Ensimmäinen vakava huomautus

Ensimmäinen vakava huomautus

Julkisen sanan neuvosto käytti viime kokouksessaan ensimmäisen kerran langettavassa päätöksessään niin sanottua vakavaa huomautusta. Se voidaan antaa törkeästä rikkomuksesta tai piittaamattomuudesta. Vakava huomautus hyväksyttiin neuvoston perussopimukseen ns. kolmanneksi kategoriaksi vuoden 2014 alusta vapauttavan ja ns. tavallisen langettavan lisäksi. 

Vakavan huomautuksen sai Radio Rock 29.1.2015 lähetetystä ohjelmasta, jossa käsiteltiin vauvan kuolemaa hinkuyskään.  Juontaja antoi täysin väärän kuvan vanhempien osuudesta kuolemaan. Kanava levitti virheellisiä tietoja, vaikka sen olisi ollut helppo tarkistaa, mitä todellisuudessa oli tapahtunut. Lisäksi Radio Rock laiminlöi Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimuksen. Neuvosto piti sitä erityisen raskauttavana, koska kyse oli vauvan kuolemasta ja sen käyttämisestä lyömäaseena omien mielipiteiden vahvistamisessa. Juontajan suorasukaiset päätelmät ja alatyyliset ilmaisut vielä korostivat epäasiallista vaikutelmaa. 

Neuvosto ratkaisi keskiviikkona kahdeksan kantelua, joista puolet johti langettavaan päätökseen. Rockin lisäksi Aamuposti, Raahen Seutu ja YleX saivat langettavan. Aamupostin ”rosisotsikko” otti ennakolta kantaa uutisessa käsiteltyyn oikeusjuttuun eikä sillä ollut katetta itse jutussa. YleX sai langettavan kritiikittömästä, mainosmaisesta ja täysin haastateltavan ehdoilla tehdystä uskomushoitojutusta, ns. yksisarvishoidosta. 

Raahen Seudun langettavasta äänestettiin luvuin 8–5. Kahden homeopaatin haastattelussa sekoitettiin tosiasiat ja mielipiteet sekä sivuutettiin journalistinen kritiikki kiistanalaisessa asiassa. Vähemmistön mielestä haastateltavat esiintyivät oman alansa asiantuntijoina, koulutettuina homeopaatteina. Juttujen keskeinen sisältö muodostui haastateltavien mielipiteistä, joita heillä oli oikeus esittää ja lehdellä julkaista. 

Kaleva, Helsingin Sanomat, Seura ja Pohjalainen saivat vapauttavat päätökset. Kalevan tapauksessa lehti myönsi vastineoikeuden, mutta siihen oikeutettu ei loppujen lopuksi oikeuttaan käyttänyt. Myös Seuran kantelussa oli kyse vastineesta, josta lehti neuvotteli, mutta ei kuitenkaan julkaissut, koska kantelija ei suostunut toimituksen vaatimiin muutoksiin. Helsingin Sanomien juttu kertoi kusimanse-nimisestä eläimestä leikilliseen sävyyn, eivätkä tosi ja sepite menneet neuvoston mielestä liian sekaisin. 

Pohjalaisen ratkaisusta neuvosto äänesti luvuin 9–1 . Enemmistön mielestä Kreikkaa käsitelleessä kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti julkaisi kantelijan korjauspyynnön mielipidekirjoitukseksi editoituna, mikä olisi vaatinut sopimista. Tämä ei kuitenkaan ollut niin vakava laiminlyönti, että se olisi vaatinut langettavaa päätöstä. Vähemmistön mielestä lehden olisi itse pitänyt korjata olennainen asiavirhe eikä se olisi saanut lainkaan julkaista korjauspyyntöä.