6899/YLE/18

Langettava

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin järjestön rahoittavan tapahtumaa, jonka oli edellisvuonna epäilty olleen osa Venäjän propagandaa. Järjestö joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta Yle ei kuullut sitä samanaikaisesti eikä jälkikäteen.

Kantelu 7.6.2018

Kantelu kohdistuu Ylen verkkosivuillaan 23.5.2018 julkaisemaan juttuun ”Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto on myöntänyt avustuksia rauhanaktivistien leirille – viime vuonna leirin epäiltiin olevan osa Venäjän propagandaa”.

https://yle.fi/uutiset/3-10218447 

Kantelun mukaan Aseistakieltäytyjäliitto joutuu jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, koska jutusta syntyy mielikuva, että se rahoittaisi tapahtumaa, jonka epäillään olevan Venäjän hallituksen propagandaa. Kantelun mukaan Aseistakieltäytyjäliitolle olisi pitänyt varata mahdollisuus esittää oma käsityksensä tapahtuman epäillyistä yhteyksistä Venäjän propagandaan. Kantelun mukaan jutun otsikossa ja tekstissä kerrotaan yhteensä kolme kertaa, että edellisvuoden tapahtuman epäiltiin olevan yhteydessä Venäjän propagandaan. Kantelun mukaan juttu luo mielikuvaa, jonka mukaan vuoden 2018, myös Aseistakieltäytyjäliiton sponsoroima, tapahtuma toteutetaan samassa tarkoituksessa kuin vuotta aikaisemminkin järjestetty.

Kantelun mukaan jutussa käytetään lähteinä vain haastatteluja, joissa tapahtuma leimataan Venäjän propagandaksi tuomatta esille muita perusteluja kuin tätä mieltä olevien mielipide. Kantelun mukaan Yle ei ole suhtautunut tietolähteisiinsä kriittisesti lainatessaan jutussaan diplomaatin edelliskesän tapahtumasta esittämiä näkemyksiä, koska jutussa ei kyseenalaisteta mitenkään näkemyksiä, eikä niiden rinnalle nosteta toisenlaisen kuvan tapahtumasta antavia näkemyksiä. Kantelun mukaan toisenlaisen kuvan antava materiaali on jätetty huomiotta, vaikka sellaista on julkaistu jutun lähteinä käytettyjen tiedotusvälineiden verkkosivuilla. Myös Yle on julkaissut 9.9.2017 jutun otsikolla Ahvenanmaan rauhanleirin järjestäjä: ”Miksi Venäjän viranomaiset tukisivat rauhanaktivisteja?”.

Kantelija on lähettänyt Ylelle kaksi viestiä, joissa se kertoo näkemyksensä asiasta. Viestit on otsikoitu oikaisuvaatimukseksi ja oikaisuksi. Yle on korjannut jutusta kaksi virhettä.

Päätoimittajan vastaus 8.10.2018

Vastaava päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan kantelija ei ole ilmaissut sähköposteissaan tai käydyissä puhelinkeskusteluissa, että haluaisi käyttää vastineoikeuttaan. Ensimmäinen sähköposti on lähetetty otsikolla “oikaisu”. Kun kantelijaa on pyydetty täsmentämään, mitkä asiavirheet hänen mielestään vaativat oikaisua, hän on toimittanut uuden viestin, jossa asiavirheet on eritelty. Nämä asiavirheet Yle on korjannut ja vastannut oikaisupyyntöön. Tämän jälkeen kantelija ei ole enää palannut asiaan.

Päätoimittajan mukaan jutussa on pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Jutussa kerrotaan toiseen mediaan viitaten, että suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto on tehnyt rahoituspäätöksen, jota kulttuurirahaston puheenjohtaja pitää virheenä. Päätöksen tehnyt Ruotsin osaston johtaja ei kuitenkaan vahvista, että rahoituspäätös olisi hänen mielestään virhe.

Päätoimittajan mukaan jutussa on avattu sitä, minkälaisia lausuntoja edelliskesän leiristä julkisuudessa esitettiin. Tämä on päätoimittajan mukaan olennaista, jotta lukija ymmärtää, mihin kulttuurirahaston puheenjohtaja perustaa oman näkemyksensä siitä, että rahoituspäätös oli virhe. Päätoimittajan mukaan on fakta, että tällaisia lausuntoja vuosi sitten leiristä esitettiin ja vuodentakainen kuohunta oli saanut kulttuurirahaston puheenjohtajan takajaloilleen. Päätoimittajan mukaan juttu ei ota kantaa siihen, oliko julkisuudessa olleissa epäilyissä perää.

Edellisvuoden leirin sisältöä käsitellään jutussa lyhyesti leirin johtajan kommentissa. Samassa yhteydessä on linkki Svenska Ylen tekemään juttuun edelliskesän leiristä. Päätoimittajan mukaan jutussa ei ole kritisoitu tämän vuoden leiriä eikä sitä rahoittavaa Aseistakieltäytyjäliittoa. Jutussa keskitytään siihen, että toisen rahoittajan yksi edustaja ei olisi halunnut myöntää leirille rahoitusta edellisvuoden kohun takia. Päätoimittaja kuitenkin myöntää, ettei juttu avaa syvällisesti edellisvuoden, saati tämän kesän leirin, sisältöä tai osallistujien motiiveja. 

Päätoimittajan mukaan jutun painopiste on kulttuurirahaston, ei Aseistakieltäytyjäliiton toiminnassa, eikä liitto täten joudu jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että sille olisi pitänyt antaa oikeus samanaikaiseen kuulemiseen, eikä sitä ole myöskään tarvinnut kuulla jutussa jälkeenpäin. Tällaista pyyntöä kantelija ei ole myöskään toimitukselle päätoimittajan mukaan osoittanut.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin kantelun tehneen järjestön rahoittavan rauhanaktivistien kesäleiriä. Jutun näkökulmana on keskustelu siitä, oliko tapahtuman rahoittaminen virhe, koska vastaavaa tapahtumaa oli edellisvuonna epäilty Venäjän propagandaksi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa. Juttu oli kuitenkin yksipuolinen ja se saattoi olla harhaanjohtava yhdistäessään rauhanaktivistien toiminnan ja kantelijan rahoituspäätöksen Venäjän propagandatoimintaan. Neuvosto kuitenkin toteaa, että jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, jota Yle ei olisi pyynnöstä huolimatta korjannut. Neuvosto myös katsoo, että Yle suhtautui lähteisiinsä kriittisesti, sillä se oli kerännyt tietoa useista eri lähteistä. Jutussa esitetty diplomaatin arvio oli hänen näkemyksensä asiaan.

Neuvosto toteaa, että kantelija joutui jutussa esitettyjen arvioiden perusteella erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa esitettiin näkemyksiä, joiden mukaan kantelija tukee epäilyttävää toimintaa, jossa saattaa olla kyse vieraan maan propagandasta. Julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Neuvosto toteaa, että viimeistään saatuaan kantelijalta oikaisuvaatimukseksi otsikoidun viestin, jossa kantelija esitti oman näkemyksensä jutussa esitettyihin arvioihin, Ylen olisi pitänyt huomata, että kyseessä oli tilanne, joka edellytti jälkikäteistä kuulemista. Neuvosto korostaa, että tiedotusvälineen tulee huolehtia, että erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvat tahot tulevat asianmukaisesti kuulluiksi. Vaikka kantelija ei tarjonnut Ylelle vastineeksi otsikoitua tekstiä, Ylen olisi ollut Journalistin ohjeiden kohdan 25 mukaisesti syytä neuvotella tekstin julkaisemisesta omana kannanottona tai julkaista asiasta jatkojuttu, jossa kantelija olisi tullut kuulluksi.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 21 ja 22 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia ja Johanna Vehkoo.