7087/YLE/19

Vapauttava

Ylen MOT esitti tv-ohjelman ja julkaisi verkkosivuillaan jutun, jotka käsittelivät terrorismin rahoitusta. Jutuissa keskeisenä esimerkkinä haastateltiin terrorismisyytteistä vapautettua henkilöä. Haastateltava sai tietää lausumiensa asiayhteyden riittävästi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 6–6, äänestyspäätöksen ollessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Kantelu 4.4.2019

Kantelu kohdistuu Ylen 1.4.2019 televisiossa esittämään MOT-ohjelman jaksoon Terrorismin rahoitus sekä samana päivänä Ylen verkkosivuilla julkaistuun juttuun Starttirahaa pyhään sotaan.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/01/talousrikoksia-hyvauskoisten-lahjoituksia-pikavippeja-nain-terrorismia

Kantelija on juttuun haastateltu henkilö. Kantelun mukaan Ylen jutut olivat luonteeltaan panettelevia ja leimasivat hänet ja hänen perustamansa avustusjärjestön epäasiallisella ja epäeettisellä tavalla. Kantelijan mukaan jutuista aiheutui hänelle itselleen, hänen perheelleen ja avustusjärjestölleen sekä muille terrorismisyytteistä vapautetuille kohtuutonta harmia, vaikka hänelle oli luvattu toisin.

Kantelun mukaan jutuissa vihjattiin selvästi, että kantelija ja muut terrorismisyytteistä oikeudessa vapautetut olisivat rahoittaneet ja tukeneet terrorismia. Kantelijan omia sitaatteja käytettiin hänen mukaansa asiayhteyksistään irrotettuina. Kantelijan mukaan oli merkityksetöntä todeta, että hänet on vapautettu terrorismisyytteistä, koska koko juttu vihjasi selvästi hänen rahoittaneen terrorismia. Myös kantelijan perustaman avustusjärjestön videomateriaalia käytettiin hänen mukaansa asiayhteydestään irrotettuna ja leimaavassa kontekstissa.

Kantelijan mukaan hänelle ei kerrottu, että jutun pääteema olisi terrorismin rahoittaminen. Hän oli toimittajan kanssa käymänsä keskustelun perusteella siinä käsityksessä, että juttu käsittelisi terroristisyytteissä olleiden perheenjäsenten kokemuksia siitä, miten oikeusprosessi vaikutti heihin.

Kantelun mukaan Yle rikkoi myös sopimusta siitä, että kantelijan ääni ja kuva muutettaisiin tunnistamattomiksi.

Vaikka kantelija sai omat sitaattinsa luettaviksi, hänelle ei kantelun mukaan kerrottu niiden selvää asiayhteyttä tai sitä, mikä jutun näkökulma ja otsikko tulisivat olemaan. Kantelija ei myöskään saanut nähtäväkseen hänestä otettuja videopätkiä ennen niiden julkaisua. Myöskään kantelijan avustusjärjestön tuottaman videomateriaalin esittämisyhteyttä ei kerrottu etukäteen. 

Kantelun mukaan jutuissa yhdisteltiin asioita vastuuttomasti eikä tehty tarpeeksi selvää eroa terrorismin ja konfliktialueelle matkustamisen välillä. Kantelijan mukaan ei myöskään pidä paikkaansa, että häneen kohdistuneet oikeussyytteet olisivat kaatuneet näytön puutteeseen.

Tosiasiat, mielipiteet, sepitteelliset aineistot, ennakkoluulot ja epätäsmälliset määritelmät menivät kantelun mukaan jutuissa sekaisin.

Lisäksi kantelija kokee, että hänet ja muut terrorismisyytteistä vapautetut esitettiin jutuissa halveksivassa sävyssä erityisesti heidän vakaumuksellisen suuntautumisensa vuoksi.

Kantelija vaati Yleä poistamaan jutut jälkikäteen verkosta, mutta tähän ei suostuttu.

Kantelun mukaan jutut rikkoivat Journalistin ohjeita 8, 11, 17, 19, 20 ja 26. Valmisteluvaiheessa kanteluun on lisätty Journalistin ohjeiden kohdat 14 ja 18, koska kantelun on tulkittu kohdistuvan myös niihin. 

Päätoimittajan vastaus 15.5.2019

Yle luovien sisältöjen vastaava toimittaja Ville Vilén toteaa, että terrorismia ja sen rahoittamista käsittelevien juttujen aihe oli yhteiskunnallisesti perusteltu.

Kantelijaa haastateltiin juttuihin, koska hän on yksi harvoista suomalaisista, joita on syytetty oikeudessa terrorismirikoksista. Vastaavan toimittajan mukaan oikeustapauksen etenemisestä ja lopputuloksesta kerrottiin jutuissa totuudenmukaisesti. Jutuissa sanottiin oikeuden katsoneen, ettei näyttöä terroristisista rikoksista ollut, mutta kantelija sai tuomion talousrikoksista. Kantelija sai kertoa ohjelmassa elämästään ja oikeusprosessin vaikutuksista siihen.

