Alaikäisellä on sekä sananvapaus että oikeus yksityiselämän suojaan, mutta kuka päättää niiden käytöstä?
Journalistin ohjeissa on alaikäisten kohtelusta kaksi mainintaa, JO 30: Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita sekä JO 31: Rikoksesta tuomitun alaikäisen henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.
Medialla on omat tarkemmat käyttäytymissääntönsä alaikäisiä koskevasta julkisuudesta, mutta ylilyönneiltä ei ole säästytty. Julkisen sanan neuvosto käsittelee alaikäisiä koskevia kanteluita säännöllisin välein.
Sähköinen media on muuttanut omalta osaltaan tilannetta, samoin esimerkiksi lasten esiintymiseen perustuva tv-viihde. Onko alaikäisten yksityisyyden suoja tässä tilanteessa riittävä? Pitäisikö sääntöjä ja käytäntöjä tarkentaa?
Julkisen sanan neuvosto nimesi kokouksessaan 17.9. työryhmän pohtimaan lasten esiintymistä mediassa. Neuvosto antaa työryhmän esityksen pohjalta periaatelausuman asiasta vielä ennen vuodenvaihdetta.
Työryhmän jäsenet ovat päätoimittaja Eeva-Helena Jokitaipale AllerMediasta, päätoimittaja Kari Kivelä Iltalehdestä, päätoimittaja Merja Ylä-Anttila MTV3:sta, valokuvaaja Henry Rantaniemi ja toimituspäällikkö Antero Mukka Helsingin Sanomista, JSN:n jäsen toimittaja ja toimitusjohtaja Liina Matveinen sekä neuvoston varajäsen, järjestöneuvos Marja Irjala. Työryhmän vetäjä on valmisteleva sihteeri Nenne Hallman.