JSN antoi lausuman verkkosisältöjen poistamisen periaatteista

Julkisen sanan neuvoston mukaan tiedotusvälineiden verkossa julkaistut sisällöt ovat historiaa, johon ei pidä puuttua kuin erityisen painavista syistä. Päätoimittajalla on kuitenkin erittäin harvinaisissa poikkeustapauksissa oikeus poistaa vanhoja verkkosisältöjä, joiden esillä olemisesta on hänen harkintansa perusteella selvästi kohtuuttomia seurauksia yksityishenkilölle.

Poistamispyyntö voi olla tulkittavissa tiedonvälitykseen kohdistuvaksi vaikutusyritykseksi ja siihen suostuminen voi olla toimituksellisen päätösvallan luovuttamista. Tämän vuoksi päätoimittajalla tulee aina olla painavat ja journalistisesti kestävät perusteet poistamispyyntöön suostumiselle ja asiasta voi päättää vain päätoimittaja.

JSN antoi kokouksessaan keskiviikkona 7.3. lausuman, joka selventää sitä, millä perusteilla tiedotusvälineet voivat poistaa verkossa julkaistuja sisältöjä.

JSN linjasi, että historiaa ei lähtökohtaisesti pidä hävittää esimerkiksi sen osalta, millaisissa tehtävissä henkilöt ovat aiemmin toimineet tai millaisia mielipiteitä he ovat esittäneet.

Lausumalle on koettu olevan tarvetta, koska tiedotusvälineiden saamat verkkosisältöjen poistopyynnöt ovat lisääntyneet. Tähän on vaikuttanut hakukoneiden käytön yleistyminen sekä keskustelu tiedollisesta itsemääräämisoikeudesta ja oikeudesta tulla unohdetuksi.

Neuvosto painotti, että tiedotusvälineiden tulee tehdä julkaisupäätöksensä ja mahdolliset poistopäätöksensä hakukoneista riippumatta. Hakukoneyhtiöt ovat itse vastuussa toiminnastaan.

Journalistin ohjeita tulkitseva ja täydentävä lausuma verkkosisältöjen poistamisen periaatteista on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Lausuma julkaistaan myös ruotsiksi, kun sen käännös on valmis.

 

Neljä vapauttavaa, kolme langettavaa

JSN ratkaisi maaliskuun kokouksessa yhteensä seitsemän kantelua.

Kaleva ja Helsingin Sanomat saivat vapauttavat päätökset virheiden korjaamista koskevista kanteluista. Neuvosto totesi, ettei Kalevan julkaisemassa presidentti Donald Trumpin puhetta käsitelleessä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä. Helsingin Sanomien sakkomaksuja käsittelevästä jutusta sai riittävän oikean kuvan asiasta juttuun tehdyn korjauksen jälkeen.

STT sai vapauttavan päätöksen samanaikaista kuulemista käsittelevästä kantelusta. JSN katsoi riittäväksi, että STT oli lisännyt asianajajan kommentit jälkikäteen juttuun, joka kertoi hänen Asianajajaliitolta saamastaan varoituksesta sekä häneen kohdistuvasta rikosepäilystä. STT oli yrittänyt saada asianajajalta kommentteja juttuun jo ennen sen julkaisemista, mutta asianajajaa ei ollut tavoitettu.

Hufvudstadsbladet sai vapauttavan päätöksen, kun JSN katsoi, että sillä oli ollut perusteet kieltäytyä julkaisemasta omaa kannanottoa henkilöltä, jota käsittelevää tv-dokumenttia kritisoitiin lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Kokouksessa annettiin yhteensä kolme langettavaa päätöstä.

Kauppalehti sai langettavan, kun se ei kertonut jutussaan avoimesti, että siihen ainoana asiantuntijana haastateltu asianajaja oli edustanut yhtä osapuolta riita-asiassa, jota jutussa käsiteltiin. JSN katsoi, että tällaisista sidonnaisuuksista kertomatta jättäminen on omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Ilta-Sanomat sai langettavan päätöksen politiikan toimittajan kommenttikirjoituksesta, jossa esitettiin paikkansapitämättömiä väitteitä Suomen verotuksesta ja asumisen hinnasta. JSN muistutti, että vaikka tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut, tulee esitettyjen tietojen pitää paikkansa myös tyyliltään vapaammissa tekstilajeissa.

Lisäksi Kaleva sai langettavan, kun se ei ollut erottanut riittävän selvästi journalistista juttua muistuttavaa mainosta lehden journalistisesta sisällöstä.

Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 11.4.2018.