Vastaavan toimittajan mukaan juttukokonaisuudessa ei vihjattu kantelijan rahoittaneen terrorismia. Jutuissa todettiin, että terrorismin rahoitukseen on käytetty samanlaisia talousrikosmenetelmiä, joita kantelija ja hänen kanssasyytettynsä käyttivät ennen matkustamistaan Turkin ja Syyrian väliselle rajalle.

Vastaavan toimittajan mukaan jutut oli tehty niin, että niiden katsojat ja lukijat pystyvät erottamaan tosiasiat mielipiteistä, eikä kantelijan antamaa haastattelua esitetty väärässä asiayhteydessä. Kantelijalta kysyttiin haastattelussa hänen itsensä ja häneen liittyvän ryhmittymän tekemistä talousrikoksista. 

Vastaavan toimittajan mukaan kantelija sai ennakolta tietää, millaisessa yhteydessä hänen haastatteluaan käytettäisiin. Kantelija sai nähdä sitaattinsa ja niihin liittyvät spiikkiosuudet kokonaisuudessaan. Yhtä spiikkiä muutettiin tarkastuksen jälkeen. Kantelija antoi MOT:lle myös luvan käyttää avustusjärjestönsä kuvaamaa videomateriaalia, jossa kuvattiin Syyrian tilannetta ja avustustyötä.

Kantelijan kanssa oli sovittu, ettei hän ole tunnistettavissa jutuista. Varmistaakseen kantelijan yksityisyyden MOT:n toimitus anonymisoi kantelijan henkilöllisyyden. Kantelijan haastatteluosuudet oli animoitu ja hänen ääntään muutettu. Myös oikeudenkäynnissä kuvatusta arkistomateriaalista kantelijan kasvot peitettiin.

Kantelija ei kieltänyt haastattelunsa käyttöä ennen juttujen julkaisua, mutta pyysi jälkikäteen sekä televisio- että verkkojutun poistamista verkosta. Kantelija ei vastaavan toimittajan mukaan osoittanut, että jutuissa olisi ollut virheitä, eikä esittänyt toimitukselle korjauspyyntöä. Kantelija ei myöskään eritellyt asiayhteyksistään irrotetuiksi väittämiään tapahtumia. Kantelijalle vastattiin asianmukaisesti, ettei poistopyyntöön suostuta.

Kantelija kertoi itse jutuissa olevansa muslimi ja matkustaneensa Syyriaan auttaakseen muita. Näin kantelijan tai kenenkään muunkaan vakaumusta ei tuotu vastaavan toimittajan mukaan kokonaisuudessa esille asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Vastaavan toimittajan mukaan toimitus paneutui aiheeseen erittäin perusteellisesti ja terrorismin rahoitusta kuvattiin kokonaisuudessa monipuolisesti. Juttukokonaisuutta varten haastateltiin laaja kirjo erilaisia asiantuntijoita, minkä lisäksi toimitus kävi läpi laajan asiakirjamateriaalin ja kävi useita taustakeskusteluja.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. 

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JO 19: Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Ylen MOT esitti tv-ohjelman ja julkaisi verkkosivuillaan jutun, jotka käsittelivät terrorismin rahoitusta. Jutuissa keskeisenä esimerkkinä haastateltiin henkilöä, joka oli tuomittu oikeudessa talousrikoksista mutta vapautettu kaikista terrorismisyytteistä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelija sai tietää lausumiensa asiayhteyden ennakolta riittävän hyvin ja hän sai tarkistaa ne ennen juttujen julkaisemista. Neuvosto myös toteaa, että kantelijan henkilöllisyys salattiin teknisesti siten kuin hänen kanssaan oli sovittu. Kantelijan tai muiden jutuissa esiintyneiden henkilöiden uskonnollista vakaumusta ei myöskään tuotu esiin halventavasti tai asiaankuulumattomasti.

Neuvosto kuitenkin huomauttaa, että syyttömyysperiaatteen kunnioittaminen on keskeinen osa journalismin etiikkaa ja toimituksen tehtävänä on huolehtia, ettei oikeudessa syyttömäksi todettua leimata tiedotusvälineessä syylliseksi. Tässä tapauksessa kantelija oli teknisestä salaamisesta huolimatta asiayhteydestä ja hänestä kerrotuista yksityiskohdista tunnistettavissa tapausta tuntevien piirissä, ja hänen lausumiaan käytettiin siten, että kantelijan saattoi tulkita rahoittaneen terrorismia. Neuvosto toteaa, että jutuista kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että terrorismisyytteet kaatuivat oikeudessa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Vapauttavaa äänestivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Hannele Peltonen ja Ismo Siikaluoma.

Langettavaa äänestivät:

Lauri Haapanen, Riitta Korhonen, Heli Parikka, Maria Swanljung, Tuomas Rantanen ja Taina Tukia.

Äänestyspäätöksen ollessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisi.