaisuja, jotka ovat sukupuolen suhteen neutraaleja. Erityisen paljon keskustelua on herättänyt Aamulehden ilmoitus, että lehti käyttää jatkossa eduskunnan ”puhemiehen” sijaan ilmaisua ”puheenjohtaja”.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström toteaa, ettei hän voi ottaa tapaukseen kantaa, koska ei voi ennakoida päätöksiä asioissa, jotka voivat tulla neuvoston käsittelyyn. Yleisellä tasolla Grundström kuitenkin toteaa, että neuvosto ei ole kielipoliisi. Tiedotusvälineillä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia.

”Neuvoston tehtävänä on vaalia sanan- ja julkaisemisen vapautta. Oikeus ilmaisujen valitsemiseen on keskeinen osa sananvapautta.”

”Toimittajien ei myöskään tarvitse noudattaa lakitekstien sanavalintoja orjallisesti. Perustuslaissa on useita vanhahtavia termejä, joita on tiedotusvälineissä korvattu tuoreemmilla. Esimerkiksi valtioneuvostoa kutsutaan tiedotusvälineissä usein hallitukseksi.”

Yksittäiset sanavalinnat ovat harvoin olleet ratkaisevia silloinkaan, kun neuvosto on tehnyt päätöksiä asiavirheistä. Neuvoston ratkaisukäytännön mukaan olennaisia eivät ole yksittäiset ilmaisut, vaan se, saako jutusta kokonaisuutena virheellisen käsityksen jostain asiasta.

18.9.2017